Selkäkivut ovat hyvin yleisiä. Äkillinen selkäkipu eli lumbago, jota myös noidannuoleksi kutsutaan, ei useimmiten ole vaarallista ja paranee muutamassa päivässä tai viikossa. Jos kipu ei suorastaan kaada sänkyyn, kannattaa pyrkiä jatkamaan normaaleita askareita, sillä vuodelepo voi jopa hidastaa paranemista.

Tavallisimmin noidannuolen aiheuttaa pieni kudosvaurio jossakin selän lukuisissa kipua aistivissa rakenteissa. Selkäkivuille altistaa etenkin fyysisesti kuormittava työ, johon sisältyy raskaita nostoja. Myös elämäntavat vaikuttavat: vähäinen liikunta, lihavuus ja tupakointi lisäävät tutkimusten valossa selkäkipuja.

Pitkittynyt selkäkipu

Pitkittyneestä selkäkivusta puhutaan, kun kipua on kestänyt yli kolme kuukautta. Pitkittynyt selkäkipu edellyttää kokonaisvaltaista hoitoa, jossa kartoitetaan potilaan elämäntilanne ja työolot. Fysioterapeutin ohjaamaan liikehoito sekä selkäkoulu edesauttavat tutkimusten valossa merkittävästi paranemista.

Joskus – onneksi melko harvoin – selkävaivan aiheuttaa vakava sairaus, kuten kasvain, tulehdus tai murtuma. Vakavasta sairaudesta kielii se, että yleiskunto heikkenee ja kipu lisääntyy asteittain. Hyvänlaatuisissa selkäoireissa sen sijaan yleiskunto pysyy hyvänä.

Iskias

Etenkin paljon autoilevilla on vaarana saada iskiaskipu selkään. Tällöin selkäkipu säteilee alaraajaan, useimmiten polven alapuolelle. Voimakkaan iskiasoireilun aiheuttaa useimmiten välilevytyrä.

Iskiaskipu vaivaa tavallisesti muutaman kuukauden ajan, mutta se ei aiheuta pysyviä heikkouksia. Iskias voi joskus tosin uusiutua. Vaivasta selvitään silti yleensä ilman leikkausta. Joskus harvoin välilevytyrä voi pullistua selkäydinkanavaan ja aiheuttaa muun muassa virtsaamisvaikeuksia sekä tunnottomuutta sukupuolielimissä. Tällöin pikainen päivystysleikkaus on paikallaan.

Hoito

Selkäkipuun joudutaan usein syömään lääkkeitä viikkokausia. Tavanomaiset tulehduskipulääkkeet ärsyttävät herkästi mahaa ja voivat aiheuttaa mahahaavan jo parin viikon lääkityksen jälkeen. Varsinkin vanhat ihmiset ovat herkkiä mahahaavalle, niinpä heidän kannattaa välttää näitä lääkkeitä. Parempi vaihtoehto lievään selkäkipuun on reseptittä apteekista saatava parasetamolilääkitys. Se on halpa ja vatsaystävällinen lääke. Suomessa sitä käytetään etupäässä lasten kipu- ja kuumelääkkeenä.

Uusimman tutkimustiedon perusteella selkäkivun hoidoksi ei suositeta vuodelepoa. Joskus tosin kipu voi olla niin ankaraa, ettei muuta vaihtoehtoa ole. Kuitenkin heti kun kivut hellittävät, olisi hyvä nousta vuoteesta ja tarttua normaaliin elämään. Kevyt liikunta, kuten kävely, pyöräily ja uinti vahvistavat kipeää selkää. Myös töihin kannattaa palata mahdollisimman pian. Jos kipu on kovaa, on liikkumista hyvä lisätä vähitellen, omaa kehoa kuunnellen. Lisäapua pitkittyneessä kivussa voi tuoda selkänikamien käsittely eli manipulaatio.

Kipeä selkä saatetaan kuvata röntgenillä, tietokoneella tai magneettikuvauksella. On hyvä huomata, että näissä kuvissa todettavat kulumamuutokset eivät välttämättä kerro mitään selkäsärystä. Muutokset ovat varsin tavallisia ja niitä on myös ihmisillä, joilla ei ole selkävaivoja.

Lähde: Käypä hoito -suositus
www.kaypahoito.fi

Vierailija

Selkävaivat

olin tyks ensiavussa ja sain norflex pistoksen kovaan selkä kipuun.auttoikin muutaman tunnin ajan sain nukuttua.nyt otin parasetamolia vaikka en mielelläni syö kipulääkkeitä.kipuja myös nivelreumasta johtuen.pelottaa miten pärjään kipujeni kanssa.saisinko neuvoja mitä tehdä..
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.