FODMAP-ruokavalio helpottaa monen herkkävatsaisen oloa. Turvotus, kivistys ja ilmavaivat häviävät, kun ruoassa ei ole huonosti imeytyviä hiilihydraatteja.

Vatsaoireita vähentävä ruokavalio on saanut nimensä huonosti imeytyvistä hiilihydraateista FODMAP (fermentable oligo-, di- and monosaccharides and polyols). Ne voivat aiheuttaa monenlaisia oireita: turvotusta, ilmavaivoja, vatsakipua ja ripulia. Tällaisia riskihiilihydraatteja ovat esimerkiksi laktoosi eli maitosokeri ja fruktoosi eli hedelmäsokeri sekä makeutusaineina käytettävät ksylitoli, mannitoli ja sorbitoli.

FODMAP-yhdisteet eivät pilkkoudu ja imeydy ohutsuolessa vaan kulkeutuvat paksusuoleen, jossa bakteerit käyttävät eli fermentoivat ne. Käymisessä muodostuu kaasua, joka tuntuu kipuna ja ilmavaivoina.

Joissain juureksissa, kuten punajuuressa, herneissä ja muissa palkokasveissa sekä sipuleissa on näitä yhdisteitä.

Myös tietyt hedelmät, esimerkiksi omena, päärynä, luumu ja vesimeloni, sisältävät huonosti imeytyviä hiilihydraatteja. Lisäksi ruis, vehnä ja ohra sekä monet elintarviketeollisuuden käyttämät kuitulisät voivat aiheuttaa oireita.

Vältettävien ruoka-aineiden lista voi näyttää pitkältä, mutta kasviksissa on paljon sopivia vaihtoehtoja.

Useimmille käyvät

  • tomaatti
  • kurkku
  • kesäkurpitsa
  • peruna
  • monet juurekset
  • monet salaatit
  • monet marjat
  • hedelmiä nautittaessa hyvä ohje on syödä vain yksi hedelmä kerrallaan, sillä suuri määrä voi aiheuttaa oireita.
  • kaura
  • riisi
  • kvinoa
  • maissi
  • speltti
  • tattari

Ruista ja vehnääkään ei tarvitse välttää täysin vaan leivonnaiset voivat sisältää niitä pieniä määriä.

Pasta kannattaa vaihtaa maissi- tai riisipastaan, myös osa gluteenittomista tuotteista käy.

Kokeile vähälaktoosisia

Maitotuotteista useimmille sopivat vähälaktoosiset valmisteet.

  • kananmuna
  • kala
  • liha
  • kasviöljy

eivät sisällä hiilihydraatteja, joten niitä voi syödä monipuolisesti ja vaihtelevasti.

Yleensä käyvät myös

  • soijaproteiinivalmisteet
  • tofu
  • quorn-proteiini

Pähkinöistä cashew ja pistaasi eivät sovi, muut käyvät ainakin pieninä määrinä, samoin siemenet. Myös tölkkipapuja voi kokeilla pieniä määriä.

Stressivatsalle helpotusta

Elimistömme ovat yksilöllisiä ja niin ovat vatsatkin. Suuri joukko suomalaisia on herkkävatsaisia. He tuntevat kipua vatsan normaalista toiminnasta, kuten suoliston venymisestä ja supistumisesta.

Herkkävatsaisille suositellaan liukoisia kuituja. Ruisleipää ei tarvitse väkisin syödä, jos se ei sovi. Vatsalle helliä kuituja saa muun muassa kaurasta, ohrasta, marjoista ja palkokasveista.

Kuituvalmisteitakin voi kokeilla. Niiden käyttö kannattaa aloittaa vähitellen, sillä ne saattavat alkuun aiheuttaa ilmavaivoja tai turvotusta. Täyden tehon saavuttamiseen kuitulisillä voi mennä parikin kuukautta, joten ihan heti ei kannata luovuttaa.

Muista myös säännöllinen ateriarytmi, liikunta, vessassakäynnin säännöllisyys ja riittävä juominen.

monivitamiini, urheilu, laihdutus

Monivitamiini-kivennäisainepilleri on hyvä ”vakuutus”, jos epäilee syövänsä yksipuolisesti. Siitä saa kerralla kaikki tärkeät ravintoaineet. Kenen kannattaisi mennä purkille?

Apteekeissa ja suomalaisissa verkkoapteekeissa myytävät valmisteet ovat turvallisia, sillä niissä ei ole mitään mega-annoksina. Purkin ohjeen annosta ei pidä ylittää eikä käyttää useita valmisteita samaan aikaan.

Laihduttajalle täydennystä

Laihtujan kannattaa muistaa, että pikkulinnun annos ruokaa sisältää myös vähemmän ravintoaineita.

Alle 1 600 kilokalorin dieetillä monivitamiini on hyvä lisä.

Muihin pillereihin laihiksella ei ole tarvetta.

Kasvisten, hedelmien ja marjojen roima lisääminen korjaa tilannetta. Pehmeitä rasvoja, siis kalaa, kasviöljyjä ja pähkinöitä, ei kilojen karistajankaan kannata unohtaa.

Erittäin niukkaenergiseen dieettiin tarkoitetut pussiateriat sisältävät useimmiten kaikki tärkeät ravintoaineet.

Urheilijalle lisäpotkua

Voimistelija, taitoluistelija tai muun sellaisen lajin harrastaja, jossa painoa tarkkaillaan, saattaa tarvita monivitamiinitabletin.

Se ehkäisee puutoksia, jos syö terveellisesti mutta niukasti.

Naisurheilijan raudan saanti voi jäädä vajaaksi, jos kuukautiset ovat runsaat. Raudan vähyyttä, kuten muitakaan ravinnepuutoksia, ei yleensä huomaa voinnista. Asian voi tarkistaa hemoglobiinin tai seerumin varastoraudan mittauksella.

Asiantuntija: Sari Niinistö, erikoistutkija, Turun yliopisto.

Veli-Jussi jalkanen

Monivitamiinia varmuuden vuoksi, kenelle?

Kotieläimille syötetään paljon parempaa ruokaa kuin ihmiset syövät. Tyhjiä kalereita ei ole ollenkaan, rehu on hyvin tutkittu ja ruokintasuunnitelmat tehty. sen lisäksi lisäravinteita joissa on vitamiineja ja kivennäisiä syötetään suuria määriä ja elimet syövät niitä halukkaasti ja vapaaehtoisesti. Ihmiset syövät suuren osan ruuastaan tyhjinä tai vähäarvoisina (tai jopa haitallisina, kuten sokeri) kaloreina ja silti sanotaan että lisäravinteista ei ole hyötyä. Meillä Suomessakin on kehon...
Lue kommentti
Vierailija

Monivitamiinia varmuuden vuoksi, kenelle?

" Apteekeissa ja suomalaisissa verkkoapteekeissa myytävät " Ihan vastaavia myydään ruokakaupoissa, nettikaupoissa ja luontaistuotekaupoissa. Apteekeissa on suppein ja kallein valikoima, joten vitamiinit kannattaa ostaa muualta. Moni suomalainen (vauvasta vaariin) kärsii tietämättään erilaisista ravinnepuutoksista. Yleisimmät ravinnepuutokset ovat kalan Omega-3 rasvahapot (EPA ja DHA), rauta, folaatti, B12-vitamiini, D-vitamiini (ruuasta on mahdotonta saada riittävästi D-vitamiinia, oli se...
Lue kommentti
kaurakerma, kolesteroli

Olen 70-vuotias nainen ja minulla on sepelvaltimotauti. Olen onnistunut alentamaan kolesteroliarvoni hyviin lukemiin välttämällä eläinrasvoja. Käytän vain kaurakermaa. Nyt minulla on todettu osteopenia. Onko kaurakerma hyvästä, jos silloin ei syö maitotuotteita?

Onnittelut kysyjälle onnistuneista ruokavaliomuutoksista! Osteopenian ravitsemushoidossa on tärkeää saada riittävästi kalsiumia ja D-vitamiinia.

Tavallisten kermojen käyttö ruoanvalmistuksessa ei juurikaan tätä asiaa edistä, joten kaurapohjaisten ruoanvalmistustuotteiden käyttöä kannattaa edelleenkin jatkaa. Ne ovat hyvä apu ruoanvalmistuksessa kolesterolia alentavassa ruokavaliossa erinomaisen rasvakoostumuksensa vuoksi. Haittaa luustolle niistä ei ole.

Kalsiumin riittävän saannin turvaamiseksi suositellaan terveelle väestölle nestemäisiä maitovalmisteita (maito, piimä, viili, jogurtti) korkeintaan 1 % rasvaa sisältävinä 5-6 dl päivässä ja lisäksi 2-3 viipaletta juustoa (rasvaa korkeintaan 17 %). Kysyjän tapauksessa käyttömäärät voivat olla vähän suurempiakin, kun luun kunto ei ole enää normaali. Osteoporoosipotilaalle suositellaan 1 000–1 500 mg kalsiumia päivässä, joten tuota määrää ei kysyjän tarvitse ylittää. Tieto tuotteiden kalsiumpitoisuudesta löytyy myyntipäällysmerkinnöistä.

Maitovalmisteisiin lisätään nykyään D-vitamiinia. Tiedon siitä, onko tuotteessa D-vitamiinia, löytää myös myyntipäällysmerkinnöistä. Lisäksi D-vitamiinia saa kalasta, D-vitaminoiduista margariineista ja joistakin sienistä.

D3-vitamiinivalmistetta suositellaan 75 vuotta täyttäneille 10-20 mikrogrammaa päivässä ruokavalion D-vitamiinipitoisuudesta riippuen. Kysyjän kannattaisi harkita D-vitamiinivalmisteen käyttöä jo nyt, jotta sen saanti olisi riittävää.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Onko kaurakermasta haittaa?

No eiköhän se syy osteopenialle käy ilmi itse kysymyksestä. Kolesterolin alentaminen elänrasvaa välttämällä ei auta sydän- ja verisuonitautien tapahtumiin. Tämän kertoo satunnaistetut tutkimukset, mistä ilmenee syy-seuraussuhde, tai sen puuttuminen. No, ravitsevat eläintuotteet kun jää pois, niin kaikenlaista puutosta alkaa ilmetä. Tässä tapauksessa K2-vitamiinin puutos voi hyvinkin olla luusto-ongelmien taustalla. Sitä saa nimenomaan eläntuotteista, erityisesti maksasta. Myöskään rasvaisissa...
Lue kommentti
Vierailija

Onko kaurakermasta haittaa?

Verisuonissa on vähäisen tulehduksen ja kolesterolin lisäksi huomattavan paljon kalkkia, verisuonet kalkkeutuvat. Tukkeava valtimotauti (valtimokovetustauti, sepelvaltimotauti, ateroskleroosi, atherosclerosis, atherothrombosis) on valtimoiden yleissairaus. Suonten seinämiin kerääntyy kolesterolia ja kalkkia aiheuttaen verisuonen seinämän paksuuntumisen (oireeton tauti) ja lopulta sen ahtautumisen tai tukkeutumisen kokonaan. Plakki koostuu pääosin kalkista, ei rasvasta tai kolesterolista. Jos...
Lue kommentti
viljellyt sienet

Viljeltyjä sieniä voi käyttää metsäsienten tapaan monipuolistamaan ruokien makuja ja ravintopitoisuutta.

Kaupan vihannesosastolle voi tehdä sieniretkiä ympäri vuoden. Viljellyt sienet ovat terveellistä ja kevyttä syötävää: Sadassa grammassa on vain 20–30 kaloria mutta runsaasti kuitua, D-vitamiinia, B-ryhmän vitamiineja ja kivennäisaineita.

Sienten makua korostavat kirveli, meirami, oregano, rakuuna ja rosmariini. Sitruunasta ja viinietikasta saa sieniruokiin hapokkuutta. Myös sipulit toimivat hyvin sienten kanssa.
 

HERKKUSIENIÄ saa nappimaisista aina jumbokokoisiin. Valkoinen tuoksuu mantelilta ja maistuu pähkinäiseltä. Ruskea on sisartaan vielä aromaattisempi ja kiinteämpi.

PORTOBELLO on pihvimäisen kookas ja kiinteämaltoinen ruskea herkkusieni. Sen lakin voi täyttää ja gratinoida uunissa.

SIITAKESIENI tuo mieleen metsäsienet. Sen maussa on aavistus savua. Sienet suositellaan kuumentamaan, jolloin makukin voimistuu.

OSTERIVINOKAS vaihtelee väriltään kermanvaaleasta ruskeaan ja violettiin. Maku on pehmeän mieto, ja sieni on parhaimmillaan kypsennettynä.

KUNINGASOSTERI on sienten aatelia, suuri ja lihaisa, maultaan hienon pähkinäinen. Sientä voi syödä niin raakana kuin kypsennettynä.

SHIMEJIE-SIENIÄ myydään kasvurihmastossaan kiinni olevina kimppuina. Mieto sieni sopii mainiosti aasialaistyyppisiin ruokiin.

 

kasviöljy, pähkinät, siement, mantelit, hyvät rasvahapot, omega-rasvahapot

Kuinka paljon päivässä tarvitaan välttämättömiä rasvahappoja? Jos ei syö kalaa, miten saa omega-rasvahappoja?

Välttämättömiä rasvahappoja ovat kasvikunnan linolihappo (omega-6) ja alfalinoleenihappo (omega-3). Niitä saadaan vain kasvirasvoista. Kalan sisältämät rasvat eivät ole välttämättömiä, sillä elimistö osaa valmistaa kasvirasvoista kalassa esiintyviä rasvoja.

Välttämättömien rasvahappojen hyviä lähteitä ovat kasviöljyt, pähkinät, siemenet ja mantelit. Pääasiassa näissä on linolihappoa. Rypsi- ja rapsiöljyssä on sekä linoli- että alfalinoleenihappoa. Myös pellavansiemen-, camelina-, soija-, saksanpähkinä- ja hampunsiemenöljyt sekä saksanpähkinät sisältävät alfalinoleenihappoa. Alfalinoleenihapon saanti on usein suositeltua vähäisempää.

Kohtuullisesti liikkuvalla työikäisellä naisella esimerkiksi 20-25 grammaa (noin 25-30 ml) ja miehellä 30-35 grammaa (noin 35-40 ml) rypsiöljyä riittää turvaamaan suositellun alfalinoleenihapon saannin. Margariinin ja rypsiöljyn yhdistelmällä suositus toteutuu naisella 4 teelusikallisella runsaasti alfalinoleenihappoa sisältävää margariinia ja 10 grammaa rypsiöljyä. Miehellä vastaavat määrät ovat 6 teelusikallista ja 15 grammaa. Jos haluaa kattaa alfalinoleenihapon tarpeensa pähkinöillä, naisella 25 grammaa ja miehellä 40 grammaa saksanpähkinöitä turvaa suositeltavan saannin.

Kun valitsee leipärasvaksi margariinin (rasvaa 60 %), salaatinkastikkeeksi kasviöljypohjaisen salaatinkastikkeen ja ruoanvalmistukseen kasviöljyn, pullomargariinin tai leipärasvan, saa linolihappoa riittävästi. 2 rkl pähkinöitä, siemeniä ja manteleita täydentää linolihapon saantia. Alfalinoleenihapon saanti tulee turvatuksi, kun suosii edellä mainittuja kasviöljyjä ja margariineja. Saksanpähkinät täydentävät alfalinoleenihapon saantia.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Oikeasti hyvät

Paljonko hyviä rasvoja päivässä?

Ursula tarjoaa yhä vanhaa uskomustaan, ilman tieteellistä näyttöä. Rypsiöljy ei ole hyvää rasvaa. Siinä on aivan liikaa omega-6:sia ja omega-3:setkin siinä muodossa, että niistä elimistö voi hyödyntää vain muutaman prosentin. Rypsiöljy on teollisuusöljyä, jossa ei ole mitään muuta luonnnollista, kuin alunperin ennen geenijalostusta myrkyllinen raaka-aine. Lisäksi kasvisöljyllä alennettu kolesteroli EI satunnaistettujen tutkimusten mukaan vähennä sydäntapahtumia tai -kuolemia. Päinvastoin...
Lue kommentti
Vierailija

Paljonko hyviä rasvoja päivässä?

" Kalan sisältämät rasvat eivät ole välttämättömiä " ???? Kasviöljyissä oleva omega-3 (ALA) muuttuu aktiiviseen muotoon ihmisen maksassa erittäin huonolla hyötysuhteella. Ihminen kykenee muuttamaan ALA:sta vain 4-10% tarvittavaan muotoon (EPA, DPA ja DHA). Sen sijaan esim. rasvaisessa kalassa olevat pitkäketjuiset omega-3 rasvahapot ovat jo valmiiksi sellaisessa muodossa, että ihminen voi ne käyttää. Tervemenoa labraan mittaamaan, saako alasta epa ja dha rasvahappoja.
Lue kommentti