Näkö lähtee, huimaa – migreenin oudot oireet säikäyttävät mutta niihin löytyy apu

Kaikki päänsärky ei ole migreeniä, eikä migreeniin välttämättä liity ollenkaan päänsärkyä.

Jos päätä särkee kohtauksittain ja toistuvasti, se on kuitenkin todennäköisesti migreenipohjaista.

– Kun paine aivojen kammioissa nousee tai aivokalvot tulehtuvat, keho viestii siitä päänsäryllä. Se on luontaisen hälytysjärjestelmän järkevää toimintaa. Migreenissä tuntohermot tai lihasten hermotus ovat kuitenkin monella ylivirittyneessä tilassa, eli hermosto toimii liian herkästi ja aiheuttaa vääriä hälytyksiä, selittää neurologi Matti Ilmavirta.

Ylivirittynyt keskushermosto oppii ja kipuilee

Migreenistä kärsivän keskushermosto on tavallista nopeampi reagoimaan. Siitä on hyötyäkin.

– Hermoston luonne peritään. Jos se on tavallista herkempi, oppii monia motivaatiota vaativia asioita nopeammin kuin muut. Voi vaikkapa oppia helpommin soittamaan jotain soitinta. Toisaalta hermosto menee myös herkästi epätasapainoon, Ilmavirta kuvailee.

Nykytieteen valossa migreenin ymmärretään johtuvan keskushermoston ylivirittyneisyydestä, jota kutsutaan sentraaliseksi sensitaatioksi.

Sen vuoksi kivun aistimuksia syntyy herkemmin kuin jos hermosto reagoisi tasapainoisella tavalla.

Outoja oireita hypotalamuksen sekoilusta

Aivojen alue nimeltä hypotalamus on suurin yksittäinen hermoston toiminnan säädin. Se muokkaa aistien viestivirtaa. Migreenissä se on yleensä jotenkin sekaisin.

– Hypotalamuksen rooliin migreenissä viittaavat se, että kohtauksen laukaisee vuorokausi- ja ruokailurytmin muutos tai hormonaaliset syklit, joita säädellään hypotalamuksesta.

Hermoratojen ylivirittyneisyys voi pahimmillaan oireilla koko kehossa erilaisina toimintahäiriöinä.

– Migreeni saattaa viedä näön tai kuulon ja vaikuttaa sydämen, suoliston ja keuhkojen toimintaan tai tukirankaan. Migreenin tavallisia oireita ovat väsymys tai ylivireys, mielialan heilahtelut ja autonomisen hermoston häiriöt. Nämä oireet tulevat suoraan hypotalamuksen toiminnan sekoilusta.

Kohtaus on saatava poikki heti

Hyvän hoidon tavoite on harventaa ja lieventää migreeniä. Olennaista on katkaista kohtaukset jo niiden ensi hetkillä. Siihen tarvitaan usein lääkkeitä.

– Jos oireet tunnistaa heti ja ne saa nukkumalla ohi, niin mikäs siinä. Jos taas lepo tai uni ei auta, migreeniä kannattaa hoitaa lääkkeillä. Muuten se voi kehittyä entistä hankalammaksi ja kroonistua.

Reseptivapaa ibuprofeeni riittää useimmilla katkaisemaan kohtauksen jo pakkauksen ohjeen mukaisilla annoksilla.

Migreenin muuttuessa hankalammaksi kerta-annosta voi joutua nostamaan jopa 1 200 tai 1600 milligrammaan.

– Ne ovat turvallisia määriä, kun tavoite on kohtauksen katkaiseminen yhdellä tai kahdella lääkeannoksella, Ilmavirta vakuuttaa.

Jos ibuprofeeni ei auta, lisälääkkeiksi otetaan yleensä migreenin täsmälääkkeiksi kehitetyt triptaanit ja pahoinvointilääkkeet.

Mitä pitemmälle kohtaus etenee, sitä huonommin lääkkeet auttavat.

Estohoito pysäyttää vaikean migreenin

Kroonistuneessa migreenissä oirepäiviä on enemmän kuin oireettomia.

Sairastelukierre voidaan yrittää katkaista estohoidolla, jota jatketaan kolme ja neljä kuukautta, minkä jälkeen se voidaan monesti lopettaa.

Migreenin estolääkkeinä on perinteisesti käytetty verenpainelääkkeitä, masennus- ja epilepsialääkkeitä, joiden on havaittu vähentävän myös migreeniä.

– Myös botuliinitoksiinipistoksista on monille apua. Botuliini vaimentaa migreenin taustalla olevaa ylivirittyneisyyttä. Pistoksia voidaan antaa kerran kolmessa kuukaudessa, Ilmavirta kertoo.

Uusimpia ovat pistoksena annettavat CGRB-estolääkkeet. Ensimmäinen niistä, erenumabi, tuli markkinoille pari vuotta sitten.

Nyt Suomessa on saatavilla kahta valmistetta, jotka nimensä mukaisesti vähentävät CGRB-välittäjäaineen aktiivisuutta migreenissä. CGRB-estolääkettä pistetään itse ihon alle kerran kuukaudessa.

Apteekista ostettava lääkeannos maksaa noin 500 euroa, mutta siitä voi saada Kela-korvausta.

Itsekin voi tehdä paljon

Ensin on hyvä opetella tunnistamaan, mitkä tekijät pahentavat ja laukaisevat oireita. Siinä auttaa päänsärkypäiväkirjan pitäminen.

Erilaisia pohjia päiväkirjalle löytyy esimerkiksi Migreeniyhdistyksen nettisivuilta.

– Kun laukaisijoita eli triggereitä löytyy, niitä kannattaa alkaa välttää.

• Uni ja ruokailut kannattaa pitää säännöllisinä, sekä ulkoilla paljon ja liikkua muutenkin säännöllisesti.
• Jos stressi selvästi pahentaa migreeniä, hermostoa voi olla hyvä rauhoittaa rentoutusharjoituksilla myös kesken työpäivän. Rentoutuminen ja taukojen pitäminen auttaa muutenkin jaksamaan.
• Jotkut maut tai mausteet voivat joillakin laukaista migreenin. Silloin niitä kannattaa tietysti välttää. Ruokavaliohoitoa migreeniin ei kuitenkaan ole.

Vaikka omat oireet olisivat miten hurjia ja ne veisivät pois pelistä välillä päiviksikin kerrallaan, migreenin takia ei kannata vajota epätoivoon.

– Oikealla hoidolla siihen löytyy aina helpotusta. Migreeni kroonistuu vain kolmella prosentilla sitä sairastavista siinä määrin, että siihen pitää puuttua estolääkityksellä, Ilmavirta muistuttaa.

Asiantuntija: Matti Ilmavirta, neurologi, Terveystalo ja Mehiläinen.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta