peräpukamat, ummetus
Kuva Shutterstock

Peräpukamat ovat vaarattomia mutta oireilevat kuin syöpä. Jos itsehoito ei auta, pitää mennä lääkäriin.

Ensin sattui lähinnä ulostaessa, sitten jo kävellessä. Peräaukon tienoo, oli ollut muutenkin tosi arka ja kipeä pitkään. Eikun lääkäriin. Siellähän se selvisi: peräpää täynnä pukamia. Sain reseptivoidetta, jota piti sivellä peräaukkoon. Kyllähän se lopulta auttoi, mutta meni monta viikkoa kun oikein pelkäsin vessaan menoa kivun vuoksi.

Peräpukamat ovat yleinen ja kiusallinen vaiva. Tavallinen oire on kipu, kuten lukijamme kuvailee. Se voi olla lievää ja satunnaista tai hyvinkin voimakasta, jolloin normaali elämä hankaloituu.

Monesti peräpukamiin liittyy peräaukon kutinaa, ummetusta, ripulia tai verenvuotoa. Veri voi tulla pieninä viiruina vessapaperiin pyyhittäessä tai valua pönttöön noroina. Pahimmillaan vuoto on niin runsasta, että seurauksena on anemiaa.

Pukamat näkyvät tai tuntuvat peräaukon sisäpuolella pehmeinä pullistumina. Joskus ne saattavat myös pullistua peräaukosta ulos.

Verenvuoto ja kipu ovat hälytysmerkkejä

Ensimmäiset oireet säikäyttävät. Niin pitääkin, sillä vaikka peräpukamat itsessään ovat vaarattomia, verenvuoto ja kipu eivät välttämättä ole. Pukamat näet oireilevat ihan samoin kuin suolisto- ja peräsuolisyöpä.

–Jos ulostaessa tulee verta, yleisin syy on peräpukama. Ennen tutkimusta kukaan ei varmuudella tiedä, onko kyse kuitenkin syövästä, kertoo kirurgiylilääkäri ja vatsaelinkirurgi Ulla Keränen Hyvinkään sairaalasta.

Keränen tapaa työssään jatkuvasti potilaita, jotka ovat tietämättään hoitaneet syöpää peräpukamina. Ne ovat surullisia tapauksia, sillä väärä, itse tehty diagnoosi voi viivästyttää dramaattisesti syövän toteamista.

– Ei kannata arvioida verenvuodon syytä pukamiksi itse, vaan pitää hakeutua lääkäriin. Hän voi löytää syövän joskus jo sormin tunnustelemalla. Häveliäisyys kannattaa unohtaa, sillä pukamat ovat yleisiä.

Jos kyse todella on peräpukamista, ei kannata huolestua liikaa. Pukama ei kehity koskaan syöväksi.

Stressi ja väärä ruokavalio altistavat pukamille

Peräpukama syntyy, kun peräaukon alla olevaan verisuoniverkostoon tulee pullistuma. Sen aiheuttaa liian suureksi kasvanut paine peräaukossa. Painetta aiheuttavat esimerkiksi ripuli, ummetus, ylipaino ja voimakas ponnistelu. Esimerkiksi raskaus ja synnytys altistavat pukamille.

Itsekin voi tietämättään edesauttaa pukamien syntyä. Jos unohtuu toistuvasti lukemaan pöntölle pitkäksi aikaa, niitä voi tulla. Yllättävää kyllä, jopa stressi voi aiheuttaa pukamia. Koska stressatessaan ihminen reagoi usein vatsallaan, suoli ei toimi kunnolla, vaan vatsa menee kovaksi ja ulostaminen vaikeutuu.

– Pukamia voi tulla nuorillekin, jos on stressaava elämäntilanne töissä tai opinnoissa, syö huonosti ja väärin, Ulla Keränen sanoo.

Pukamia ilmestyy usein lomien aikana ja matkustettaessa, kun ruokarytmi rikkoontuu.

Kuidut pitävät suolen toiminnan kunnossa. Myös liikunta auttaa, sillä se suojaa stressiltä. Liikkujilla on tavallisesti myös muita säännöllisempi elämänrytmi, ruokavalio kohdallaan eikä ylipainoa.

Lue lisää Helpota ruoansulatuksen työtä, estät vatsavaivat

Ensin diagnoosi, sitten vasta itsehoito

Suurin osa peräpukamista menee itsekseen ohi niin, ettei niistä ole vaivaa. Esimerkiksi lähes kaikille naisille tulee synnytyksen yhteydessä pukamia, mutta kaikilla ne eivät oireile.

Pukamat kuitenkin uusivat herkästi. Jos ne kiusaavat, tavallisesti itsehoito auttaa. Apteekeissa on saatavilla voiteita ja puikkoja, joilla pukamat usein lähtevät. Ne ovat turvallisia, mutta niitäkään ei tulisi käyttää ennen kuin diagnoosi on varma. Ei, vaikka pukamista olisi aikaisempaa kokemusta.

Jos itsehoitoa haluaa kokeilla ennen kuin menee lääkärille, lääkkeitä kannattaa käyttää reippaasti kahden viikon ajan. Tehokkainta on puikkojen
ja voiteiden yhteiskäyttö. Oireiden pitäisi loppua tai ainakin vähentyä. Jos näin ei käy, pitää ehdottomasti mennä lääkäriin.

Lääkärikäynti on aina tarpeellista, jos ulostaessa tulee verta. Jos on yli 50-vuotias ja peräsuolesta tulee verta, pitää tehdä tähystys tai ottaa verikoe ulostenäytteestä.

— Kesällä, kun ollaan mökeillä ja ulkohuusseissa, verta ei nähdä. Se huomataan vasta kaupunkiasunnon pöntössä. Alkusyksyllä löydämmekin kasvaimia enemmän kuin muulloin.

Hirttohoito on harmitonta, vain harvoin leikataan

Joskus pukamat pääsevät niin pahoiksi, etteivät puikot ja salvat auta. Silloin pukamat poistetaan hirttohoidolla. Se on lääkärin tekemä pieni kirurginen toimenpide, jossa pukaman tyveen laitetaan muovinen tai kuminen silmukka. Se estää verenkierron pukamassa ja ”hirttää” pukaman hengiltä. Kokoon kuivunut pukama irtoaa omia aikojaan parissa viikossa. Hirttohoito toimii kuitenkin vain sisäisiin pukamiin, ulkoisia ei hirtetä. Ulkoiset pukamat voi tarvittaessa leikata, mutta ei koskaan kevyin perustein.

— Turhan päiten ei leikellä, sillä peräaukon alueen tunto ja ulosteen pidätyskyky voivat heiketä. Pukamia leikataan vain siinä tilanteessa, että peräaukon ulkopuolella roikkuu haittaa aiheuttavia isoja hetuloita.

Lääkäri voi määrätä pukamiin myös reseptilääkkeitä. Niiden teho perustuu siihen, että ne kuivattavat ja kutistavat pukamaa.

Lääkkeet, hirttäminen tai leikkaaminen eivät kuitenkaan auta kuin hetkeksi, mikäli ripuli tai ummetus jatkuu. Suoli pitää saada toimimaan normaalisti. Se tarkoittaa, että uloste on pehmeää ja tulee ulos vaivatta. Vessassa ei tarvitse käydä päivittäin, joillakin riittää kaksi kertaa viikossa.

Apua saattaa olla myös apteekista saatavista kuituvalmisteista. Sen sijaan ulostuslääkkeet kannattaa jättää apteekin hyllylle.

— Ne ovat enemmän haitaksi, sillä ne piiskaavat suolta tyhjenemään, Ulla Keränen sanoo.

Asiantuntija: Ulla Keränen, kirurgiylilääkäri ja vatsaelinkirurgi, Hyvinkään sairaala

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.