Aikuiselle naiselle kuukautiset ovat tuttu juttu vai ovatko?

Miten ikä vaikuttaa kuukautiskiertoon?

Kuukautiset alkavat suomalaisilla tytöillä keskimäärin 12–13-vuotiaana. Normaali vaihteluväli on 10–16 vuotta. Tytön tulisi painaa yli 47 kg, jotta kuukautiset käynnistyisivät. Liiallinen liikunta jarruttaa kuukautisten alkamista.
Estrogeenitaso alkaa hiljalleen hiipua noin 38 vuoden iässä. Tasannevuodet tarkoittavat aikaa ennen varsinaisia vaihdevuosia. Tuolloin kuukautiskierto muuttuu monilla: alkuun kierrot voivat lyhentyä, vuodot voivat olla runsaampia, mutta pikkuhiljaa kierto pitenee, vuodot niukkenevat ja jäävät kokonaan pois noin 51 vuoden iässä. Vaihteluväli on 43–58 vuotta.

Miksi aiemmin säännölliset kuukautiset muuttuvat epäsäännöllisiksi?

Yleisin syy kuukautiskierronhäiriöön nuorilla naisilla on e-pillereiden lopettaminen. Voi kulua jopa puoli vuotta ennen kuin kierto palautuu. Joillakin e-pillereiden käyttäjillä kuukautiset voivat hiipua olemattomiin, mikä on vaaratonta mutta voi aiheuttaa raskaudenpelkoa.

Raskaus ja imetysaika lisäävät aivolisäkkeen erittämää prolaktiinihormonia, joka jarruttaa munasarjojen toimintaa ja munarakkulan kypsymistä eli pidentää kuukautiskiertoa. Silti suosittelen imetysaikana ehkäisyä. Prolaktiinia erittyy jonkin verran myös yhdyntöjen ja rintojen tutkimisen aikana. Toiminnallisia syitä vuotohäiriöille voivat olla esimerkiksi ympäristön vaihdos tai elintapojen muutos, kilpaurheilu ja äkillinen lihominen tai laihtuminen. Toki on muistettava myös raskauden mahdollisuus, varsinkin jos kuukautiset jäävät kokonaan pois.
Yllä mainittujen tavallisten syiden lisäksi kiertoa voivat häiritä synnytyselinten leikkaukset, niiden aiheuttamat kiinnikkeet, tulehdukset ja munasarjojen perinnöllinen toimintahäiriö mutta myös yleissairaudet, kuten autoimmuunitaudit, kilpirauhasen vajaatoiminta ja lisämunuaisen sairaudet.

Minkälaisia vaivoja kiertoon voi liittyä ja miten niitä voi helpottaa?

Melkein jokaisella on vähäisiä kivun kaltaisia tuntemuksia kuukautisvuodon alkaessa, mutta ne eivät haittaa elämää. Kovia kuukautiskipuja voi tulla jo ensimmäisten kuukautisten jälkeen tai kivuttomat kuukautiset voivat muuttua kivuliaiksi myöhemmin.

PMS tulee sanoista premenstruaalisyndrooma, joka tarkoittaa ennen kuukautisten alkamista esiintyviä oireita. Niitä voivat olla ärtyneisyys, kiukkuisuus, masentuneisuus ja ruokahalun muutokset. Kehon oireita ovat rintojen arkuus, vatsan turpoaminen, päänsärky, jopa migreeni. Kolmasosalla migreenipotilaista kohtaukset vähenevät raskausaikana ja kolmasosalla häviävät kokonaan.

PMS:tä kärsivien naisten on hyvä tietää, ettei se ole vaarallinen oireyhtymä. Se ei altista esimerkiksi rintasyövälle tai ennenaikaisille vaihdevuosille. Monien oireet helpottuvat liikuntaa lisäämällä. Kahvin, alkoholin ja stressin karttaminen saattaa tuoda apua. Vaikeimmissa tapauksissa käytetään lääkehoitoa, esimerkiksi hormonaalista hoitoa, lievää nesteenpoistolääkitystä, migreenin täsmälääkitystä tai lyhytkestoista masennuslääkitystä oireiden aikana. Sopivaa hoitovaihtoehtoa kannattaa etsiä oman gynekologin kanssa.

Mistä tietää, että on otollinen aika tulla raskaaksi?

Ovulaatiolla tarkoitetaan munarakkulan puhkeamista ja munasolun vapautumista hedelmöitystä varten. Se on siis kuukautiskierron hedelmällisin ajankohta ja tapahtuu noin 14 vuorokautta ennen kuukautisia. Jotkut naiset tuntevat tällöin alavatsalla kipua tai nipistelyä. Tuntemukset ovat toispuolisia, joten tiedämme, että munasolu on kypsynyt ja irronnut joko oikeasta tai vasemmasta munasarjasta.

Jotkut naiset tunnistavat ovulaation limamuutoksista: kohdunkaulasta erittyvä lima muuttuu kirkkaaksi ja venyväksi. Ovulaation jälkeen lima muuttuu paksummaksi, sameammaksi ja runsaammaksi. Varman tiedon saa tekemällä apteekista ostettavan ovulaatiotestin, joka mittaa virtsaan erittyvän luteiinihormonin pitoisuuden. Hormonin erityspiikki kertoo munasolun irtoamisajankohdan vuorokauden sisällä.

