Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Verensokerin sahaus masentaa mieltä ja vaurioittaa verisuonia. Stressi, napostelu ja jopa huono uni sotkevat verensokeria. Miten siitä pitäisi huolta?

Sudennälkä, juutut ruuhkaan ja bussi vilahtaa silmien edestä. Ärsyttää, hikoiluttaa, sydän hakkaa. Nyt on taatusti verensokerit alhaalla.

Alhainen verensokeri ei ole vain tunne, vaan totta elimistössäkin. Vapinan, levottomuuden ja äksyilyn lisäksi saattaa tuntua myös raajojen pistelyä ja puutumista, jopa näköhäiriöitä. Nämä oireet johtuvat siitä, että verensokeri laskee nopeasti ja stressihormonien pitoisuus nousee.

Verensokerin sahaamisesta korkeahkosta arvosta alhaiseen käytetään nimitystä reaktiivinen hypoglykemia, jolle toiset meistä ovat herkempiä.

Terveellä verensokeri palaa normaalisiksi, mutta reaktiivisesta hypoglykemiasta kärsivälle kertyy helposti liikakiloja, koska syöminen poistaa ikävät oireet.

Aina kun syömme, verensokeri nousee. Silloin haiman erittämä insuliini rientää apuun. Insuliini on hormoni, joka vie sokerin verenkierrosta solujen polttoaineeksi. Samalla verensokeri tasaantuu. Vastaavasti, kun verensokeri alkaa laskea, insuliinin vastavaikuttajahormoni glukagoni alkaa tuupata maksan glukoosivarastoja verenkiertoon. Näin varmistetaan se, että solut saavat hätätilanteessakin glukoosia.

Pelkkä nälkä ei kerro matalasta verensokerista, sillä näläntunteeseen vaikuttavat myös tunteet, tavat ja tottumukset tai se, että edellisestä ateriasta on kulunut aikaa.

Älä karsi hyviä hiilareita

Kun verensokeri pysyy tasaisena, pysymme virkeinä emmekä liho. Se onnistuu parhaiten, kun ei lipsu säännöllisestä ateriarytmistä. Välipalojen napostelu johtaa herkästi siihen, että verensokeri sahaa ylös ja alas. Liian pitkät ateriavälit taas synnyttävät niin kovan nälän, ettei se tunnu laantuvan oikein millään. Nälkäisenä tulee helposti tankattua verensokeria nostattavilla ruoka-aineilla, kuten sokerilla ja valkoisella viljalla.

Mitä sitten pitäisi syödä, ettei verensokeri piikittäisi ja rasittaisi elimistöä?

– Joskus ajatellaan, että vain sokeria sisältävät ruoat, kuten leivonnaiset tai karkit, nostavat verensokeria, vaikka niin tekevät kaikki hiilihydraatteja sisältävät ruoka-aineet, kuten pasta, pähkinät, leipä, peruna, maito ja hedelmät, toteaa ravitsemusterapeutti Katri Jokinen Lääkäriasema Diacorista.

Kaikkien hiilihydraattien karsiminen ei kuitenkaan ole ratkaisu verensokerin hallintaan.

– Silloin näläntunne saattaa kolkutella entistä nopeammin uudelleen ja tulee syötyä sellaista, mikä nostaa nopeasti verensokeria. Kun glukoosipitoisuus taas äkillisesti laskee, iskee jälleen nälkä tai mieliteko, Katri Jokinen sanoo.

Kieltojen sijaan on parempi tehdä viisaita valintoja. Hiilihydraateissa on sekä hitaasti että nopeasti imeytyviä. Ruisleipä nostaa verensokeria hitaammin ja vähemmän kuin vaikkapa sokeroitu juoma tai suklaapatukka. Silläkin saattaa olla merkitystä, missä järjestyksessä ruoka-aineet syödään. Kasvisten syöminen ennen pääateriaa näyttää nostavan verensokeria hillitymmin.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Vaihda hiilarit parempiin
Ruoka
Vaihda hiilarit parempiin

Stressikin sotkee

Syömisen lisäksi elimistön sokeritasoja häiritsevät infektiot, stressi, univaje ja liikkumattomuus.

Stressi työntää verenkiertoon adrenaliinia ja kortisolia ja jarruttaa glukoosin pääsyä lihaksiin. Elimistö valmistautuu taistelemaan tai pakenemaan. Syntyy niin sanottu valenälkä, jäänne evoluutiosta.

– Tämä on varmistanut sen, että ihminen on tarvittaessa pystynyt juoksemaan villieläintä pakoon. Tämä on kehon varoitusmerkki siitä, että kaikki ei ole kohdallaan, kertoo professori Johan Eriksson.

Verensokerin tasaisuus on tärkeää muunkin kuin nälän ja lihomisen takia, sillä aivot tarvitsevat glukoosia. Jos verensokeri sahaa, se heijastuu myös mieleen. Kiukuttaa ja asiat takkuavat.

Jos verensokeri tippuu kovin alas, keskushermoston toiminta häiriintyy. Se voi johtaa rytmihäiriöihin, tajunnan hiipumiseen, onnettomuuksiin.

– Dramaattisia oireita on lähinnä diabeetikoilla, joiden käyttämät lääkkeet laskevat verensokeria. Vakavat hypoglykemiat voivat altistaa myös jopa dementialle.

Terveellä ihmisellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri kertoo diabeteksesta ja liian matala hypoglykemiasta.

Lue lisää tyypin 2 diabeteksesta Käypä hoito -suosituksesta.

– Veren sokeripitoisuus pysyy 4–6 millimoolissa, eikä terveellä laske juuri alle 4 mmol/l. Sokerirasituskokeessa, jossa tutkittava juo sokeripitoista nestettä, verensokeri jää tavallisesti alle 8 mmol/l. Heikentyneestä sokerinsietokyvystä puhutaan, jos verensokeripitoisuus on 7,8–11 mmol kaksi tuntia sokerirasitustestin jälkeen, toteaa Johan Eriksson.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?

MIKÄ PITÄÄ KYLLÄISENÄ?

  • Runsaasti proteiineja, kuitupitoisia hiilihydraatteja ja hyviä rasvoja sisältävä ruoka pitää nälän pisimpään poissa.
  • Proteiinit antavat parhaiten kylläisyyden tunnetta. Niitä saa lihasta, kalasta, kanasta, maitotuotteista, pähkinöistä ja palkokasveista. Punaisen lihan sijaan kannattaa suosia vaaleaa lihaa ja kalaa.
  • Rasvat tuovat kylläisyyttä mutta myös paljon energiaa. Niistä kannattaa valita pehmeitä vaihtoehtoja, joita on muun muassa lohessa, pähkinöissä sekä rypsiöljyisissä salaatinkastikkeissa. Kalaa tulisi syödä pari kertaa viikossa.
  • Kuitupitoisten hiilihydraattien nauttiminen torjuu nälkää hyvin. Eniten niitä on täysjyväleivissä ja -puuroissa. Myös vihannekset, marjat ja hedelmät sisältävät verensokeria tasaavaa kuitua. Kasviksia pitäisi syödä vähintään puoli kiloa päivässä. Helpoimmin se toteutuu, kun täyttää puolet lautasesta kasviksilla, joista osa voi olla höyrytettyjä.
Vierailija

Pidä verensokeri tasaisena, niin jaksat etkä liho

Ainoastaan hiilihydraattien kokonaismäärällä on merkitystä, koska niistä yksikään gramma ei mihinkään häviä. Se, että muuttuuko se hiilihydraatti (ns. hitaat ja nopeat) tunnin päästä glukoosiksi vai 3 tunnin päästä ei ole mitään merkitystä, vaikka näin meille on valehdeltu jo iät ja ajat mm. virallisen tahon puolelta. Tavan kansa kuluttaa hyvin vähän hiilihydraatteja päivässä ( alle 150 grammaa) ja näinollen loppu muuttuu rasvaksi elimistöön ja lopulta rasvoittaa myös maksan. Näin ihminen lihoo...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Kivut jalkaterässä ovat piinallisia. Niitä taltutetaan levolla, kipulääkkeillä ja jumpilla, toisinaan tarvitaan leikkausta.

MIKÄ JALASSA VOI SATTUA?

● jalkapohjan jännekalvon tulehdus

● ukkovarpaan tyvinivelen kuluma

● vaivaisenluu

● varvasvälihermon pinne tai venymä

● liian pienet tai huonot kengät

● jalkojen virheasennot

● löysä nilkan nivelside

● heikot keskivartalolihakset

 

Olet lenkillä ja jalkaan iskee armoton kipu. On pakko pysähtyä. Loppumatka taittuu nilkuttaen. Jalkaterän ja nilkan kivuista on kokemusta lähes kaikilla. Se ei ole ihme, sillä onnistuuhan jokainen ottamamme askel vain lukemattomien luiden, jänteiden, lihasten ja hermojen yhteistyöllä.

