Kuva: <span class="photographer">Shutterstock</span>
Kuva: Shutterstock

Mitä voit itse tehdä torjuaksesi viheliäisiä viruksia? Kerrataanpa perusohjeet.

Paras tapa suojautua tarttuvilta virustaudeilta on nitistää ne ennen kuin ne iskevät:

1. Pese käsiä ahkerasti

Mikrobit leviävät käsien kautta, joten tehokkain tapa ehkäistä tartuntoja on yksinkertainen: pese käsiä usein ja huolellisesti. Vuoden 2003 sars-epidemian aikana opittiin, että jos kädet pestiin vähintään kymmenen kertaa päivässä, niin tartunnat puolittuivat.

Näin se menee: ota painallus nestesaippuaa ja hankaa käsiä 20 sekunnin ajan, huuhtele ja kuivaa kertakäyttöpyyhkeellä kunnolla.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Pinnoilta, kuten ovenkahvoista, pöpöt eivät tartu yhtä herkästi kuin suorassa kosketuksessa. Pese kätesi, kun olet ollut väkijoukoissa. Hyvä vanha tapa on pestä kädet aina kotiin tultaessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kun peset käsiäsi, katsothan, ettet saippuan sijasta vahingossa pumppaa käsiin käsidesiä ja huuhtele siten pois.

Käsidesi auttaa, jos vettä ja saippuaa ei ole saatavilla.

2. Pärskäytä hihaan

Toiseksi paras keino välttää levittämästä viruksia on opetella yskimään ja aivastamaan hihaan. Hihaan aivastamalla estetään tartuttavien pisaroiden muodostumista.

Hiha toimii paremmin kuin nenäliina, joka on huokoista paperia ja josta taudinaiheuttajat pääsevät läpi. Toki nenäliina on parempi kuin pelkkä käsi. 

3. Älä räplää kasvojasi 

Vältä koskettelemasta kasvojasi. Yllättävän vaikeaa, mutta kannattaa: kun hierot käsillä silmiäsi tai koskettelet nenääsi, tarjoat mikrobeille suoran reitin limakalvoille ja sairastut helpommin.

4. Vältä kättelyä kun voit

Kättelyn välttäminen on sekin vaikeaa, mutta voi ainakin pahimpina epidemia-aikoina olla järkevää. On mahdotonta tietää, miten käteltävä on huolehtinut käsihygieniastaan.

Vastustuskyky viruksille ei lisäänny keräämällä niitä ehdoin tahdoin runsain määrin.

5. Vahvista sisäistä puolustusta

Riittävä lepo vahvistaa kehon puolustuskykyä mikrobeja vastaan. Stressi taas aiheuttaa elimistössä tulehdusprosessin, joka heikentää puolustusta.

Puolustuskyvyn vahvistamisessa tärkeä osansa on monipuolisella ravinnolla. Siemenet, pähkinät, kasvikset ja marjat ovat suositeltavia paitsi ravintoarvonsa takia mutta myös siksi, että ne edistävät suoliston bakteeriston monimuotoisuutta. Kun suolistossa on runsaasti eri bakteerilajeja, limakalvot pysyvät kunnossa ja tulehdusprosessi paremmin kurissa.

Muistathan, että tavanomaista kausi-influenssaa voidaan ehkäistä rokotuksella. 

Asiantuntijana bakteeriopin professori, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Pentti Huovinen, Turun yliopisto

Artikkeli on julkaistu Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi -palvelusta.

Vierailija

Altistumme viruksille ja bakteereille jatkuvasti, eikä se läheskään aina johda sairastumiseen.

Miksi kukaan ei kerro, miten sitä vastustuskykyä vahvistetaan?

Moni suomalainen (vauvasta senioriin ja ruokavaliosta riippumatta) kärsii tietämättään erilaisista ravinnepuutoksista. Yleisimmät ravinnepuutokset ovat kalan Omega-3 rasvahapot (EPA ja DHA), rauta, folaatti, B12-vitamiini, A-vitamiini, B1-vitamiini, D-vitamiini (ruuasta on mahdotonta saada riittävästi D-vitamiinia, oli se millainen tahansa), C-vitamiini, jodi, seleeni, magnesium, sinkki ja K2-vitamiini, joka on äärimmäisen tärkeä verisuonten ja luuston hyvinvoinnille.

Näiden puute altistaa kaikenlaisille ikäville puutossairauksille ja oireille.

90 prosenttia ihmisen vastustuskyvystä ­sijaitsee suolistossa. Kunnon ruokaa ja riittävästi D-vitamiinia. D-vitamiini on hämmästyttävän tehokas virusten vastainen aine. Se tuottaa kehossa 200-300 erilaista virusten vastaista peptidiä, jotka tappavat bakteereja, viruksia ja sieniä. D-vitamiini vähentää riskiä sairastua flunssaan, influenssaan ja muihin virustauteihin ja nopeuttaa toipumista edellyttäen, että ihmisen seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) on vähintään 95 nmol/l. Tämän tason saavuttamiseen tarvitaan iästä ja koosta riippuen 30-100 µg D-vitamiinia päivässä. D-vitamiini on avaintekijä immuunijärjestelmän toiminnassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla