Sormet kuin nakit ja nilkat kuin pölkyt. Onneksi turvotus yleensä häviää itsestään, mutta sen syntymistä voi myös estää. Katso pahaat keinot!

Työmatkalla välilaskun aikana lentokentältä löytyi kaunis sormus. Kokokin oli sopiva, se koristaisi kauniisti nimetöntä. Luottokortti vinkumaan ja sormus oli oma.

Kun sormus otettiin esiin illalla ennen päivällistä, pettymys oli melkoinen: nyt sormus oli nimettömään aivan liian suuri.

Sormet olivat olleet siis varsinaiset nakit lennon jäljiltä. Miten tämä on mahdollista?

– Turvotus on ymmärrettävää lentomatkojen jälkeen, tietää terveyskeskuslääkäri Osmo Saarelma.

– Lentokoneessa istutaan pitkä aika paikallaan, ahtaassa tilassa. Myös nestetasapaino voi matkan aikana häiriintyä. On hyvin tyypillistä, että turvoksissa ovat paitsi sormet myös nilkat.

Jos jalat ja kädet voisivat tehdä lihastyötään, ei turvotuksesta tarvitsisi kärsiä lentokoneessakaan.

Työterveyslääkärit muistuttavat, että työpäivän aikana pitäisi lähteä tietokoneen äärestä liikkeelle kerran tunnissa, saman soisi tapahtuvan myös matkojen aikana mikäli vain mahdollista.

– Liikkuminen vähentäisi myös veritulppavaaraa, Saarelma muistuttaa.

Esteettinen ongelma

Mitä sormissa sitten tapahtuu kun ne turpoavat?

– Yksinkertaisimmillaan kaikessa turvotuksessa kyse on siitä, että syystä tai toisesta neste alkaa tihkua verisuonten ulkopuolelle soluvälinesteeseen.

Usein kyse ei ole mistään sen vakavammasta: turvotus kestää jonkin aikaa ja alkaa laskea itsestään. Tosin sanoen soluvälinesteen määrä pienenee, kun se siirtyy takaisin verisuonistoon.

– Arkielämään kuuluvat pienet turvotukset. Niitä tulee ja menee, eikä niistä tarvitse kantaa sen enempää huolta. Ongelma on lähinnä esteettinen.

Suola ja alkoholi

On tyypillistä, että ihminen tuntee olevansa turvoksissa esimerkiksi pitkään venähtäneen illan jälkeen, kun isot tuopit ovat maistuneet pikkutunneille ja palan painikkeeksi on haukattu suolaista makkaraa.

Suola sotkee verisuonten ja soluvälitilan osmoottisen tasapainon: kun natriumpitoisuus verisuonissa nousee, myös natriumia alkaa tihkua soluvälinesteeseen, mikä entisestään kiihdyttää nesteen karkaamista verisuonista solunesteeseen.

– Munuaiset kyllä poistavat elimistön ylimääräistä vettä nopeastikin, mutta suolatasapainon häiriöiden korjaaminen on hitaampaa. Kyllähän ylimääräinen suola ja sen elimistössä pidättämä vesi lopulta lähtee, mutta paljon hitaammin, Saarelma selvittää.

Myös runsas alkoholin käyttö sotkee verisuonten ja soluvälinesteen välistä tasapainoa. Kun ryyppyputki on pitkään päällä, ulkopuolinenkin huomaa, että naukkailijan naama pöhöttää.

Nilkat kuin pölkyt

Kaikkein yleisintä turvotus on jaloissa. Parhaiten sen näkee nilkoista. Kun on päivän seissyt jaloillaan, odottaa vain hetkeä, että pääsisi nostamaan pölkyiksi turvonneet nilkkansa kohti kattoa.

– Alaraajalaskimoiden läppien toiminta yhdistetään suonikohjuihin, mutta jalat voivat turvota, vaikkei näkyviä suonikohjuja olisikaan.

Terveessä laskimossa laskimoläpät sulkeutuvat ja estävät veren virtauksen takaisin jalkateriin päin. Kun laskimoiden toiminta reistailee, veri pääsee virtaamaan takaisin nilkkoihin. Liika paine suonen sisällä aiheuttaa nesteen tihkumisen kudoksiin verisuonissa, ja nilkat turpoavat.

Seisomatyön lisäksi myös ylipaino saa nilkat turpoamaan.

Turvoksissa kerran kuussa

Jokainen nainen tietää, että turvotukseen vaikuttaa myös hormonien vaihtelu kuukautiskierron aikana.

Pari päivää ennen kuukautisia rinnat ja vatsa turpoavat, monella on vaikeuksia myös sormusten ja kenkien kanssa. Silmänalusetkin tuntuvat pullottavan niin, että mieli tekisi pitää aurinkolaseja koko päivän.