– Jalkaterä on kuin jousipyssy, pieni katapultti, joka mukautuu alustaansa. Jos astut puun juureen, et ole heti nokillasi, toteaa ortopedian erikoislääkäri Jyrki Heinänen.

Tämä joustava ja herkkä rakenne tekee jalasta myös haavoittuvan. Sen jänteet ja hermot venyvät ja puristuvat herkästi. Syyt ovat monet: niitä voi etsiä niin perimästä ja ikääntymisestä kuin huonoista kengistä ja virheasennoista.

Syy jalan kipuihin saattaa löytyä myös aivan muualta kuin jalkapohjasta. Jos keskivartalon lihakset ovat heikot, kireät tai kuormittuvat väärällä tavalla, myös lantion, lonkkien ja polvien asento vääristyy. Se heijastuu kävelyyn. Jalkaterapiassa pyritäänkin vahvistamaan koko vartalon lihaksia.

Toisaalta jalkapohjan sisäkaaren madaltuminen voi säteillä kipuna jopa selkään ja polviin. Kävely on hankalaa ja jalka tuppaa kääntymään ulospäin.

Jalkapohja tulessa

Jalkapohjassa kulkee vahva jännekalvo, joka kiinnittyy toisesta päästään kantapäähän, toisesta päkiään. Jännekalvo leviää varpaiden väliin viuhkamaisesti kuin V-kirjain. Iän myötä jalkaholvi madaltuu ja kantakalvon ääripisteet siirtyvät kauemmaksi toisistaan.

– Silloin voi syntyä niin sanottu luupiikki, joka on plantaarifaskiitin kansanomainen nimitys, Jyrki Heinänen sanoo.

Röntgenkuvassa voi jopa näkyä piikki, mutta se ei ole kivun syy vaan seuraus. Kantakalvon tulehdus eli plantaarifaskiitti on tavallisin kantapääkivun syy erityisesti naisilla ja keski-ikäisillä miehillä. Kipu tykyttää yleensä kantapään alla, mutta joskus koko jalkapohja on tulessa.

– Aamun ensimmäiset askeleet ovat kivuliaimmat, sillä yöllä jalka on niin sanotussa ballerina-asennossa, ja kävelemään lähtiessä kantakalvo joutuu taas venymään. Joskus jalkapohja voi olla niin arka, että potilas pomppaa tuolista, kun lääkäri alkaa tutkia sitä, Jyrki Heinänen sanoo.

Plantaarifaskiitissa parin päivän lepo ja tulehduskipulääke ovat paikallaan. Kovassa kivussa ”tulipalon” rauhoittamiseen voidaan tarvita kortisonipistoksia.

Elämää helpottaa kovasti, kun kengät vaihtaa sellaisiin, joissa pohjan on tasainen. Silloin kantakalvo ei jännity joka askeleella.

Kantakalvo voi tulehtumisen sijaan myös repeytyä luun kiinnityskohdasta, jolloin kiputila kestää pitkään.

– Vaivassa voidaan turvautua ilmavasarahoitoon, joka aiheuttaa mikroskooppisia repeämiä kantakalvoon. Kun niitä on riittävästi, rappeuman eteneminen pysähtyy, kertoo Jyrki Heinänen.

Päkiässä salamoi

Jos päkiän tuntumassa salamoi, kihelmöi, puutuu tai tuntuu kuin kengässä hiertäisi kivi, syy saattaa piillä varvasvälihermossa.

Jalkapöytäluiden välissä kulkeva hermo voi puristua luiden väliin. Joskus se paksuuntuu, jolloin puhutaan Mortonin neuroomasta. Kivun vuoksi on pakko riisua jopa kenkä jalasta. Vaiva on tavallinen nuorilla ja keski-ikäisillä naisilla.

– Jos kengät ovat liian pienet, jalkapöydän luut eivät pääse kävellessä leviämään.

Samoin käy, kun kengät nauhoittaa liian tiukasti. Ei olekaan ihme, että hermot jäävät puristuksiin, Riitta Saarikoski sanoo.

Myös jalkapohjan tukirakenteiden, nivelsiteiden ja jänteiden löystyminen ikääntyessä altistaa hermojen venymiselle.

