Satunnaisetkin unohdukset ja kateissa olevat tavarat saavat miettimään, osuukohan muistisairaus omalle kohdalle. Onneksi omalla toiminnalla voi vaikuttaa paljon sairausriskiin.
Jos tavarat hukkuvat tämän tästä tai pohdit, mitä olitkaan menossa tekemään, mieleen voi nousta huoli: onko muisti prakaamassa?
– Aika moni asia voi näyttäytyä muistin ongelmana, vaikka pääsyy on muualla. Monesti kyse on vain hajamielisyydestä, kertoo neurologian erikoislääkäri ja professori Kaisa Hartikainen.
Etenkin työikäisellä tavallinen selitys unohtelulle on muistisairauden sijaan liian kuormittava elämäntilanne. Kova stressi ja murheet saavat aivot ylikuormittumaan. Avainten hukkuminen liittyykin usein harmittomasti siihen, että ne tulee laskettua käsistä samalla kun puhuu toiselle tai on muuten mielessään jo ihan muualla.
Myös uniapnea tai muut unihäiriöt voivat oireilla keskittymisvaikeutena, joka heijastuu muistiin, samoin keskittymistä haastavat tarkkaavuuden häiriöt, kuten ADD ja ADHD. Jotkin lääkkeetkin voivat vaikuttaa muistiin.
Tuikitärkeä yhteys muihin
Vuosien vieriessä muistisairauden mahdollisuus kasvaa, sillä ikä on suurin riskitekijä, eikä ikääntymistä voi pysäyttää. Niitä riskejä, joihin voi vaikuttaa, on kuitenkin paljon.
Lääketieteen asiantuntijoiden Lancet-komissio on nimennyt 14 keinoa, joilla voi tukea aivojen terveyttä ja ehkäistä tai viivästyttää muistisairauksia merkittävästi. Osa keinoista liittyy terveellisiin elintapoihin, osa hyvän mielialan vaalimiseen ja osa kanssakäymiseen toisten ihmisten kanssa.
– Sosiaalinen toiminta aktivoi aivoja ja vaikuttaa jopa hermosolujen rakenteeseen tuuheuttamalla niitä, Hartikainen sanoo.
Joukkoon kuuuluminen tukee myös hyvää mielialaa ja vähentää yksinäisyyteen ja ulkopuolisuuteen liittyvää haitallista stressiä.
Mikä tahansa vuorovaikutus ei edistä aivoterveyttä. Ryhmässä harrastaminen ja ystävien ja sukulaisten tapaaminen tukee aivojen hyvinvointia, kun se on mielekästä. Liikunnan terveyshyödytkin jäävät saamatta, jos liikunta ei tunnu miellyttävältä eikä sitä tee omasta tahdosta.
– Hyvällä mielellä on helpompi lähteä tekemään asioita, joista saa iloa ja joissa tapaa ihmisiä. Siksi hyvän mielialan vaaliminen on tärkeä tapa ehkäistä muistisairautta.
Kuulo ja sydän syyniin
Ehkä hieman yllättäen yksi suurimmista muistisairauden riskitekijöistä on huono kuulo. Siihen auttaa onneksi kuulolaite. Samasta syystä kannattaa pitää huolta silmistä ja näkökyvystä.
– Täyttä varmuutta mekanismeista ei vielä
ole, mutta alentuneen kuulon ja näön ajatellaan liittyvän muun muassa siihen, että niiden myötä sosiaalinen kanssakäyminen ja ylipäätään virikkeet aivoille vähenevät.
Sydänterveyden vaaliminen vaikuttaa myös aivoterveyteen.
– Aivoihin tulee monenlaisia muutoksia ikääntymisen myötä. Esimerkiksi aivojen valkeaan aineeseen alkaa kertyä pienenpieniä verisuoniperäisiä muutoksia, jotka häiritsevät tiedon kulkua eri aivoalueiden välillä. Mitä enemmän muutoksia tulee, sitä enemmän aivojen tiedonkäsittelykyky heikkenee, Hartikainen toteaa.
