Suoliston bakteeriston köyhtymisellä arvellaan olevan merkitystä muun muassa ärtyneen suolen oireyhtymässä, IBS:ssä. Runsas kuitujen syönti rikastaa bakteeristoa, mutta toinen hyvä konsti suoliston elvyttämiseen saattaa löytyä metsästä.
Onko bakteerikannan köyhtyminen ongelma?
Suoliston mikrobiston vaikutusta etenkin tulehduksellisiin suolistosairauksiin, kuten Crohnin tautiin ja Colitis Ulcerosaan, haavaisen paksusuolitulehduksen, pohditaan ja selvitellään nyt kovasti. Yhteydestä on jo jonkin verran näyttöä.
Sekin kertoo paljon, että samalla kun suolistomikrobiston monipuolisuus on kärsinyt, tulehduksellisten suolistosairauksien määrä on kasvanut kohisten. Esimerkiksi haavaisen paksusuolitulehduksen määrä on jopa kolminkertaistunut 1990-luvulta tähän päivään, ja vuosittain todetaan edelleen yli 2000 uutta sairastumista.
Myös allergiat, astma, erilaiset iho-oireet ja monenlaiset muutkin kuin tulehdukselliset suolisto-oireet nuorilla ovat lisääntyneet.
Miten suoliston mikrobisto rakentuu?
Siihen vaikuttaa geeniperimä, mutta iso rooli on myös äidin toiminnalla heti synnyttämisen jälkeen. Äidin syömiset, imettäminen ja elämäntavat muokkaavat vauvan suolistomikrobistoa merkittävästi.
Suurimmaksi osaksi mikrobiston laatu määräytyy jo varhaislapsuudessa, sillä se on aika samanlainen aikuisena kuin silloin kun lapsi alkaa ensimmäisen kerran syödä kiinteää ruokaa. Ympäristötekijöilläkin on oma roolinsa.
Jos suoliston mikrobisto on yksipuolinen, miten se näkyy?
Tulehduksellisten suolistosairauksien lisäksi ärtyneen suolen oireyhtymä IBS ja muut vatsavaivat ovat yleisiä. Niistä voi päätellä jotain, mutta myös lihavuus, diabetes ja monet muut asiat voivat vaikuttaa oireisiin, eikä vain mikrobisto. Toisaalta mikrobistolla voi olla vaikutusta myös ylipainossa ja diabeteksen synnyssä.
Miten mikrobistoaan voi monipuolistaa?
Omaa mikrobikantaa voi rikastaa syömällä monipuolisesti ja terveellisesti. Kuidut ruokkivat bakteereja. Niistä on mikrobistolle enemmän hyötyä kuin probioottivalmisteista.
Probioottien vaikutusta suoliston mikrobiston monimuotoisuuteen on tutkittu paljon, ja odotukset ovat olleet suuria, mutta tulokset ovat toistaiseksi aika vaatimattomia. Ne voivat kyllä lisätä elimistön vastustuskykyä ja vatsan hyvinvointia jossakin määrin. Probioottejakin olisi hyvä syödä erilaisia, eikä aina samaa valmistetta, ja suosia probioottipitoisia maitotuotteita
mieluummin kuin pelkkiä kapseleita.
Voiko muilla elämäntavoilla rikastaa mikrobistoa?
Metsään meneminen on hyvä vaihtoehto. Etenkin vanhan metsän humus, maatuneesta aluskasvillisuudesta syntynyt multa, voi tutkitusti monipuolistaa suoliston mikrobikantaa. Metsäilmaa olisi hyvä hengittää päivittäin, mutta satunnainenkin lenkkeily ja käsien laittaminen multaan on parempi kuin ei mitään.
Multaa ei tarvitse alkaa syödä, mutta esimerkiksi salaattia ja vihanneksia ei aina tarvitsisi hangata ihan puhtaiksi.
Itse kasvatettu tai muuten suoraan luonnosta saatava ruoka on aina parempi vaihtoehto kuin prosessoitu ruoka, pizzat ja hampurilaiset.
Myös turhia antibioottikuureja kannattaa välttää. Lapsena se on erityisen tärkeää. Lapsenkaan elämästä ei saisi tehdä liian steriiliä ja puhdasta. Kurassa ja mullassa möyriminen edistää suoliston mikrobien monimuotoisuutta ja voi ehkäistä esimerkiksi allergioita tai astmaa myöhemmällä iällä.
Kysymyksiin vastasi gastroenterologi Tiina Kojo lääkärikeskus Mehiläisestä.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