Jalkaterapeutti voi tehdä silikonista palkin, joka pitää jalkapöydän luut erillään. Joskus hernemäiseksi pallukaksi paksuuntunut hermo leikataan pois.

Ukkovarvas turpoaa

Jos jalkaterään tulee murtuma tai jalan päälle putoaa jotain painavaa, isovarpaaseen voi syntyä tyvinivelen kuluma. Särö vauhdittaa nivelrikon kehittymistä jalkaterän ja nilkan niveliin, ja tyvinivel jäykistyy. Kulumalle altistavat myös ikääntyminen, rasitus ja ylipaino.

– Tyypillistä on yösärky ja ukkovarpaan turvotus, myös varpaan liikuttelu sattuu, toteaa Jyrki Heinänen.

Jos kivut eivät taltu kortisonipistoksilla, voidaan tehdä tyvinivelen puhdistusleikkaus, joka parantaa tyvinivelen liikkuvuutta. Joskus nivel luudutetaan, jolloin kulunut nivel höylätään pois ja luiden päät yhdistetään titaaniruuveilla.

Vikaa nilkassa

Kävelyssä tuntuvat kivut voivat johtua myös nilkan nivelsiteistä. Löysä nilkka, joka voi olla perinnöllinen tai seurausta tapaturmista, muljahtelee herkästi ja saattaa pettää alta.

Nilkan nyrjähdykseen suositellaan nykyään kylmähoidon sijaan lämpöhoitoa.

Myös lymfahieronta, joka pistää kuona-aineet liikkeelle, auttaa. Joskus tarvitaan leikkausta, jossa venyneet nivelsiteet kiinnitetään langoilla pohjeluuhun.

 

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Jokainen yskijä toivoo, että saisi edes nukkua rauhassa. Kokeile iltahunajaa!

YSKÄ ON HYVÄKSI, sillä se on elimistön tapa puhdistaa hengitystiet tunkeilijoista. Siitä huolimatta köhä ärsyttää ja haittaa elämää.

– Jos yskä jatkuu pitempään kuin pari viikkoa, sen syytä kannattaa lähteä selvittämään. Sillä yskä ei ole sairaus vaan oire, sanoo Kuopion yliopiston sairaala-apteekkari Toivo Naaranlahti.

Yskää voi hoitaa tehokkaasti vain jos sen syyn tuntee.

Toki oirettakin saa hoitaa, jos se käy omille tai muiden hermoille. Mutta mikä auttaisi sitkeään virusyskään?

– Näyttöä yskänlääkkeiden tehosta ei juuri ole, Toivo Naaranlahti sanoo.

Morfiinia tai kodeiinia sisältävät lääkkeet lamaisivat aivojen yskäkeskuksen, mutta niitä ei saa ilman reseptiä. Käsikaupassa myytävät yskänlääkkeet ovat siis pelkkää rahan menoa. Mikä sitten hillitsisi köhimistä ja rauhoittaisi öitä?

– Yskään voi kokeilla nenän kautta hengitettävää mentolia, jota myydään apteekissa, sekä vanhaa kunnon hunajaa.

Hunaja tehoaa tutkimusten mukaan ainakin lasten yskään, joten aikuisenkin kannattaa sitä kokeilla. Pari ruokalusikallista hunajaa liuotetaan lämpimään juomaan ja nautitaan illalla ennen nukkumaan menoa. Pitkään hunajajuomaa ei pidä lipittää, etteivät hampaat vahingoitu.

Jos yskän syy ei ole flunssa, se voi olla...

  1. ALLERGIA voi yskittää varsinkin siitepölyaikaan. Oire rauhoittuu parhaiten antihistamiineilla, joita saa apteekista myös ilman reseptiä.
  2. ASTMAN oire monilla on yskä. Heidän kannattaa pyytää lääkäriltä astmalääkkeeksi leukotrieeniantagonisti, joka auttaa myös yskään.
  3. REFLUKSITAUTIIN voi liittyä yskää. Jos haponeritystä estävät lääkkeet saavat yskän loppumaan, hakeudu tutkimuksiin.
  4. TUPAKKAYSKÄÄN tehoavat vain keuhkoahtaumataudin lääkkeet, joiden saaminen vaatii lääkärissä käynnin ja kunnon tutkimukset.
  5. TAPAYSKÄ selvittää kurkkua ja virkayskä tehostaa puhetta. Kumpikaan ei vaivaa öisin eikä niitä tarvitse hoitaa, elleivät ne häiritse itseä tai muita.