Hyvä keino kerran kuukaudessa iskevään turvotukseen, kuten yleensäkin PMS-oireisiin, on reipas liikunta.

Hormonit vaikuttavat myös raskauden aikaiseen turvotukseen. Yleensä odotuksen aikana kertyneet nesteet lähtevät synnytyksen jälkeen itsestään.

Turpean olon syy löytyy toisinaan lääkkeistä. Esimerkiksi kalsiumininestäjät, joita käytetään sydän- ja verisuonitautien hoidossa, saattavat aiheuttaa nilkkaturvotusta.

Liikunta paras lääke

Osmo Saarelma ei innostu nesteenpoistolääkkeiden käytöstä, kun kyseessä on "normaali arkiturvotus". Sellainen hoituu itsekseen.

Hän pohtii hyvin tarkkaan, milloin lääkkeeseen ylipäätään kannattaa turvautua, sillä se tahtoo sotkea elimistön kalium-natriumin tasapainon pitkäksi aikaa.

Jotkut vannovat ananasmehun nimiin, toiset lymfahierontaan. Mehua voi toki kokeilla, ei se ainakaan haitaksi ole, terve ihminen voi testata myös lymfan vaikutuksen. Jos sen sijaan sairastaa esimerkiksi sydämen vajaatoimintaa, lymfa voi olla jopa vaarallista.

Liikunta tepsii lähes vaivaan kuin vaivaan, niin myös turvotukseen. Turpea tunne hellittää, kun itsensä rehkii hikeen asti.

Neste poistaa nestettä

Osmo Saarelma neuvoo potilaitaan juomaan runsaasti teetä, joka toimii diureetin eli nesteenpoistajan tavoin. Sama vaikutus on myös kahvilla, mutta Saarelma suosii teetä.

Luontaistuotekaupat myyvät puristeita ja teetä, joiden sanotaan poistavan turvotusta. Luonteistuotteita tutkiva lääkäri Anna-Liisa Enkovaara muistuttaa, että ne ovat turvotuksen hoidossa perinteisiä keinoja mutta niiden tehosta ei ole lääketieteellistä näyttöä.

– Esimerkiksi koivunlehti-, peltokorte- ja persiljatuotteet saattavat lisätä virtsan eritystä, mutta sama vaikutus on vaikkapa kahvilla.

Toisaalta niiden käytöstä ei ole raportoitu haittaakaan, mikäli niitä käyttää ohjeiden mukaan. Niitä voi siis halutessaan kokeilla.

Vältä näitä turvottajia

  • suola on pahasta
  • erityisen suolattuja ovat sipsit, monet juustot, oliivit, savukalat, makkarat
  • suolaa on myös joissakin janojuomissa
  • lue tuoteselosteet. Jos esimerkiksi leivässä on suolaa 1,3 prosenttia, se on liikaa. 0,7 prosenttia on paljon parempi
  • alkoholi sotkee nestetasapainon
  • älä ole pitkään samassa asennossa

Konsteja turvotuksen poistoon

  • liiku niin, että verenkierto kiihtyy ja hiki kirpoaa
  • liikuttele ainakin varpaita, nilkkoja ja käsiä, jos joudut istumaan ahtaasti paikallasi
  • käytä matkoilla lentosukkia
  • juo teetä, tavallista tai koivunlehti-, peltokorte-, kultapiisku- tai persiljateetä
  • kokeile ananasmehua
  • lymfahierontaa, jos sinulla ei ole esimerkiksi sydämen vajaatoimintaa

Lue lisää
Jatkuvasti turvottaa?
Mistä turvotus johtuu?
Onko jalkojen turvotus vaarallista?

muisti, muistihäiriöt, Alzheimerin tauri, dementia

Aivoilla on elämänmittainen kyky muovautua. Hyvään vai huonoon suuntaan, riippuu sinusta. Alzheimerin tautiakin voi tehokkaasti torjua oikeilla eväillä.

Geenit eivät määrää aivojemme kohtaloa. Aivot eivät ole mekaaninen mötikkä, jonka toiminta olisi määräytynyt syntymästä lähtien. Aivot ovat paremminkin puutarha, jonka runsaus riippuu sille annetusta hoidosta.

Aivoilla on elämänmittainen kyky muovautua eli aivojen neurologiset kytkennät muuttuvat. Juuri tämä neuroplastisuus selittää suuressa määrin oppimista, muistamista sekä ylipäätään sitä, että aivomme voivat kehittyä.

Tiede tuntee jopa tapauksia, joissa ihminen on syntynyt ilman toista aivopuoliskoaan, mutta siitä huolimatta kehittynyt lähes normaalisti. Viime vuosien tutkimukset antavat viitteitä jopa siitä, että neuroplastisuuden ansiosta ikävien muistojen häivyttäminen tai niiden aiheuttaman mielipahan vähentäminen on mahdollista.

Kaikkineen elintapatottumuksilla voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miten aivot fyysisesti kehittyvät — antaen samalla paremman elinennusteen.
Esimerkiksi se, mitä teemme, luemme, katselemme ja kuuntelemme vaikuttavat aivontoimintamme keskeisimpiin hermokytköksiin.
Ikääntyessä aivotoiminta ei hiivu automaattisesti.

Terve senioiri ei höperöidy

Ei ole olemassa tutkimuksellisesti vahvistettua kehityskaarta siitä, miten aivomme muuttuvat vanhetessa. Terveydentilamme, aineenvaihduntamme ja liikunnallisuutemme vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka skarppina aivot pysyvät. Edes silloin, kun muisti alkaa ikääntyneellä takkuilla, ei yleensä ole kyse aivojen heikentymisestä.

Vanhetessa muisti hidastuu, koska heidän ”muistilevynsä” on jo niin täynnä, että tietojen haku sen syövereistä vie aikaa.

Vanhat ihmiset yksinkertaisesti tietävät enemmän — näin ollen kyse on pohjimmiltaan viisauden karttumisesta.

Muistikapasiteetin yltäkylläisyys olisi aiheellista huomioida etenkin työelämässä. Eläkeikää lähestyvälle ei tarvitse antaa helppoja työtehtäviä, mutta heille tulisi sallia hieman enemmän aikaa tiedonkäsittelyyn.

Mikäli muisti alkaa yllättävästi heiketä, on sille olemassa aina jokin syy, joka on syytä selvittää lääkärin kanssa. Ydinviesti kuuluu: terve seniori ei höperöidy eikä tylsisty ja uutta voi oppia 100-vuotiaanakin!

Aivot korjaavat itseään

Aivosolujen määrä ei ole rajoitettu eivätkä aivovauriot ole aina pysyviä.

Vielä taannoin neurologit uskoivat, että aivokudoksen tuhoutuminen on peruuttamaton. Uudet kuvantamistekniikat ovat kuitenkin paljastaneet, että aivot kykenevät korjaamaan itseään ja luomaan myös uusia soluja. Se, onko uusiutuminen mahdollista, riippuu oleellisesti vahingoittuneesta alueesta. Joka tapauksessa aivovaurio ei tarkoita automaattisesti pysyvää vammaa.

Karoliinisen instituutin johtama monikansallinen tutkimus osoitti, että muistista vastaavalle aivoalueelle hippokampukseen syntyy 1 400 uutta hermosolua joka päivä. Lisäksi aivot kykenevät reitittämään uudelleen vaurioituneiden neuronien yhteyksiä.

Yleinen virheluulo on myös se, että humalatila sellaisenaan tuhoaisi aivosoluja. Nykytietämyksen mukaan näin ei käy. Pitkään jatkuessaan alkoholin käyttö kuitenkin aiheuttaa vahingollisia muutoksia aivoissa puhumattakaan tapaturmariskeistä, joten kohtuus on syytä muistaa aina.

Alzheimeriin voi sairastua ennen vanhuutta

Arvioiden mukaan Suomessa elää 7 000–10 000 alle 65-vuotiasta muistisairautta sairastavaa ihmistä. Noin viisi prosenttia Alzheimeriin sairastuneista on iältään 30–50-vuotiaita.

Nuorempien diagnosointi on hankalaa — usein käykin niin, että ennen varsinaista Alzheimer-diagnoosia potilaan kokemat oireet on tulkittu masennukseksi tai työuupumukseksi, jolloin itse Alzheimer saattaa jäädä kätköön pitkäksikin aikaa.

Asiaa mutkistaa se, että muistisairauden ensioireet eivät ilmene aina muistihäiriöinä, Alzheimerin ohella työikäisillä esiintyviä muistisairauksia ovat otsalohkorappeuma, Hunting-tonin tauti ja CADASIL.

Sairautta ei kannata salailla. Kun diagnoosista kerrotaan hyvissä ajoin, on lähipiirillä silloin enemmän aikaa suhtautua uuteen tilanteeseen. Ensimmäiseksi kannattaa rakentaa potilaalle ja omaisille oma tukiverkko.

Alzheimerin tautia ei pystytä täysin estämään.

...mutta oireita voidaan viivästyttää

Alzheimerin tautia ei voida kokonaan estää, mutta on kuitenkin vakuuttavaa näyttöä siitä, että oireita voi viivästyttää vuosilla.

Dementiatutkija, professori Miia Kivipellon johtamassa maailmanlaajuisesti ainutlaatuisessa tutkimuksessa on tarkasteltu tehostetun elintapaohjelman vaikutuksia Alzheimerin taudin riskiin.

