Polta rasvaa pikatreenillä

Juuri kun meidät on saatu uskomaan, että lempeä, pitkäkestoinen liikunta on tavalliselle tallaajalle se kaikkein sopivin muoto, kuuluu liikuntatutkimuksesta kummia.

Nimittäin kovalla sykkeellä tehty supernopea liikuntahetki näyttäisi olevan vähintään yhtä tehokas niin terveys- kuin kunnonkohentamis-
mielessä.

Maailmalla on parin viime vuoden aikana puhuttu Hiit-ilmiöstä. Lyhenne tulee sanoista High Intensity Interval Training, suomeksi kutakuinkin ”kovan tehon intervallitreeni”.

Siinä tehdään lyhyitä, korkean sykkeen harjoituksia, ja ideana on, että harjoitus on todella nopea, vain muutamien kymmenien sekuntien mittainen. Mutta se tehdään ihan täysillä. Niin sanottujen vetojaksojen välissä levätään muutama minuutti.

Turun yliopistossa on parhaillaan meneillään tutkimus, jossa vertaillaan kovatehoista intervalliharjoittelua perinteiseen aerobiseen treeniin.

Tutkimus on vielä kesken, mutta sen toisella johtajalla, akatemiatutkija Kari Kalliokoskella on jo mielenkiintoista kerrottavaa. Kova pikatreeni näyttäisi nimittäin parantavan erityisesti sokeriaineenvaihduntaa, siis pienentävän kakkostyypin diabeteksen riskiä, sekä laskevan kolesterolia.
Siis juuri sitä mitä me kipeimmin kaipaamme.

— Koko kehon insuliiniherkkyys, joka on sokeriaineenvaihdunnan mittari, parani Hiit-ryhmällä 18 prosenttia. Kokonaiskolesteroli puolestaan laski keskimäärin 13 prosenttia, ryhmän keskiarvosta 5,3:sta 4,5:een, Kari Kalliokoski kertoo.

Rasva palaa pitkään

High Intensity Interval Training on noussut hittilajiksi paitsi ajansäästöllisistä syistä myös siksi, että sen väitetään polttavan rasvaa tehokkaam-
min kuin parin tunnin sauvakävelylenkkien.

— Hiit-treenin jälkeen rasvaa palaa pidempään kuin tavallisen aerobisen liikunnan jälkeen, sanoo personal trainer Aino Rouhiainen.

Akatemiatutkija Kari Kalliokoski vahvistaa väitteen, mutta tutkimus-tulosten perusteella lopputulos on molemmilla liikuntamuodoilla sama, ainakin näin lyhyellä harjoitusjaksolla.

— Aerobisessa harjoittelussa poltetaan rasvaa kauemmin treenatessa, kun taas Hiit-harjoittelussa rasvan palaminen jatkuu treenin jälkeenkin. Lopulta näyttäisi kuitenkin siltä, että molemmat polttavat yhtä paljon.

Tätä tukisi myös Kalliokosken testiryhmien mittaustulokset, joissa molempien rasvaprosentti putosi yhdellä prosenttiyksiköllä ja sisä­elinrasva viidellä prosentilla.

Turun yliopiston PET-keskuksen Hiit-tutkimusryhmän tulokset on saatu valvotuissa oloissa ja äärimmäisen kovalla treenillä, jossa koehenkilö polkee pyörää ensin ilman vastuksia niin koville kierroksille kuin pystyy, jonka jälkeen napista painaen asetetaan kehon painon mukaan räätälöity kova vastus ja pyöräilijä yrittää ylläpitää kierroksia mahdollisimman hyvin puolen minuutin ajan.

Aino Rouhiainenkin muistuttaa ja kertoo ohjatuilla tunneillaan, että ”tämän kuuluu sattua”.

Mutta miten se tehdään?

Mitenköhän näin tehokas treenaaminen mahtaisi onnistua itsekseen?

Aino Rouhiainen suosittelee, että treenin tekee yhdessä kaverin kanssa, jolloin jaksaa tsempata enemmän. Myös netistä löytyy paljon erilaisia ohjeita. Treeni kannattaa suunnitella etukäteen ja todella mitata siihen käytetty aika.

Kuntokeskuksissa on erilaisia Hiit- ja intervallitreenaamiseen keskittyneitä, ohjattuja tunteja.

Kalliokoski muistuttaa, että Hiit sopii vain terveille eikä kaikkien tarvitse heittäytyä malliharjoittelijoiksi.

— Kaikenlainen harjoittelutempon vaihtelu on hyödyksi, esimerkiksi tavallinen spinning-tuntikin. Tutkimus ainoastaan osoittaa, että vähintään samat liikunnan terveyshyödyt voidaan saada myös puolittamalla liikuntaan käytetty aika, kunhan lisää tehoa.

Asiantuntijoina akatemiatutkija Kari Kalliokoski, Turun yliopisto, ja ryhmäliikuntavastaava Aino Rouhiainen, Vaasan Ladyline-kuntokeskus