Voiko kuukautisten aikana harrastaa seksiä?

Voi. Tulehdusriski tosin lisääntyy, sillä veri on bakteereille erinomainen elatusalusta. Lisäksi kuukautisten aikana emättimen limakalvot ovat kuivemmat, joka osaltaan lisää emätintulehduksia ja jonka vuoksi yhdyntä voi tuntua epämiellyttävältä tai jopa sattua. Hygieniasta on syytä huolehtia hyvin.

Vaikuttaako kierto oppimiseen, seksihaluihin ja tunneherkkyyteen?

Vaihdevuosissa yleinen vireystila laskee helposti yöunen laadun heikkenemisen vuoksi, ja se voi vaikuttaa myös ihmisen keskittymiskykyyn ja muistamiseen. Estrogeenitason lasku taas aiheuttaa monille naisille haluttomuutta. Ovulaation aikaan halukkuus puolestaan yleensä hormoneiden ansiosta lisääntyy. Tunnepuoleen kierto vaikuttaa erityisesti kuukautisten alla, jolloin monet naiset kokevat tunteidensa heittelevän. Tämä liittyy PMS-oireisiin.

Mistä tietää, että kuukautiset ovat loppumassa ja mitä sitten tapahtuu?

Useimmiten naisilla on jotain oireita, jotka ennustavat kuukautisten loppumista. Näitä voivat olla kuukautiskierron epäsäännöllisyys, mielialavaihtelut, ajoittain tulevat kuumat aallot ja yöhikoilu ja unettomuus sekä sydämen tykyttelyoireet. Alkuvaiheessa oireisiin auttaa useimmiten säännöllinen elämänrytmi, terveet elämäntavat ja liikunta. Aina esioireita ei esiinny ja kuukautiset vaan loppuvat. Sinällään kuukautisten loppuminen ei ole ongelma, joskus päinvastoin. Kuukautiskierron häiriöihin voidaan käyttää keltarauhashormonia tai estrogeenin ja keltarauhashormonin yhdistelmää, jotka useimmiten auttavat myös muihin oireisiin.

Milloin voi olla varma ettei enää tule raskaaksi?

Gynekologin näkökulmasta katsottuna koskaan ei voi olla varma ja ehkäisyn jatkamista suositellaan vaihdevuosiin asti. Vaihdevuosioireiden alettua raskauden mahdollisuus on häviävän pieni, mutta teoriassa se on silti mahdollista. Mitään nyrkkisääntöä ei valitettavasti ole, vaikka verikokeesta voi saada vihiä hormonituotannon loppumisesta.
 
Onko hormonikorvaushoidon aikana keltarauhashormonilla aikaan saatu vuoto kuukautiset?

Kyllä, puhutaan tyhjennysvuodosta. Hormonihoidolla aikaansaadaan uudelleen kuukautiskierto, mutta ei ovulaatiota. Raskaaksi ei siis voi tulla vuodosta huolimatta. Moni vaihdevuosissa oleva nainen ei enää kuukautisia kaipaa, jolloin siirrytään vuodottomaan hormonikorvaushoitoon.

Hormonikorvaushoidossa estrogeeniosa paksuntaa kohdun limakalvoa. Jos pelkkää estrogeenia annetaan naisille, joilla on kohtu tallella, saattaa limakalvon kasvu altistaa kohdun syövälle. Tästä syystä kasvua pyritään hillitsemään keltarauhashormonilla. Sitä voidaan antaa syklisesti (tietyn ajan kuukaudesta estrogeenin rinnalla), jolloin käytön loputtua tulee tyhjennysvuoto ja limakalvo vuotaa pois kuukautisten tapaan. Keltarauhashormonia voidaan annostella myös jatkuvasti estrogeenin rinnalla (tabletteina, laastarissa tai hormonikierukasta), jolloin limakalvon kasvu estyy eikä vuotoja tule.

Asiantuntijat
synnytysten- ja naistentautien erikoislääkäri Teija Alanko ja osastonylilääkäri Ritva Hurskainen.

Minisynnytys
kerran kuussa?

Joillekin kuukautiset merkitsevät todella kovia alavatsakipuja, joita voi kuvailla ”minisynnytykseksi”. Kipu säteilee ristiselkään ja reisiin ja siihen voi liittyä pahoinvointia, oksentelua, päänsärkyä, väsymystä, huimausta ja ripulia. Osalla oireet lievittyvät iän mukana, osalla synnytysten jälkeen.

Kuukautiskipuja kärsivien naisten gynekologisessa tutkimuksessa ei yleensä löydetä mitään poikkeavaa. Kohdun limakalvon kasvaimet, kuten adenomyoosi, endometrioosi, myoomat ja polyypit, lisäävät kuitenkin kipuja. Joillakin kierukka aiheuttaa kipuja.

Hoitona voidaan käyttää kipulääkkeitä. Tehokkain lievitys saadaan yhdistelmäehkäisypillereillä – laastareilla tai ehkäisyrenkaalla, jolloin raskaudenehkäisykin hoituu.