Vaikuttavan taideteoksen äärellä tunteet pääsevät purkautumaan. Taide tarjoaa myös koukuttavia oivalluksen hetkiä.
Maalauksessa on synkkiä ja kirkkaita värejä, paksuja siveltimenvetoja, arkisia tavaroita ja luurankomaisia hahmoja. Seison teoksen edessä pitkään ja mietin, mitä taiteilija on halunnut sillä sanoa. Vaikka teos on pikemmin ruma kuin kaunis, se kiehtoo oudosti.
– Hyvä kuvataide ei ole vain kaunista, vaan sen tavoitteena on usein provosoida. Voimme nauttia sellaisestakin taiteesta, joka on mielestämme rumaa, mutta joka herättää meissä ajatuksia ja tunteita, sanoo neurotieteilijä Riitta Hari Aalto-yliopistosta.
Taide voi herättää meissä lähes mitä tahansa tunteita: liikutusta, iloa, vihaa, surua, ahdistusta, pelkoa, ällistystä tai ihailua. Vaikuttava taideteos onkin kokonaisvaltainen elämys, joka ravistelee sekä kehoa että mieltä.
– Taiteen äärellä tunteet pääsevät purkautumaan ilman, että ne kohdistuisivat toisiin ihmisiin. Se voi tuntua hyvin puhdistavalta, Hari kuvailee.
Yksilöllinen kokemus
Kun katsomme meille mieluisaa taideteosta, aktivoi se aivojemme palkkiojärjestelmää. On kuitenkin yksilöllistä, mistä teoksista pidämme. Yksi vaikuttuu kultakauden kansallisromanttisista maalauksista, toinen nykytaiteesta.
Abstrakteihin teoksiin voi liittyä myös älyllistä pohdintaa ja nautinnollisia oivalluksen hetkiä. On hyvin tyydyttävä kokemus, kun ensin epämääräiseltä näyttänyt teos hahmottuu mielessämme. Myös teosten herättämät tunteet vaihtelevat. Niihin vaikuttavat itse taideteoksen lisäksi ympäristö ja seura, jossa teosta katsotaan, katsojan oma tunne- ja vireystila sekä aiemmat kokemukset ja uskomukset.
– Taideteos ei ole täydellinen ilman katsojan aktiivista osallistumista. Taiteen tekijä voi pyrkiä välittämään ajatuksia, tunteita ja näkökulmia, mutta katsoja antaa teokselle aina omat merkityksensä.
Jotain uutta, jotain tuttua
Tavanomaisessa arjessa kuljemme usein autopilotilla. Vaikka silmämme ovat auki, emme reagoi moniin näkemiimme asioihin, koska ne ovat meille niin tuttuja. Kun sen sijaan tapahtuu jotain poikkeavaa, reagoimme voimakkaasti. Usein nämä hätkähdyttävät hetket jäävät mieleen ja palkitsevat eniten.
– Myös kuvataiteessa voimme tottua joihinkin teoksiin niin, että ne eivät jaksa enää kiinnostaa. Vaikuttavassa taideteoksessa pitää olla jotain uutta, mutta myös jotain tuttua. Jos kaikki on teoksessa vierasta, siihen ei saa mitään tarttumapintaa, Hari pohtii.
Asiantuntija Riitta Hari akateemikko, neurotieteilijä, Aalto-yliopisto
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
