Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Verensokerin sahaus masentaa mieltä ja vaurioittaa verisuonia. Stressi, napostelu ja jopa huono uni sotkevat verensokeria. Miten siitä pitäisi huolta?

Sudennälkä, juutut ruuhkaan ja bussi vilahtaa silmien edestä. Ärsyttää, hikoiluttaa, sydän hakkaa. Nyt on taatusti verensokerit alhaalla.

Alhainen verensokeri ei ole vain tunne, vaan totta elimistössäkin. Vapinan, levottomuuden ja äksyilyn lisäksi saattaa tuntua myös raajojen pistelyä ja puutumista, jopa näköhäiriöitä. Nämä oireet johtuvat siitä, että verensokeri laskee nopeasti ja stressihormonien pitoisuus nousee.

Verensokerin sahaamisesta korkeahkosta arvosta alhaiseen käytetään nimitystä reaktiivinen hypoglykemia, jolle toiset meistä ovat herkempiä.

Terveellä verensokeri palaa normaalisiksi, mutta reaktiivisesta hypoglykemiasta kärsivälle kertyy helposti liikakiloja, koska syöminen poistaa ikävät oireet.

Aina kun syömme, verensokeri nousee. Silloin haiman erittämä insuliini rientää apuun. Insuliini on hormoni, joka vie sokerin verenkierrosta solujen polttoaineeksi. Samalla verensokeri tasaantuu. Vastaavasti, kun verensokeri alkaa laskea, insuliinin vastavaikuttajahormoni glukagoni alkaa tuupata maksan glukoosivarastoja verenkiertoon. Näin varmistetaan se, että solut saavat hätätilanteessakin glukoosia.

Pelkkä nälkä ei kerro matalasta verensokerista, sillä näläntunteeseen vaikuttavat myös tunteet, tavat ja tottumukset tai se, että edellisestä ateriasta on kulunut aikaa.

Älä karsi hyviä hiilareita

Kun verensokeri pysyy tasaisena, pysymme virkeinä emmekä liho. Se onnistuu parhaiten, kun ei lipsu säännöllisestä ateriarytmistä. Välipalojen napostelu johtaa herkästi siihen, että verensokeri sahaa ylös ja alas. Liian pitkät ateriavälit taas synnyttävät niin kovan nälän, ettei se tunnu laantuvan oikein millään. Nälkäisenä tulee helposti tankattua verensokeria nostattavilla ruoka-aineilla, kuten sokerilla ja valkoisella viljalla.

Mitä sitten pitäisi syödä, ettei verensokeri piikittäisi ja rasittaisi elimistöä?

– Joskus ajatellaan, että vain sokeria sisältävät ruoat, kuten leivonnaiset tai karkit, nostavat verensokeria, vaikka niin tekevät kaikki hiilihydraatteja sisältävät ruoka-aineet, kuten pasta, pähkinät, leipä, peruna, maito ja hedelmät, toteaa ravitsemusterapeutti Katri Jokinen Lääkäriasema Diacorista.

Kaikkien hiilihydraattien karsiminen ei kuitenkaan ole ratkaisu verensokerin hallintaan.

– Silloin näläntunne saattaa kolkutella entistä nopeammin uudelleen ja tulee syötyä sellaista, mikä nostaa nopeasti verensokeria. Kun glukoosipitoisuus taas äkillisesti laskee, iskee jälleen nälkä tai mieliteko, Katri Jokinen sanoo.

Kieltojen sijaan on parempi tehdä viisaita valintoja. Hiilihydraateissa on sekä hitaasti että nopeasti imeytyviä. Ruisleipä nostaa verensokeria hitaammin ja vähemmän kuin vaikkapa sokeroitu juoma tai suklaapatukka. Silläkin saattaa olla merkitystä, missä järjestyksessä ruoka-aineet syödään. Kasvisten syöminen ennen pääateriaa näyttää nostavan verensokeria hillitymmin.


Stressikin sotkee

Syömisen lisäksi elimistön sokeritasoja häiritsevät infektiot, stressi, univaje ja liikkumattomuus.

