Jokainen syöpä on erilainen, ja sitä pitää hoitaa yksilöllisesti. Tässä apuna ovat täsmälääkkeet, joiden myötä muun muassa yhä useampi rintasyöpään sairastunut paranee.

Vielä reilut kymmenisen vuotta sitten pahanlaatuisia kasvaimia vastaan käytiin solunsalpaajilla, hormoneilla ja säteillä. Nykyään eri elimistä lähtöisin olevia syöpäkasvaimia on opittu jaottelemaan alaryhmiin, joiden mukaan hoito voidaan räätälöidä. Suuria harppauksia on tehty erityisesti HER-2-positiivisen rintasyövän hoidossa, jonka hoitotulokset ovat täsmälääkkeiden ansiosta parantuneet dramaattisesti.

Samalla kun syövän syntymekanismeja ymmärretään paremmin, on onnistuttu kehittämään täsmälääkkeitä syöpäsolujen poikkeavia ominaisuuksia vastaan. Rintasyöpäkasvaimia testataan HER-2-geenin tunnistavalla testillä ja jos tulos on positiivinen, otetaan käyttöön lääkitys, joka tunnistaa HER-2-rakenteen ja auttaa tuhoamaan syöpäsolun.

Syöpäkeskuksen hematologisella klinikalla on tehty tutkimusta verisyöpien yksilöllistetystä hoidosta. Kasvaimen perimä ja muut poikkeavuudet pyritään selvittämään mahdollisimman tarkasti ja kasvainsolujen herkkyyttä useille lääkeaineille testataan ennen hoidon valintaa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Tutkimuspotilailla on huomattu, että esimerkiksi alun perin munuaissyövän hoitoon kehitetty lääke auttoi leukemian hoidossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Syöpähoito buustaa elimistön omaa puolustusta

Kiinnostavia ovat uudet immunologiset syöpähoidot, jotka vaikuttavat puolustussolujen säätelymekanismeihin ja vahvistavat immuunipuolustusta. Lääkkeet annetaan tiputuksena laskimoon, ja ne vahvistavat kehon omaa puolustusta.

Tämäntyyppiset lääkkeet tulivat ensimmäisinä melanooman ja munuaissyövän hoitoon. Jotkut potilaat saavat hoidoista todella pitkäkestoisen avun. Näyttää siltä, että mitä enemmän syöpäsolussa on tapahtunut mutaatioita eli solumuutoksia, sitä paremmin immuunivasteen säätelijät toimivat.

Immunologiset hoidot eivät kuitenkaan tepsi kaikkiin syöpiin eivätkä sovi kaikille potilaille. Aina keho ei tunnista syöpäsoluja riittävän vieraiksi, jolloin hoidotkaan eivät toimi. Hoidoilla on myös sivuvaikutuksia,jotka muistuttavat autoimmuunisairauksien oireita. Kun puolustus jää päälle, saattaa siis tuhoutua terveitäkin soluja.

Säästävää ja täsmällistä hoitoa rintasyövässä

Syövän keskeinen hoitomuoto on yhä leikkaushoito, jota täydennetään lääke- ja sädehoidolla. Nykyään pystytään tekemään yhä säästävämpiä leikkauksia ja esimerkiksi rintasyövässä ei useimmiten enää tarvitse poistaa koko rintaa.

Joskus kasvain voi olla niin suuri, että leikkaaminen ei onnistu. Tällöin sitä voidaan ensin pienentää sädehoidolla tai lääkehoidon ja sädehoidon yhdistelmällä.

Sädehoidossa kasvaimen tuhoamiseksi käytetään ionisoivaa, suurenergistä säteilyä. Se tuhoaa syöpäsoluja ja pienentää kasvainta. Tavallisimmin käytetään lineaarikiihdyttimiä, joiden säteily kohdistetaan kasvaimeen eri suunnista.

Yleensä sädehoito annetaan leikkauksen jälkeen, mutta joskus sitä siis tarvitaan jo ennen leikkausta. Näin toimitaan esimerkiksi peräsuolen syövässä, jotta säästyttäisiin avanteelta. Kun kasvain on pienennetty sädehoidolla, voidaan tehdä helpommin säästävää kirurgiaa.

Sädehoitoa voidaan käyttää myös kasvaimesta tai etäpesäkkeistä aiheutuvan vaikean kivun hoitoon.

Uudenlaisia säteitä pään syöpiin

Niin sanotussa boorineutronikaappaushoidossa (BNCT) potilas saa ennen sädehoitoa potilas suonensisäisenä tiputuksena kantaja-aineeseen sitoutunutta booria. Se vie boorin syöpäsoluihin.

Kun neutronisäteily kohtaa booria sisältävän syöpäsolun, syntyy voimakas reaktio, booriatomit halkeavat ja syöpäsolu tuhoutuu. Säteily saadaan boorin ja sädehoitokentän avulla kohdennettua juuri oikeaan paikkaan ja samalla vältetään terveen kudoksen vaurioitumista.

Hoitoa annetaan 1–2 kertaa. Boorineutronikaappausta on tutkittu erityisesti pään ja kaulan alueenuusiutuneissa syövissä, mutta  käyttö saattaa laajentua muidenkin kasvainten hoitamiseen.

Mitä sivuvaikutuksia hoidoilla on...

Syöpähoitojen klassisia sivuvaikutuksia ovat pahoinvointi ja hiustenlähtö sekä ripuli ja ummetus. Vielä parikymmentä vuotta sitten syöpäpotilas saattoi oksentaa rajustikin hoitojen jälkeen, mutta nykyään pahoinvointi on pienempi ongelma.

Joistakin hoidoista voi tulla pitkäänkin jatkuvaa kuvotuksen tunnetta. Kaikki hoidot eivät kuitenkaan aiheuta huonovointisuutta. Oksentelu voi alkaa jo hoidon aikana tai pian sen jälkeen, toisinaan se voi kehittyä vasta viiveellä.

Pahoinvointi voi olla myös ehdollistunutta ja alkaa esimerkiksi heti, kun potilas tulee hoitoon tai näkee sairaalarakennuksen.

...ja mitä niille voidaan tehdä?

Huonovointisuutta voidaan ehkäistä ottamalla pahoinvointilääkkeitä ennen hoitoa ja muutaman seuraavan päivän ajan. Osa lääkkeistä vaikuttaa keskushermoston pahoinvointia säätelevään keskukseen ja osa hillitsee suoliston vireyttä, ettei mahansisältö pääse niin herkästi ylös.

Syöpähoidot herkistävät tulehduksille, koska ne karsivat elimistön puolustusta hoitavia valkosoluja. Myös turvotukset ja kynsimuutokset ovat mahdollisia. Makuaistin muutosten vuoksi ruoka voi maistua metalliselta tai kitkerältä.

Toisinaan hoidot altistavat sydämen vajaatoiminnalle tai rytmihäiriöille. Myös suun kuivuminen ja limakalvovauriot ovat yleisiä sivuvaikutuksia. Näitä oireita voidaan lievittää paikallisvalmisteilla.

Tukea potilaille ja omaisille

Syöpä herättää monenlaisia tunteita, kuten surua, ahdistusta, pelkoa, syyllisyyttä ja vihaa. Koko elämä, työ ja ihmissuhteet mullistuvat.

HUSiin perustettiin jo parikymmentä vuotta sitten Suomen ensimmäinen syövänhoidon psykososiaalinen yksikkö, josta saa henkilökohtaista tukea. Siellä työskentelee syöpälääkäreiden ja sairaanhoitajien lisäksi psykologeja, fysioterapeutteja, ravitsemusterapeutteja sekä seksuaaliterapeutti.

Syövän hoidon tavoitteena voi olla syövän parantaminen, sen uusiutumisen ehkäiseminen, elinajan pidentäminen tai oireiden lievittäminen. Lääkäri osaa kertoa, mitä sairaudesta tiedetään, miten sitä hoidetaan ja millaisia hoitotulokset keskimäärin ovat, mutta yksittäiselle potilaalle tarkan ennusteen antaminen on vaikeaa.

Jos syöpä on pitkälle edennyt tai potilaan kunto on muiden sairauksien vuoksi heikko, rankat syöpähoidot ovat turhia. Silloin alkaa palliatiivinen hoito, jossa keskitytään oireiden, kuten kivun lievittämiseen, sekä annetaan henkistä tukea elämästä luopumiseen liittyvässä surussa.

Asiantuntija: Johanna Mattson, Syöpäkeskuksenjohtava ylilääkäri, HYKS.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla