Aikuiselle naiselle kuukautiset ovat tuttu juttu vai ovatko?

Miten ikä vaikuttaa kuukautiskiertoon?

Kuukautiset alkavat suomalaisilla tytöillä keskimäärin 12–13-vuotiaana. Normaali vaihteluväli on 10–16 vuotta. Tytön tulisi painaa yli 47 kg, jotta kuukautiset käynnistyisivät. Liiallinen liikunta jarruttaa kuukautisten alkamista.
Estrogeenitaso alkaa hiljalleen hiipua noin 38 vuoden iässä. Tasannevuodet tarkoittavat aikaa ennen varsinaisia vaihdevuosia. Tuolloin kuukautiskierto muuttuu monilla: alkuun kierrot voivat lyhentyä, vuodot voivat olla runsaampia, mutta pikkuhiljaa kierto pitenee, vuodot niukkenevat ja jäävät kokonaan pois noin 51 vuoden iässä. Vaihteluväli on 43–58 vuotta.

Miksi aiemmin säännölliset kuukautiset muuttuvat epäsäännöllisiksi?

Yleisin syy kuukautiskierronhäiriöön nuorilla naisilla on e-pillereiden lopettaminen. Voi kulua jopa puoli vuotta ennen kuin kierto palautuu. Joillakin e-pillereiden käyttäjillä kuukautiset voivat hiipua olemattomiin, mikä on vaaratonta mutta voi aiheuttaa raskaudenpelkoa.

Raskaus ja imetysaika lisäävät aivolisäkkeen erittämää prolaktiinihormonia, joka jarruttaa munasarjojen toimintaa ja munarakkulan kypsymistä eli pidentää kuukautiskiertoa. Silti suosittelen imetysaikana ehkäisyä. Prolaktiinia erittyy jonkin verran myös yhdyntöjen ja rintojen tutkimisen aikana. Toiminnallisia syitä vuotohäiriöille voivat olla esimerkiksi ympäristön vaihdos tai elintapojen muutos, kilpaurheilu ja äkillinen lihominen tai laihtuminen. Toki on muistettava myös raskauden mahdollisuus, varsinkin jos kuukautiset jäävät kokonaan pois.
Yllä mainittujen tavallisten syiden lisäksi kiertoa voivat häiritä synnytyselinten leikkaukset, niiden aiheuttamat kiinnikkeet, tulehdukset ja munasarjojen perinnöllinen toimintahäiriö mutta myös yleissairaudet, kuten autoimmuunitaudit, kilpirauhasen vajaatoiminta ja lisämunuaisen sairaudet.

Minkälaisia vaivoja kiertoon voi liittyä ja miten niitä voi helpottaa?

Melkein jokaisella on vähäisiä kivun kaltaisia tuntemuksia kuukautisvuodon alkaessa, mutta ne eivät haittaa elämää. Kovia kuukautiskipuja voi tulla jo ensimmäisten kuukautisten jälkeen tai kivuttomat kuukautiset voivat muuttua kivuliaiksi myöhemmin.

PMS tulee sanoista premenstruaalisyndrooma, joka tarkoittaa ennen kuukautisten alkamista esiintyviä oireita. Niitä voivat olla ärtyneisyys, kiukkuisuus, masentuneisuus ja ruokahalun muutokset. Kehon oireita ovat rintojen arkuus, vatsan turpoaminen, päänsärky, jopa migreeni. Kolmasosalla migreenipotilaista kohtaukset vähenevät raskausaikana ja kolmasosalla häviävät kokonaan.

PMS:tä kärsivien naisten on hyvä tietää, ettei se ole vaarallinen oireyhtymä. Se ei altista esimerkiksi rintasyövälle tai ennenaikaisille vaihdevuosille. Monien oireet helpottuvat liikuntaa lisäämällä. Kahvin, alkoholin ja stressin karttaminen saattaa tuoda apua. Vaikeimmissa tapauksissa käytetään lääkehoitoa, esimerkiksi hormonaalista hoitoa, lievää nesteenpoistolääkitystä, migreenin täsmälääkitystä tai lyhytkestoista masennuslääkitystä oireiden aikana. Sopivaa hoitovaihtoehtoa kannattaa etsiä oman gynekologin kanssa.

Mistä tietää, että on otollinen aika tulla raskaaksi?

Ovulaatiolla tarkoitetaan munarakkulan puhkeamista ja munasolun vapautumista hedelmöitystä varten. Se on siis kuukautiskierron hedelmällisin ajankohta ja tapahtuu noin 14 vuorokautta ennen kuukautisia. Jotkut naiset tuntevat tällöin alavatsalla kipua tai nipistelyä. Tuntemukset ovat toispuolisia, joten tiedämme, että munasolu on kypsynyt ja irronnut joko oikeasta tai vasemmasta munasarjasta.

Jotkut naiset tunnistavat ovulaation limamuutoksista: kohdunkaulasta erittyvä lima muuttuu kirkkaaksi ja venyväksi. Ovulaation jälkeen lima muuttuu paksummaksi, sameammaksi ja runsaammaksi. Varman tiedon saa tekemällä apteekista ostettavan ovulaatiotestin, joka mittaa virtsaan erittyvän luteiinihormonin pitoisuuden. Hormonin erityspiikki kertoo munasolun irtoamisajankohdan vuorokauden sisällä.

Voiko kuukautisten aikana harrastaa seksiä?

Voi. Tulehdusriski tosin lisääntyy, sillä veri on bakteereille erinomainen elatusalusta. Lisäksi kuukautisten aikana emättimen limakalvot ovat kuivemmat, joka osaltaan lisää emätintulehduksia ja jonka vuoksi yhdyntä voi tuntua epämiellyttävältä tai jopa sattua. Hygieniasta on syytä huolehtia hyvin.

Vaikuttaako kierto oppimiseen, seksihaluihin ja tunneherkkyyteen?

Vaihdevuosissa yleinen vireystila laskee helposti yöunen laadun heikkenemisen vuoksi, ja se voi vaikuttaa myös ihmisen keskittymiskykyyn ja muistamiseen. Estrogeenitason lasku taas aiheuttaa monille naisille haluttomuutta. Ovulaation aikaan halukkuus puolestaan yleensä hormoneiden ansiosta lisääntyy. Tunnepuoleen kierto vaikuttaa erityisesti kuukautisten alla, jolloin monet naiset kokevat tunteidensa heittelevän. Tämä liittyy PMS-oireisiin.

Mistä tietää, että kuukautiset ovat loppumassa ja mitä sitten tapahtuu?

Useimmiten naisilla on jotain oireita, jotka ennustavat kuukautisten loppumista. Näitä voivat olla kuukautiskierron epäsäännöllisyys, mielialavaihtelut, ajoittain tulevat kuumat aallot ja yöhikoilu ja unettomuus sekä sydämen tykyttelyoireet. Alkuvaiheessa oireisiin auttaa useimmiten säännöllinen elämänrytmi, terveet elämäntavat ja liikunta. Aina esioireita ei esiinny ja kuukautiset vaan loppuvat. Sinällään kuukautisten loppuminen ei ole ongelma, joskus päinvastoin. Kuukautiskierron häiriöihin voidaan käyttää keltarauhashormonia tai estrogeenin ja keltarauhashormonin yhdistelmää, jotka useimmiten auttavat myös muihin oireisiin.

Milloin voi olla varma ettei enää tule raskaaksi?

Gynekologin näkökulmasta katsottuna koskaan ei voi olla varma ja ehkäisyn jatkamista suositellaan vaihdevuosiin asti. Vaihdevuosioireiden alettua raskauden mahdollisuus on häviävän pieni, mutta teoriassa se on silti mahdollista. Mitään nyrkkisääntöä ei valitettavasti ole, vaikka verikokeesta voi saada vihiä hormonituotannon loppumisesta.
 
Onko hormonikorvaushoidon aikana keltarauhashormonilla aikaan saatu vuoto kuukautiset?

Kyllä, puhutaan tyhjennysvuodosta. Hormonihoidolla aikaansaadaan uudelleen kuukautiskierto, mutta ei ovulaatiota. Raskaaksi ei siis voi tulla vuodosta huolimatta. Moni vaihdevuosissa oleva nainen ei enää kuukautisia kaipaa, jolloin siirrytään vuodottomaan hormonikorvaushoitoon.

Hormonikorvaushoidossa estrogeeniosa paksuntaa kohdun limakalvoa. Jos pelkkää estrogeenia annetaan naisille, joilla on kohtu tallella, saattaa limakalvon kasvu altistaa kohdun syövälle. Tästä syystä kasvua pyritään hillitsemään keltarauhashormonilla. Sitä voidaan antaa syklisesti (tietyn ajan kuukaudesta estrogeenin rinnalla), jolloin käytön loputtua tulee tyhjennysvuoto ja limakalvo vuotaa pois kuukautisten tapaan. Keltarauhashormonia voidaan annostella myös jatkuvasti estrogeenin rinnalla (tabletteina, laastarissa tai hormonikierukasta), jolloin limakalvon kasvu estyy eikä vuotoja tule.

Asiantuntijat
synnytysten- ja naistentautien erikoislääkäri Teija Alanko ja osastonylilääkäri Ritva Hurskainen.

Minisynnytys
kerran kuussa?

Joillekin kuukautiset merkitsevät todella kovia alavatsakipuja, joita voi kuvailla ”minisynnytykseksi”. Kipu säteilee ristiselkään ja reisiin ja siihen voi liittyä pahoinvointia, oksentelua, päänsärkyä, väsymystä, huimausta ja ripulia. Osalla oireet lievittyvät iän mukana, osalla synnytysten jälkeen.

Kuukautiskipuja kärsivien naisten gynekologisessa tutkimuksessa ei yleensä löydetä mitään poikkeavaa. Kohdun limakalvon kasvaimet, kuten adenomyoosi, endometrioosi, myoomat ja polyypit, lisäävät kuitenkin kipuja. Joillakin kierukka aiheuttaa kipuja.

Hoitona voidaan käyttää kipulääkkeitä. Tehokkain lievitys saadaan yhdistelmäehkäisypillereillä – laastareilla tai ehkäisyrenkaalla, jolloin raskaudenehkäisykin hoituu.

Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Kuva Shutterstock.

Unettomuutta ei tarvitse hyväksyä. Kun sen syy selvitetään, pätevä hoitokin löytyy. Unilääkkeillä on taipumus pahentaa ongelmaa, mutta mitä ovat unta parantavat lääkkeet?

Moni ”huono nukkuja” tyytyy kohtaloonsa ja uskoo, ettei apua löydy. Iso joukko suomalaisia käyttää säännöllisesti nukahtamis- tai unilääkkeitä uskoen, että ilman lääkkeitä uni ei ainakaan tule.

Helsingin Uniklinikan ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved on toista mieltä.

– Kenenkään ei tarvitse hyväksyä unettomuutta. Uniongelmille voi aina tehdä jotain, Sved vakuuttaa.

Hänen mukaansa on harmillista, että nukkumisen ongelmiin tarjotaan ensisijaisesti lääkehoitoa. Jopa 280 000 suomalaista käyttää vuosittain nukahtamis- ja unilääkkeitä.

– Ensin pitäisi tutkia ja selvittää unettomuuden syy. Jos häiriöt johtuvat esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymästä tai uniapneasta, hoidetaan sairautta. Jos masennuksesta, hoidetaan masennusta. Jos käy ilmi, että unettomuus johtuu pääasiassa stressistä, unilääkkeistä ei ole apua, Sved kertoo.

Lääkkeissä on eroa

Lääkkeetön hoito on tutkitusti tehokkain tapa helpottaa unettomuutta. Isossa kansainvälisessä tutkimuksessa seurattiin kolmea ryhmää. Yksi ryhmä käytti unilääkkeitä, toinen ryhmä sai elämäntapojen muutokseen tähtäävää unenhuolto-opastusta ja kognitiivista terapiaa. Kolmas sai molempia: lääkkeitä sekä opastusta ja terapiaa. Vuoden seuranta-ajan jälkeen kävi ilmi, että lääkkeetöntä hoitoa saaneet nukkuivat parhaiten.

Myös unettomuuden käypä hoito -suosituksen mukaan parhaat tulokset saadaan aikaan lääkkeettömästi, kognitiivisella terapialla.

Gabriele Sved ymmärtää, että unihäiriöistä kärsivä haluaa avun nopeasti ja nukahtamislääke voi olla lyhytaikaisessa käytössä paikallaan.

– Valitettavasti lääkkeet vievät usein ojasta allikkoon ja haitat kääntyvät nopeasti hyötyä suuremmiksi.

Unen laatu heikkenee, jolloin pitkäkään uni ei virkistä. Päivisin väsyttää, keskittymiskyky herpaantuu ja muisti pätkii. Lääkkeet aiheuttavat myös riippuvuutta.

Poikkeuksena ovat niin sanotut unta parantavat lääkkeet.

Ne ovat yleensä mielialalääkkeitä, jotka erittäin pienellä annostuksella parantavat unen laatua. Nämä lääkkeet eivät aiheuta toimintakykyongelmia tai riippuvuutta ja niiden teho säilyy myös pitkäaikaisessa käytössä.

Hae apua nopeasti

Uniongelmat ovat yksilöllisiä. Toiset eivät saa unen päästä kiinni, toiset heräilevät kesken unien. Joku on jatkuvasti väsynyt, vaikka nukkuisikin öisin. Mistä sitten tietää, milloin unettomuuteen tulisi hakea apua?

Ensin kannattaa miettiä, onko ongelma tilapäinen vai jatkunut jo pitkään.

– Jokainen nukkuu välillä huonosti. Esimerkiksi työpaikan menetys, läheisen kuolema tai muu stressaava tilanne voi viedä yöunet. Jos uniongelmat jatkuvat vielä 2–3 viikon kuluttua, olisi hyvä hakea apua, Sved neuvoo.

Unettomuudesta tulee ongelma siinä vaiheessa, kun väsymys ja keskittymisvaikeudet haittaavat arkea ja vetävät mielen matalaksi.

Hoitoon kannattaisi siis hakeutua nopeasti. Valitettavan monet unettomat kärvistelevät vuosia ennen avun hakemista. Noin 30 prosenttia suomalaisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta. Ikääntyneistä jopa joka toinen nukkuu välillä huonosti.

Jos unihäiriöt jatkuvat yli kolme kuukautta, puhutaan kroonisesta eli pitkäaikaisesta unettomuudesta. Se vaivaa noin joka kymmenettä suomalaista, ja vanhetessa unettomuus lisääntyy.

Opitko unettomaksi?

Pitkäaikainen unettomuus on yleensä niin sanottua toiminnallista unettomuutta eli unettomaksi on opittu vuosien varrella. Nukkumaanmeno jännittää ja pelottaa, mikä vaikeuttaa nukahtamista entisestään.

– Toiminnallinen unettomuus alkaa tyypillisesti jostain tietystä elämäntilanteesta. Esimerkiksi tuoreen äidin yöt häiriintyvät imettämisen ja muun vauvanhoidon takia, mutta kun vauva vihdoin alkaa nukkua, äiti ei nuku. Myös jokin muu stressaava elämäntilanne, kuten työpaikan vaihdos tai opiskelujen aloittaminen, voi laukaista uniongelmat. Ja vaikka stressaava tilanne rauhoittuu, unettomuus jatkuu. Tällöin unettomuus on opittua.

Voi olla, että ongelman laukaissut tekijä ehtii vuosien varrella unohtua, mutta nukahtamisvaikeuksista tai yöheräilystä on tullut tapa.

Malta rauhoittaa ilta

Tehokkain keino hoitaa opittua unettomuutta ovat lääkkeettömät hoitokeinot, eli kognitiivis-behavioraalinen terapia unettomuuteen. Unioppaista ja netistä löytyy pitkä lista nukkumistottumuksiin ja elämäntapoihin liittyviä vinkkejä ja ohjeita, jotka kohentavat unta ja vireyttä.

Untaan voi huoltaa muun muassa oikeanlaisella liikunnalla ja ravinnolla sekä erilaisilla stressinhallinta- ja rentoutumiskeinoilla.

Gabriele Svedin mukaan keinoista tärkein on rauhoittuminen illalla ennen nukkumaanmenoa. Eli ei roikuta sähköpostissa tai sosiaalisessa mediassa, eikä sängyssä tehdä töitä tai katsota tv:tä.

– Älypuhelimet ja tietokoneet häiritsevät unta, sillä niiden voimakas valo estää nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin tuotantoa.

Hänen mukaansa suomalaisilla on myös huono tapa juoda iltaisin kahvia tai teetä.

–Kofeiini on iso ongelma, sillä sen puoliintumisaika voi olla jopa 11 tuntia. Pienikin annos illalla voi aiheuttaa unettomuutta. Jos tietää kärsivänsä unettomuudesta, kahvia tai kofeiinipitoista teetä ei pitäisi juoda lainkaan kello 14:n jälkeen.

Alkoholi on Svedin mukaan yksi Suomen yleisimmistä unilääkkeistä, sillä se väsyttää ja voi auttaa jännittynyttä tai ahdistunutta nukahtamaan, mutta se pilaa unen. Uni katkeilee eikä virkistä.

Kun tutkii, tietää

Kun unettomuutta on jatkunut pidempään, kannattaa hakeutua asiantuntijan pakeille. Yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä voi pyytää lähetteen jatkotutkimuksiin.

Jos unettomuus johtuu kivusta, oikea osoite on kivunhoidon spesialisti tai fysiatri. Jos yöllä on kroonista yskää, hengitysvaikeuksia tai astmaoireita, kannattaa kääntyä keuhkolääkärin puoleen.

Joskus huono nukkuminen, voimakas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomista jaloista. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne.

Gabriele Svedin mukaan on tavallista, että unettomuuden taustalla on useampia syitä, joten myös hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista.

Helsingin Uniklinikalla asiakkaat täyttävät ennen vastaanotolle tuloa laajan kyselylomakkeen, jossa käydään läpi muun muassa unen laatuun, unirytmiin, mielialaan ja kuorsaukseen liittyviä asioita.

Vastaanotolla univaikeuksien todetaan usein johtuvan toiminnallisesta unettomuudesta, jolloin hoidoksi riittää useimmiten pari tapaamista unihoitajan kanssa.

Unihoitajan vetämässä pienryhmässä käydään läpi unenhuoltoon liittyviä asioita ja muita lääkkeettömiä hoitokeinoja. Menetelmät perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan, jossa opetellaan omaan elämäntilanteeseen sopivia selviytymistaitoja.

Mittaukset paljastavat

Aktigrafia on helppo ja edullinen unihäiriöiden perustutkimus. Se tehdään rannekelloa muistuttavalla laitteella, joka seuraa viikon ajan vuorokausirytmiä, unen laatua ja unenaikaista liikehdintää.

Mittaaminen on tärkeää, sillä iso osa huonosti nukkuvista ihmisistä arvioi unensa väärin.

– Ihminen saattaa kokea nukkuneensa vain tunnin yön aikana, mutta aivosähkökäyrä osoittaa uniajan olleen 5–6 tuntia. Joskus jo tieto unen todellisesta rakenteesta vähentää nukkumiseen liittyvää stressiä. Toisaalta monet hyvin nukkuvat arvioivat unensa laadun liian hyväksi, mutta tämä ei ole ongelma niin kauan kuin he kokevat olevansa virkeitä ja toimintakykyisiä, Gabriele Sved sanoo.

Unipolygrafia on laajempi unitutkimus. Siinä seurataan yhden yön ajan muun muassa aivosähkökäyrää, hengitystä, jalkojen liikehdintää ja sydämen rytmiä.

Unipolygrafia tehdään, jos ongelmien syyksi epäillään jotain muuta kuin klassista toiminnallista unettomuutta – esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymää tai uniapneaa. Tarkempi tutkimus on paikallaan myös silloin, kun unenhuolto ei tuota tuloksia tai on syytä epäillä, että unettomuus johtuu jostain sairaudesta.

Lisäksi uniklinikoilla voidaan tehdä erilaisia vireystilatutkimuksia. Jos epäillään uni-valverytmiongelmia, voidaan mitata melatoniinin eritys syljestä. kas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomat jalat -oireyhtymästä. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa unen saantia.

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

 

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.