Lue lisää Miia Kivipellon tutkimuksista.

Yksilöllisesti suunniteltu ohjelma sisältää ravitsemusneuvontaa, liikunnan ohjausta, muistiharjoittelua sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskien hallinnointia.

Edelleen käynnissä olevan tutkimuksen uusimmat tulokset kertovat, että ohjelmaan osallistuneet pärjäsivät noin 40 prosenttia paremmin verrattuna niihin, joiden hoito rakentui ainoastaan hoitajan yksilökäyntien varaan. Parannus näkyi useilla muistin ja ajattelutoimintojen osa-alueilla.

Chicagon yliopistossa on puolestaan kehitetty varta vasten Alzheimerin taudin ehkäisyyn niin kutsuttu MIND-ruokavalio. Esimerkiksi Välimeren dieettiin verrattuna MIND:n etu on, että pelkästään sen kohtuullisella noudattamisella on saavutettavissa merkittäviä tuloksia: MIND:a löyhästikin noudattamalla Alzheimerin taudin riski väheni tutkimuksessa 35 prosenttia. ■

Asiantuntija: Anne Remes, neurologian erikoislääkäri, professori, Oulun yliopisto.

Vierailija

Muisti ei heikkene ilman syytä

Pilottitutkimuksessa on osoitettu, että ketogeeninen ruokavalio paransi 3 kk aikana alzheimeria sairastavien testipisteitä huomattavasti, reippaasti paremmin kuin yksikään lääke. Mutta tämähän on tietysti terveyseliitin mielestä väärä tapa hoitaa sairautta, kun se ei perustuu lääkkeen käyttöön ja kauhean vaarallista rasvaakin syödään. Niimpä tutkimusta ei ole suomesa noteerattu lainkaan.
Lue kommentti
Vierailija

Muisti ei heikkene ilman syytä

Sairauden taustalla on insuliiniresistenssi ja ravintoaineiden puutos eli elintapasairaus. Vaikka Alzheimerin taudin perinnöllisyydestä tiedetään vielä melko vähän, voidaan todeta, että sairaus periytyy erittäin harvoin. Tutkimusten mukaan, kaikista Alzheimerin tautia sairastavista potilaista 0,5-1 prosenttia sairastaa periytyvää tautia. Alzheimerin taudin osalta ensimmäisen asteen sukulaisen riski (jos sukulainen on omilla elintavoilla sairastunut, niin riski on tasan nolla) sairastua on...
Lue kommentti
katetriablaatio. rytmihäiriö

Kuinka monta kertaa sydämen katetriablaatio voidaan tehdä? Onko poltoista haittaa sydämelle? Vaikuttaako arvet myöhemmin sydämen toimintaan? Minulle on tehty katetriablaatio 2 kertaa kammiotakykardian ja kammiolisälyöntisyyden johdosta, mutta kammiolisälyönnit jatkuvat edelleen.

Rytmihäiriöiden hoito kateriablaatiolla kehittyy koko ajan, mutta kaikkien rytmihäiriötyyppien hoito ei ole yhtä kiitollista. Kammiotason yläpuolelta lähtevien säännöllisten nopealyöntisyyskohtausten hoito on yleensä tehokasta ja vähäriskistä. Suurin osa potilaista vapautuu kertakäsittelyllä tykytyskohtauksistaan. Eteisvärinässä – vaikka sekin on eteistason rytmihäiriö – ablaatiohoito ei ole ihan yhtä tuloksekasta.

Kammiolisälyöntien ja kammiotakykardioiden katetrihoidon onnistuminen vaihtelee riippuen ongelman sijainnista sydämen johtoratoihin nähden. Lähellä johtorataa sijaitsevan rytmihäiriölähteen voimakas käsittely voi johtaa riippuvuuteen sydämen tahdistimesta. Tätä ei toivota varsinkaan, jos potilas on nuori ja jos hoidettava rytmihäiriö ei uhkaa henkeä.

Ablaatiohoidon tulos vaikuttaa tässä tapauksessa hyvältä, jos kammiotakykardiat ovat jääneet pois. Lisälyönnit eivät aina häviä katetritoimenpiteillä. Tästä mahdollisuudesta lääkärin pitäisi aina kertoa potilaalleen.

Ehdotonta ylärajaa ei ole katetritoimenpiteen uusimiselle. Siitä tulevaa säderasitusta ja kajoavan tutkimuksen välittömiä komplikaatioita pitää aina arvioida suhteessa saavutettavissa olevaan hyötyyn. Hyödyn arvioinnissa toimenpidelääkärin arvio on keskeinen, koska jokainen potilas oireineen on yksilöllinen ja lääkäri tietää parhaiten uuden toimenpiteen onnistumismahdollisuuden.

 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.