Verisuonten kuntoa heikentävät muun muassa korkea LDL-kolesteroli, kohonnut verenpaine ja diabetes. Niihin voi vaikuttaa sillä, miten syö ja liikkuu sekä tarvittaessa lääkityksellä. Muistisairauden välttäminen onkin yksi hyvä syy lisää yrittää pitää kolesteroli-, verenpaine- ja verensokeriarvot riskirajojen alapuolella.
Uni uudistaa
Entä sitten aivojen ylikuormitus, josta moni tuntuu kärsivän? Tutkimusten valossa aivoterveydestä huolehtiminen on tärkeää nuoresta pitäen. Huolehtimisen keskiössä ovat tasapaino kuormituksen ja palautumisen välillä sekä riittävä uni.
Nukkuessa aivot puhdistuvat väärällä tavalla laskostuneista proteiineista.
– Tällaisia muuntuneita proteiineja alkaa muuten kasautua. Alzheimerin taudissa ne kasautuvat amyloidiplakeiksi, jotka häiritsevät aivojen toimintaa. Laadukkaan ja riittävän unen aikana vääränlaista amyloidia puhdistetaan aivoista, Hartikainen selittää.
Rauhoittavan hermoston pitäisi yöllä nukkuessa päästä voitolle. Tämän rauhoittavan, parasympaattisen hermoston vallitessa hengitys ja syke hidastuvat ja elimistö korjaa itseään. Päivällä, kun keho ja mieli ovat aktiiviset, puikoissa on puolestaan sympaattinen hermosto, jota sanotaan myös stressihermostoksi.
– Jos päivän aikana ei ole taukoja ja on kova kiire, sympaattinen hermosto on jatkuvasti aktiivisena, eikä se meinaa yölläkään mennä pois päältä. Silloin unen aivoja puhdistava vaikutus häiriintyy, Hartikainen varoittaa.
Siksi päivän mittaan olisi tärkeää rauhoittua edes pariksi minuutiksi kerrallaan. Pieni hetki työtehtävien välillä voi olla hitaasti syvään hengittelyä, horisonttiin tuijottelua tai vaikka lyhyttä taukojumppaa, joka saa veren kiertämään ja katkaisee pitkät istumissessiot.
Illalla olisi hyödyllistä pohjustaa hyviä yöunia rauhoittumalla ajoissa nukkumaan. Illallinen kannattaa pitää melko kevyenä ja syödä se muutama tunti ennen nukkumaanmenoa. Laitteista on hyvä luopua kokonaan tuntia tai kahta ennen kuin yrittää nukahtaa.
Kofeiiniton iltatee, kirjan lukeminen, valojen himmentäminen, kevyt venyttely ja hengitysharjoitukset voivat nekin auttaa houkuttelemaan parasympaattista hermostoa pääsemään yöksi kuskin paikalle. Silloin aivotkin saavat tilaisuuden puhdistua.
Vastapainoksi jotain ihan muuta
Aivot palautuvat muutenkin kuin levossa. Ne nauttivat etenkin vaihtelusta, kuten harrastuksesta, joka poikkeaa selvästi omasta työstä. Jos työpäivät istuu koneella ja katsoo pientä tekstiä näytöltä, tanssiharrastus tai muu kuntoilu voi tarjota aivoille niiden kaipaamaa erityyppistä tekemistä. Hyvä fyysinen kunto itsessään tukee myös aivoterveyttä.
– Jos työ vaatii tarkkuutta, rennompi harrastus voi palauttaa. Jos viettää päivän hälinässä multitaskaten, käsitöihin keskittyminen voi olla hyvää vastapainoa. Jos työ on yksinäistä puurtamista, kannattaa vapaalla tavata ystäviä tai muuten mennä ihmisten pariin, Hartikainen neuvoo.
Tunnista ensimerkit
Muistisairauden ensimmäiset oireet riippuvat siitä, mistä aivojen alueesta sairaus alkaa. Selvästi yleisin on Alzheimer, sitä on noin 70 prosenttia kaikista muistisairauksista. Sen tyypillisimmässä muodossa lähimuisti alkaa heiketä, sillä rappeutuminen alkaa sisimpien ohimolohkojen alueelta, jossa on muistin kannalta tärkeitä aivoalueita.
Perimä ja ympäristötekijät voivat vaikuttaa muistisairauden riskiin, eikä sairastumista voi välttämättä estää kokonaan. Hyvillä elintavoilla on kuitenkin suuri merkitys. Ne voivat lykätä sairastumista ja auttaa pysymään pitempään toimintakykyisenä muistisairaudesta huolimatta.
Lääkäriin kannattaa lähteä silloin, jos tiedonkäsittelyn, puheen tai muistin kanssa tulee ongelmia, jotka tekevät arjesta tai työnteosta vaikeaa. Selviä merkkejä muistisairaudesta on, jos ruoan laittaminen ei suju tai tutussa ympäristössä eksyy. Käytännössä uuden oppiminen voi hidastua merkittävästi, sovitut asiat ja keskustelut voivat unohtua ja lukujen laskeminen tai sanojen löytäminen muuttua vaikeaksi.
Läheisten havainnot tärkeitä
Joskus läheiset huomaavat muutokset muistissa ja persoonallisuuessa ennen kuin sairastunut itse osaa epäillä mitään. Havainnoista kannattaa kertoa lääkärille.
– Ennen tauti saatiin usein kiinni vasta, kun muistin kanssa oli ilmeisiä haasteita. Nykyään varsinkin lähimuistiin vaikuttavan Alzheimerin taudin kohdalla osataan tulla lääkäriin jo sen varhaisvaiheessa, kun oireita on vasta vähän. Epätyypillisten ja harvinaisempien muistisairauksien diagnoosi voi edelleen viivästyä.
Lääkärissä oireiden syyksi saattaa paljastua jokin korjattava asia, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, uniapnea tai muistioireita sivuvaikutuksena aiheuttava lääkitys. Jos syy onkin muistisairaus, diagnoosin saaminen on hyväksi. Mitä varhaisemmassa vaiheessa lääkitys aloitetaan, sitä pitempään pystytään ylläpitämään toimintakykyä.
Uutta toivoa
Tällä hetkellä Suomessa käytettävät lääkkeet lähinnä buustaavat aivoissa niitä välittäjäainejärjestelmiä, joiden toiminta heikkenee Alzheimerin taudissa. Lääke voi hidastaa toimintakyvyn laskua, mutta ei vaikuta sairauden kulkuun.
Nyt maailmalla käytetään uusia lääkkeitä, jotka hidastavat Alzheimerin taudin etenemistä. Niitä saa toivottavasti pian myös Suomessa.
– Uusimmat lääkkeet puhdistavat amyloidiplakkia aivoista, eli nyt pystytään ensimmäistä kertaa vaikuttamaan taudin kulkuun. Vielä Alzheimerin tautia ei pystytä parantamaan, mutta hidastamaan kuitenkin, Hartikainen iloitsee.
Vielä siinäkin vaiheessa, kun muistisairaus on jo todettu, terveelliset elintavat auttavat. Osin jopa entistä enemmän.
– Sairauteen ja sen tuomiin muutoksiin sopeutuminen voi viedä aikaa, mutta elämä voi olla edelleen monella tapaa hyvää.
Hyvä kunto kantaa
Pysymme entistä pitempään nuorekkaina ja fyysisesti hyväkuntoisina. Hyvä fyysinen kunto tukee myös aivoterveyttä.
Suomessa hiljattain tehty tutkimus kuitenkin osoitti, että muistisairauksia todetaan enemmän kuin oli arveltu. Tulos selittyy osittain sillä, että sairauksia osataan diagnosoida tarkemmin kuin ennen. Toisaalta korkeaa verenpainetta, kolesterolia, diabetesta ja ylipainoa on yhä useammalla.