Stressi työntää verenkiertoon adrenaliinia ja kortisolia ja jarruttaa glukoosin pääsyä lihaksiin. Elimistö valmistautuu taistelemaan tai pakenemaan. Syntyy niin sanottu valenälkä, jäänne evoluutiosta.

– Tämä on varmistanut sen, että ihminen on tarvittaessa pystynyt juoksemaan villieläintä pakoon. Tämä on kehon varoitusmerkki siitä, että kaikki ei ole kohdallaan, kertoo professori Johan Eriksson.

Verensokerin tasaisuus on tärkeää muunkin kuin nälän ja lihomisen takia, sillä aivot tarvitsevat glukoosia. Jos verensokeri sahaa, se heijastuu myös mieleen. Kiukuttaa ja asiat takkuavat.

Jos verensokeri tippuu kovin alas, keskushermoston toiminta häiriintyy. Se voi johtaa rytmihäiriöihin, tajunnan hiipumiseen, onnettomuuksiin.

– Dramaattisia oireita on lähinnä diabeetikoilla, joiden käyttämät lääkkeet laskevat verensokeria. Vakavat hypoglykemiat voivat altistaa myös jopa dementialle.

Terveellä ihmisellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri kertoo diabeteksesta ja liian matala hypoglykemiasta.

Lue lisää tyypin 2 diabeteksesta Käypä hoito -suosituksesta.

– Veren sokeripitoisuus pysyy 4–6 millimoolissa, eikä terveellä laske juuri alle 4 mmol/l. Sokerirasituskokeessa, jossa tutkittava juo sokeripitoista nestettä, verensokeri jää tavallisesti alle 8 mmol/l. Heikentyneestä sokerinsietokyvystä puhutaan, jos verensokeripitoisuus on 7,8–11 mmol kaksi tuntia sokerirasitustestin jälkeen, toteaa Johan Eriksson.

MIKÄ PITÄÄ KYLLÄISENÄ?

  • Runsaasti proteiineja, kuitupitoisia hiilihydraatteja ja hyviä rasvoja sisältävä ruoka pitää nälän pisimpään poissa.
  • Proteiinit antavat parhaiten kylläisyyden tunnetta. Niitä saa lihasta, kalasta, kanasta, maitotuotteista, pähkinöistä ja palkokasveista. Punaisen lihan sijaan kannattaa suosia vaaleaa lihaa ja kalaa.
  • Rasvat tuovat kylläisyyttä mutta myös paljon energiaa. Niistä kannattaa valita pehmeitä vaihtoehtoja, joita on muun muassa lohessa, pähkinöissä sekä rypsiöljyisissä salaatinkastikkeissa. Kalaa tulisi syödä pari kertaa viikossa.
  • Kuitupitoisten hiilihydraattien nauttiminen torjuu nälkää hyvin. Eniten niitä on täysjyväleivissä ja -puuroissa. Myös vihannekset, marjat ja hedelmät sisältävät verensokeria tasaavaa kuitua. Kasviksia pitäisi syödä vähintään puoli kiloa päivässä. Helpoimmin se toteutuu, kun täyttää puolet lautasesta kasviksilla, joista osa voi olla höyrytettyjä.
Vierailija

Pidä verensokeri tasaisena, niin jaksat etkä liho

Ainoastaan hiilihydraattien kokonaismäärällä on merkitystä, koska niistä yksikään gramma ei mihinkään häviä. Se, että muuttuuko se hiilihydraatti (ns. hitaat ja nopeat) tunnin päästä glukoosiksi vai 3 tunnin päästä ei ole mitään merkitystä, vaikka näin meille on valehdeltu jo iät ja ajat mm. virallisen tahon puolelta. Tavan kansa kuluttaa hyvin vähän hiilihydraatteja päivässä ( alle 150 grammaa) ja näinollen loppu muuttuu rasvaksi elimistöön ja lopulta rasvoittaa myös maksan. Näin ihminen lihoo...
Lue kommentti