Vapinaan on monia syitä, mutta oireita osataan onneksi hoitaa. Noin puolet käsien vapinasta kärsineistä löytää avun.

Onko sinulle käynyt niin, että et halua osallistua illanistujaisiin tai kirjoittaa nimeäsi toisten nähden, koska kätesi vapisevat?

Vapina voi yllättää kenet vain silloin, kun väsyttää, kiukuttaa, nälättää tai jännittää. Kova kuume tai kehon lämpötilan voimakas lasku, panevat vapisemaan, samoin rankka fyysinen rasitus, tupakointi ja liiallinen kahvin juominen.

Tällainen vapina on fysiologista eli niin sanottua ”normaalia” vapinaa. Hyvin vähäistä fysiologista vapinaa voi olla koko ajan, se ei vain näy.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Stressi isoin syyllinen

Tavallisen itsesyntyisen eli essentiaalisen vapinan ensioireet ilmaantuvat usein stressitilanteissa tai fyysisen rasituksen jälkeen. Siitä kärsivät ovat tavanomaista laihempia, sillä vapina kuluttaa paljon energiaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Essentiaalista vapinaa on myös se kuuluisa kahvikuppineuroosi, joka ei ole oikeasti mikään neuroosi vaan taustalla on sosiaalisten tilanteiden pelko.

Jännitys ja tarkkuutta vaativat tehtävät, kuten kirjoittaminen tai lusikan vieminen suuhun, pahentavat sitä. Sen lievittämisessä tehokkaimpia keinoja ovat kognitiivinen psykoterapia ja lääkehoito.

Syy pikkuaivoissa

Tällaisen vapinan perimmäinen syy on yhä arvoitus, mutta sen synty on paikannettu pikkuaivoihin. Pikkuaivot säätelevät monimutkaisia liikesarjoja ja tasapainoa. Potilaiden aivoista on löydetty lieviä rappeumamuutoksia.

Essentiaalista vapinaa on pidetty hyvänlaatuisena, mutta neuropatologisten tutkimusten mukaan siihen saattaa liittyä muitakin vaikeuksia, kuten tasapaino- ja keskittymisongelmia, persoonallisuuden muutoksia, mielialan laskua, uupumusta ja univaikeuksia.

Alkoholi on huono lääke

Vapinariskiä lisäävät kaikilla alkoholinkäyttö ja esimerkiksi hengitysteitä avaavat astmalääkkeet, jotkut masennuslääkkeet ja myös psykoosilääkkeet.

Essentiaalista vapinaa voi olla nuorillakin, mutta se yleistyy iän myötä. Perimä vaikuttaa, vapina kulkee suvuittain. Koska tietyt geenit altistavat sairaudelle, toiveissa on löytää geenitutkimuksen avulla tehokas lääke.

Alkoholin käyttö voi hetkellisesti lievittää essentiaalista vapinaa, mutta vieroitusoireissa ja alkoholiriippuvaisilla vapina voimistuu. Runsas alkoholinkäyttö saattaa myös vaurioittaa pikkuaivoja. Alkoholista ei siksi ole vapinalääkkeeksi.

Monen sairauden oire

Vapina voi olla Parkinsonin taudin ensimmäinen oire. Tälle etenevälle neurologiselle sairaudelle on tyypillistä toispuoleinen lepovapina, joka johtuu dopamiinin puutteesta. Myös MS-tautiin ja aivojen verenkiertohäiriöihin voi liittyä vapinaa.

Johtuipa vapina mistä tahansa, se voidaan aina jakaa liikkeessä tai levossa ilmenevään. Liikevapina näkyy liikkuessa tai kun käsillä kannatellaan jotain. Lepovapina taas tulee esimerkiksi silloin, kun käsi on sylissä tai roikkuu vapaana kävellessä.

Älä eristäydy, hae apua

Vapina voi olla invalidisoivaa. Sosiaalisesti haittaavaa siitä tulee silloin, kun se on kovin näkyvää. Vapina aiheuttaa useimmille häpeää, ja sitä pyritään peittämään. Tärisevä käsi pidetään taskussa ja kutsuista kieltäydytään. Ihminen alkaa karttaa sosiaalisia tilanteita, tukea vapisevaa kättä toisella kädellä tai tarttua kahvikuppiin molemmilla käsillä. 

Jos vapina johtuu hoidettavasta sairaudesta, kuten kilpirauhasen liikatoiminnasta, sen lääkehoito parantaa usein myös vapinan. Kaikkiin vapinaa aiheuttaviin sairauksiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta vapina saattaa näissä tapauksissa lieventyä itsestäänkin.

Käsien vapina on helpointa hoitaa

Vapinan oireita voidaan helpottaa. Käsien vapina on helpointa hoitaa: avun saa noin puolet potilaista. Lääkkeinä voidaan käyttää sykettä rauhoittavia beetasalpaajia, epilepsialääkkeitä sekä ahdistusta lievittäviä bentsodiatsepiineja.

Neurologisesta liikehäiriöstä johtuvaan vapinaan tehoaa parhaiten botuliinitoksiini, jota annetaan pistoksina lihaksiin. Syväaivostimulaatioon, jossa aivojen syviä osia ärsytetään sähköllä, voidaan turvautua, jos muu hoito ei auta. 

Asiantuntijana neurologian erikoislääkäri Mikko Kärppä, Oulun yliopisto

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.

SateenVarjo

"Essentiaalista vapinaa on myös se kuuluisa kahvikuppineuroosi, joka ei ole oikeasti mikään neuroosi vaan taustalla on sosiaalisten tilanteiden pelko."

Mikä ihmeen aivopieru tämä on? Vai onko mulla nyt tosi paha sosiaalisten tilanteiden pelko kun yksin kotonakin tärisee kädet niin kuin ne tärisee aina muulloinkin. Siis miten tällaista soopaa pääsee edelleen artikkeleihin jossain muuallakin kuin trollisivustoilla

Impotentti

Essentiaalinen vapina on yksilöllinen piirre, nimensä mukaisesti. Kahvikuppineuroosi johtuu stressistä ja pelosta, että vapina alkaa kädessä - ja silloin se juuri alkaa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla