Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Verensokerin sahaus masentaa mieltä ja vaurioittaa verisuonia. Stressi, napostelu ja jopa huono uni sotkevat verensokeria. Miten siitä pitäisi huolta?

Sudennälkä, juutut ruuhkaan ja bussi vilahtaa silmien edestä. Ärsyttää, hikoiluttaa, sydän hakkaa. Nyt on taatusti verensokerit alhaalla.

Alhainen verensokeri ei ole vain tunne, vaan totta elimistössäkin. Vapinan, levottomuuden ja äksyilyn lisäksi saattaa tuntua myös raajojen pistelyä ja puutumista, jopa näköhäiriöitä. Nämä oireet johtuvat siitä, että verensokeri laskee nopeasti ja stressihormonien pitoisuus nousee.

Verensokerin sahaamisesta korkeahkosta arvosta alhaiseen käytetään nimitystä reaktiivinen hypoglykemia, jolle toiset meistä ovat herkempiä.

Terveellä verensokeri palaa normaalisiksi, mutta reaktiivisesta hypoglykemiasta kärsivälle kertyy helposti liikakiloja, koska syöminen poistaa ikävät oireet.

Aina kun syömme, verensokeri nousee. Silloin haiman erittämä insuliini rientää apuun. Insuliini on hormoni, joka vie sokerin verenkierrosta solujen polttoaineeksi. Samalla verensokeri tasaantuu. Vastaavasti, kun verensokeri alkaa laskea, insuliinin vastavaikuttajahormoni glukagoni alkaa tuupata maksan glukoosivarastoja verenkiertoon. Näin varmistetaan se, että solut saavat hätätilanteessakin glukoosia.

Pelkkä nälkä ei kerro matalasta verensokerista, sillä näläntunteeseen vaikuttavat myös tunteet, tavat ja tottumukset tai se, että edellisestä ateriasta on kulunut aikaa.

Älä karsi hyviä hiilareita

Kun verensokeri pysyy tasaisena, pysymme virkeinä emmekä liho. Se onnistuu parhaiten, kun ei lipsu säännöllisestä ateriarytmistä. Välipalojen napostelu johtaa herkästi siihen, että verensokeri sahaa ylös ja alas. Liian pitkät ateriavälit taas synnyttävät niin kovan nälän, ettei se tunnu laantuvan oikein millään. Nälkäisenä tulee helposti tankattua verensokeria nostattavilla ruoka-aineilla, kuten sokerilla ja valkoisella viljalla.

Mitä sitten pitäisi syödä, ettei verensokeri piikittäisi ja rasittaisi elimistöä?

– Joskus ajatellaan, että vain sokeria sisältävät ruoat, kuten leivonnaiset tai karkit, nostavat verensokeria, vaikka niin tekevät kaikki hiilihydraatteja sisältävät ruoka-aineet, kuten pasta, pähkinät, leipä, peruna, maito ja hedelmät, toteaa ravitsemusterapeutti Katri Jokinen Lääkäriasema Diacorista.

Kaikkien hiilihydraattien karsiminen ei kuitenkaan ole ratkaisu verensokerin hallintaan.

– Silloin näläntunne saattaa kolkutella entistä nopeammin uudelleen ja tulee syötyä sellaista, mikä nostaa nopeasti verensokeria. Kun glukoosipitoisuus taas äkillisesti laskee, iskee jälleen nälkä tai mieliteko, Katri Jokinen sanoo.

Kieltojen sijaan on parempi tehdä viisaita valintoja. Hiilihydraateissa on sekä hitaasti että nopeasti imeytyviä. Ruisleipä nostaa verensokeria hitaammin ja vähemmän kuin vaikkapa sokeroitu juoma tai suklaapatukka. Silläkin saattaa olla merkitystä, missä järjestyksessä ruoka-aineet syödään. Kasvisten syöminen ennen pääateriaa näyttää nostavan verensokeria hillitymmin.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Vaihda hiilarit parempiin
Ruoka
Vaihda hiilarit parempiin

Stressikin sotkee

Syömisen lisäksi elimistön sokeritasoja häiritsevät infektiot, stressi, univaje ja liikkumattomuus.

Stressi työntää verenkiertoon adrenaliinia ja kortisolia ja jarruttaa glukoosin pääsyä lihaksiin. Elimistö valmistautuu taistelemaan tai pakenemaan. Syntyy niin sanottu valenälkä, jäänne evoluutiosta.

– Tämä on varmistanut sen, että ihminen on tarvittaessa pystynyt juoksemaan villieläintä pakoon. Tämä on kehon varoitusmerkki siitä, että kaikki ei ole kohdallaan, kertoo professori Johan Eriksson.

Verensokerin tasaisuus on tärkeää muunkin kuin nälän ja lihomisen takia, sillä aivot tarvitsevat glukoosia. Jos verensokeri sahaa, se heijastuu myös mieleen. Kiukuttaa ja asiat takkuavat.

Jos verensokeri tippuu kovin alas, keskushermoston toiminta häiriintyy. Se voi johtaa rytmihäiriöihin, tajunnan hiipumiseen, onnettomuuksiin.

– Dramaattisia oireita on lähinnä diabeetikoilla, joiden käyttämät lääkkeet laskevat verensokeria. Vakavat hypoglykemiat voivat altistaa myös jopa dementialle.

Terveellä ihmisellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri kertoo diabeteksesta ja liian matala hypoglykemiasta.

Lue lisää tyypin 2 diabeteksesta Käypä hoito -suosituksesta.

– Veren sokeripitoisuus pysyy 4–6 millimoolissa, eikä terveellä laske juuri alle 4 mmol/l. Sokerirasituskokeessa, jossa tutkittava juo sokeripitoista nestettä, verensokeri jää tavallisesti alle 8 mmol/l. Heikentyneestä sokerinsietokyvystä puhutaan, jos verensokeripitoisuus on 7,8–11 mmol kaksi tuntia sokerirasitustestin jälkeen, toteaa Johan Eriksson.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?

MIKÄ PITÄÄ KYLLÄISENÄ?

  • Runsaasti proteiineja, kuitupitoisia hiilihydraatteja ja hyviä rasvoja sisältävä ruoka pitää nälän pisimpään poissa.
  • Proteiinit antavat parhaiten kylläisyyden tunnetta. Niitä saa lihasta, kalasta, kanasta, maitotuotteista, pähkinöistä ja palkokasveista. Punaisen lihan sijaan kannattaa suosia vaaleaa lihaa ja kalaa.
  • Rasvat tuovat kylläisyyttä mutta myös paljon energiaa. Niistä kannattaa valita pehmeitä vaihtoehtoja, joita on muun muassa lohessa, pähkinöissä sekä rypsiöljyisissä salaatinkastikkeissa. Kalaa tulisi syödä pari kertaa viikossa.
  • Kuitupitoisten hiilihydraattien nauttiminen torjuu nälkää hyvin. Eniten niitä on täysjyväleivissä ja -puuroissa. Myös vihannekset, marjat ja hedelmät sisältävät verensokeria tasaavaa kuitua. Kasviksia pitäisi syödä vähintään puoli kiloa päivässä. Helpoimmin se toteutuu, kun täyttää puolet lautasesta kasviksilla, joista osa voi olla höyrytettyjä.
Vierailija

Pidä verensokeri tasaisena, niin jaksat etkä liho

Ainoastaan hiilihydraattien kokonaismäärällä on merkitystä, koska niistä yksikään gramma ei mihinkään häviä. Se, että muuttuuko se hiilihydraatti (ns. hitaat ja nopeat) tunnin päästä glukoosiksi vai 3 tunnin päästä ei ole mitään merkitystä, vaikka näin meille on valehdeltu jo iät ja ajat mm. virallisen tahon puolelta. Tavan kansa kuluttaa hyvin vähän hiilihydraatteja päivässä ( alle 150 grammaa) ja näinollen loppu muuttuu rasvaksi elimistöön ja lopulta rasvoittaa myös maksan. Näin ihminen lihoo...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 23-vuotias hoikka nainen, joka kärsii jatkuvista vatsavaivoista ja valtavan voimakasäänistä vatsan murinasta. Laktoosi-intoleranssi on todettu lapsena. Kaikkia mahdollisia ruokavalioita on kokeiltu, ja nytkin on laktoositon ja gluteeniton ruokavalio. Ylä- ja alavatsa on tähystetty, mutta mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Murina on niin voimakasta, että kuuluu kymmenien metrien päähän. Vaivat rajoittavat pahasti elämää, kun ei kehtaa kotoa enää lähteä juuri mihinkään. Mitään syytä vaivaan ei löydy. Miksei?

Vatsavaivat, joiden taustalta ei asianmukaisista tutkimuksista huolimatta löydy sairautta luokitellaan toiminnallisiksi vaivoiksi. Se tarkoittaa, että suolen toiminta on jollain lailla poikkeavaa mutta syytä ei voida osoittaa. Kyseessä ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Osa ihmisistä on luonnostaan herkkävatsaisia.

Heidän elimistönsä reagoi stressiin tai muihin poikkeustiloihin suolisto-oireilla. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on tavallisin toiminnallinen vatsavaiva. Siihen liittyy tyypillisesti vatsan turvottelua, paikkaa vaihtavia vatsakipuja ja vaihtelevaa suolen toimintaa.

Toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa tärkeintä on noudattaa terveellisiä elintapoja eli minimoida stressi, pyrkiä säännölliseen vuorokausirytmiin, huolehtia riittävästä unesta, harrastaa liikuntaa ja syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Tiettyjen imeytymättömien ns. FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliossa auttaa hillitsemään suolikaasun muodostumista, ja moni saa tästä avun. Ummetusta, ripulia, suolikaasujen ylimääräistä muodostusta ja vatsakipuja voidaan tarvittaessa hoitaa lääkkeillä, mutta toiminnallisissa vatsavaivoissa näiden käyttö tulisi rajoittaa tilapäiseksi.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Vatsan murina hävettää

Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (rypsiöljy, margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella. Viljojen ja/tai maidon sekä rypsiöljyn karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tie parempaan hyvinvointiin, joka ei maksa mitään. Viljaton ja/tai maidoton...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liian korkean verenpaineen kanssa eläminen on hengenvaarallista. Onneksi paineiden tasaamiseen on keinoja.

1. Milloin korkea verenpaine muuttuu verenpainetaudiksi?

Verenpainetaudista puhutaan, kun verenpaine on toistuvissa mittauksissa noin 140/90 elohopeamillimetriä tai tämän yli. Kotimittauksissa tämä vastaa arvoa 135/85. Jos selkeää tulosta ei saada, tutkittava voi pitää vuorokauden ajan verenpainetta rekisteröivää laitetta.

2. Mistä verenpainetauti johtuu?

Kohonnen verenpaineen taustalla voivat vaikuttaa perinnöllisten seikkojen lisäksi elämäntapatekijät, kuten stressi, runsas suolan käyttö, ylipaino, tupakointi, reipas alkoholin juominen tai liikunnan vähäisyys. Myös tulehduskipulääkkeiden runsas napsiminen ja joillakin vähäinenkin lakritsin syöminen

voi nostaa verenpainetta. Iän myötä verisuonet menettävät kimmoisuuttaan ja ylä- ja alapaineen välinen ero, niin sanottu pulssipaine, kasvaa. Joskus verenpainetta kohottavat sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta.

3. Kuinka nopeasti verenpainetauti vaurioittaa?

Korkea verenpaine voi aiheuttaa välittömänkin hengenvaaran, mutta yleensä vaikutukset tulevat vuosien saatossa. Joskus sairauden ensimmäinen oire saattaa olla sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö, kuten aivoverisuonitukos tai aivoverenvuoto, mutta useimmiten tauti on oireeton. Jotkut valittavat päänsärkyä tai huimausta. Kun verenpainetauti saadaan hoidettua, monet kokevat olonsa paremmaksi.

Nykyään verenpainelääkitys pyritään lisävaurioiden välttämiseksi aloittamaan mahdollisimman vikkelästi.

4. Mitkä elimet ovat vaarassa verenpainetaudissa?

Aivot, sydän, munuaiset ja silmät. Silmänpohjan kovettuneet verisuonet saattavat ratkeilla ja tihkuttaa verta, jolloin näkökyky voi heikentyä pysyvästikin. Aivojen pieniin verisuoniin tulee hauraita kohtia ja pullistumia, jotka saattavat repeytyä. Syntyy vuotoja ja tukoksia. Myös verenvirtaus aivojen valkeassa

aineessa heikkenee, mikä kasvattaa Alzheimerin taudin riskin kymmenkertaiseksi. Munuaisten verisuonten vaurioituminen voi johtaa pahimmillaan munuaisten vajaatoimintaan ja keinomunuaishoitoon, dialyysiin. Verenpaineen murjoma sydänlihas saattaa jäädä vajaatoimintaiseksi, jolloin se ei enää jaksa pumpata verta kunnolla eteenpäin, myös rytmihäiriöt yleistyvät.

5. Korjaantuvatko elimistön vauriot, kun paine saadaan alas?

Syntyneitä vaurioita ei voida enää korjata, mutta uusien vaurioiden, kuten aivoverenkiertohäiriöiden syntyminen estyy.

6. Kuinka verenpainetautia hoidetaan?

Ruokavaliossa kannattaa suosia pehmeitä rasvoja, kuitupitoisia marjoja, kasviksia ja hedelmiä sekä hillitä suolan käyttöä tai siirtyä mineraalisuolaan. Myös liikunta, hyvä uni ja rentoutuminen on tärkeää. Aina elämäntapojen korjaaminen ei yksin riitä laskemaan verenpainetta ja silloin tarvitaan myös lääkitystä. Lääkitys aloitetaan, jos verenpaine on yli 140/90 elohopeamillimetriä 4–6 kuukauden elämäntaparemontin jälkeen tai joskus aiemminkin. Lääkityksen teho paranee selvästi, jos tekee samaan aikaan elämäntapamuutoksia. Verenpaine saadaan putoamaan eri keinoja ja lääkkeitä yhdistelemällä.

Asiantuntijat: Risto O. Roine, neurologian professori, Aivoliiton ylilääkäri. Päivi Korhonen, yleislääketieteen professori, Suomen Verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja. Marja Ruuti, laillistettu ravitsemusterapeutti.

Vierailija

Keittääkö painekattila? Näin tasaat paineita

Korkea verenpaine ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire niinkuin on esimerkiksi kuume. Molemmissa tapauksissa olisi hyvä selvittää oireen aiheuttaja. Aikuisista suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine ja verenpainelääkkeitä käyttää noin miljoona suomalaista. Liika natrium (yksi syy tusinasta, joka voi nostaa verenpainetta) ei kerry elimistöön vaan poistuu virtsan mukana. Siis normaalisti, kun elimistö on tasapainossa. Näin ei käy jos noudattaa virallisterveellistä (liikaa...
Lue kommentti