erityisherkkä, pikapalveri, avokonttori
Kuva Shutterstock

Erityisherkkä tarvitsee tilaa latautua ja pohdiskella. Onko se syy, jos et viihdy kiireisessä avokonttorissa?

Moderni työelämä muovaa monesta kaappiherkän, eikä ihme. Pikapalaverit ja avokonttorit suosivat säpäkkyyttä, rohkeutta ja esiintymistaitoja. Aamupalaveri voi olla herkän vinkkelistä huutokilpailu, jossa omia ajatuksia ei ehdi kypsytellä rauhassa.

Erityisherkkä tarvitsee sekä töissä että vapaalla tilaa latautua ja pohdiskella. Pienetkin muutokset työpaikalla auttavat. Palaverin voi aloittaa parikeskustelulla tai kirjallisella ideoinnilla, jolloin kaikkien on helpompi päästä mukaan.

Koko työyhteisö hyötyy, kun myös rauhassa kypsyvät ideat valjastetaan käyttöön.

Psykiatri Juhani Mattilan mukaan herkkä aistii vahvasti työpaikan kireän ilmapiirin. Kynnys ongelmista puhumiseen voi kuitenkin olla valtava. Moni pelkää syntipukin leimaa, jos nostaa ongelmat pöydälle yksin. Toisaalta vetäytyminen vain pahentaa tilannetta.

– Ihanteellista on, jos herkkä löytää tueksi jonkun, jonka kanssa voi puhua pettymyksen, ahdistuksen ja pelon tunteista, Mattila vinkkaa.

Et voi olla välittämättä

Jatkuva paha olo on merkki ongelmasta, jota ei koskaan pitäisi kuitata diivailuksi. Koviin arvoihin ei myöskään pitäisi yrittää joustaa väkisin.

–Herkälle on turha neuvoa, että älä välitä. Hän ei voi olla välittämättä, Mattila sanoo.

Herkän vilkas mielikuvitus on lahjakas luomaan uhkakuvia. Jos suun avaaminen hirvittää, ajatusten kriittinen tarkastelu voi auttaa. Mikä on pahinta, mitä voisi tapahtua, jos kerron rehellisesti tunteistani? Kuinka todennäköistä on, että minulle nauretaan tai saan potkut?

Empatiakykyään voi hyödyntää tekemällä pelosta peilikuvan. Miten itse reagoisin, kun joku tulisi avoimesti puhumaan herkkyydestään? Tai jopa: miksi edes välittäisin sellaisen työyhteisön mielipiteestä, jossa minulla ei ole tilaa olla omana itsenäni?

Treenaa itsetuntemusta

Kiireetön liukuhihnatyö, jossa aivot saisi naksauttaa lepovaihteelle, voi tuntua herkästä houkuttelevalta. Mutta jos työ ei tyydytä henkisesti, saattaa stressaantua kahta pahemmin. Herkkyys on hyvä tiedostaa tärkeissä valinnoissa, mutta ei puolisoakaan valita yhden piirteen perusteella.

–Herkkyys on valtavan laaja alue ja se ilmenee jokaisessa eri tavalla. Liika yleistäminen ei kannata, Juhani Mattila sanoo.

Herkkä voi hyvin olla pörssimeklari tai puhelinmyyjä. Työyhteisökin toimii parhaiten, kun siihen kuuluu erilaisia persoonallisuustyyppejä. Usein herkkä on tehokas, tunnollinen ja hyvä tiimityöntekijä.

– Tärkeintä on itsetuntemuksen lisääminen. Mille olen herkkä ja missä se ilmenee? Vapaalla, töissä, parisuhteessa? Mattila sanoo.

Erityisherkkä, joka pitää huolta jaksamisestaan, pärjää kovassakin kilpailukulttuurissa. Ylikuormittumista voi ehkäistä vetäytymällä säännöllisesti omaan rauhaan: luonnon hiljaisuuteen, kirjallisuuden ääreen, meditoimaan.

 

Näistä tunnistat erityisherkän

  • rikas tunne-elämä. Kokee sekä myötä- että vastoinkäymiset vahvasti.
  • myötäelää muiden tunteet, usein koko kehollaan.
  • huomaa pienetkin yksityiskohdat: hankaavan sauman, kireän äänensävyn, näläntunteen. Ei usein pysty keskittymään muuhun, kun ärsyke vie huomion.
  • ahdistuu helposti suurista väkijoukoista, melusta, pistävistä hajuista tai muista voimakkaista ärsykkeistä.
  • puntaroi riskejä ja harkitsee sanomisiaan tarkkaan.
  • nauttii ja herkistyy elämyksistä: taiteesta, luonnosta, pohdiskelevista keskusteluista.navat ovat auki ja kykenee kokemaan syvästi, Mattila huomauttaa.

Asiantuntija: psykiatri ja psykoanalyytikko Juhani Mattila.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Lääkäri määrää kroonisesta kivusta kärsivälle masennuslääkettä eikä siksi, että potilas olisi masentunut. Tosin mielialan kohenemisesta ei ole haittaa, sillä sekin auttaa sietämään kipua paremmin.

Psykiatrian erikoislääkäri Ulla Lepola käyttäisi kroonisen kivun hoitamiseen mieluummin masennuslääkettä kuin tulehduskipulääkettä tai keskushermostoon vaikuttavaa kolmiolääkettä.

Vaikka masennuslääkkeillä on haittansa, ne eivät vaaranna suoliston limakalvoja, joten niiden kanssa tarvitse käyttää mahaa suojaavia happosalpaajia.

– Masennuslääkkeet voivat helpottaa kipua nopeammin kuin ne lievittävät masennusta. Potilas huomaan jo muutamassa päivässä, että kipu lievittyy. Masennus korjaantuu yleensä hitaammin, Lepola sanoo.

Kipu- ja masennuslääkkeitä voi usein käyttää myös samanaikaisesti.

Masennuslääkkeet eivät aiheuta fyysistä riippuvuutta kuten voimakkaat kipulääkkeet voivat tehdä. Siksi lääkityksen purkaminenkin on helpompaa kuin fyysistä ja psyykkistä riippuvuutta aiheuttavan kolmiolääkkeen.

Masennuslääkettä kannattaa kokeilla kipuun miltei kaikkien muiden paitsi maniaan taipuvaisten.

Uusimmat lääkeaineet, duloksetiini ja venlafaksiini, myös piristävät, joten ne sopivat parhaiten otettavaksi aamuisin.

Vanhimmat masennuslääkkeet, kuten kivun hoitoon eniten käytetty amitriptyliini, saattaa väsyttää.

–Varsinkin vanhemmille ihmisille on hyväksi, jos masennuslääke antaa unta, Ulla Lepola sanoo.

Masennuslääkkeiden teho kivunhoidossa perustuu samaan kuin masennuksenkin hoidossa. Ne estävät kipua vähentävän noradrenaliini-välittäjänaineen poistumista hermosoluista.

Uudemmat lääkkeet vaikuttavat samoin, mutta useampiin kivun välittäjäaineisiin yhtäaikaisesti.

Kokeilemalla löytyy lääkkeistä ne, joista on eniten hyötyä ja vähiten haittoja.

Useimmin masennuslääke kuivaa suuta tai väsyttää. Niitä ei myöskään oteta tilapäisesti vaan käytetään jatkuvasti.

Sopivaa valmistetta voi käyttää vaikka vuosikymmeniä. Näin toimitaan esimerkiksi hoidettaessa fibromyalgiaa. Hermokipuja hoidettaessa masennuslääkkeeseen saatetaan yhdistää myös epilepsialääkkeitä, pregabaliinia tai gabapentiinia, jotka vähentävät myös ahdistusta.

Kun neurologien, kipulääkäreiden ja psykiatrien yhteistyö lisääntyy, lääkehoitoa voidaan kohdentaa tarkemmin. Psykiatrit hoitavat potilaita, joille masennuslääkkeet ovat tuttuja eikä niiden käyttöä kivunhoidossakaan tarvitse perustella.

Jos potilasta harmittaa, että reseptissä lukee mielialalääke, kannattaa lääkärin lisätä käyttöaiheeksi myös kivunhoito.

MIHIN KIPUUN MASENNUSLÄÄKETTÄ?

  • vyöruusu
  • diabeettinen hermokipu
  • jännityspäänsärky
  • migreeni
  • nivelrikkokipu
  • aivohalvauksen jälkikivut
  • syöpäkivut
  • reumakivut
  • fibromyalgia
  • jatkuvat selkäkivut.

Lue lisää kivun hoidon Käypä hoito -suosituksista.

 

Aikuisena on samat pelot ja höpsötykset kuin nuorempana, vaikka ulkokuori on muuttunut, sanoo Minttu Mustakallio..
Aikuisena on samat pelot ja höpsötykset kuin nuorempana, vaikka ulkokuori on muuttunut, sanoo Minttu Mustakallio..

Minttu Mustakallion mielestä ei tarvitse yrittää selviytyä sankarillisesti. On ihan ok sanoa, että joku asia kummastuttaa tai pelottaa. 

Näyttelijä Minttu Mustakallio, 44, ajatteli lapsena, että aikuisilla on homma hallinnassa. Mutta ei se niin menekään.

– Aikuisena on samat pelot ja höpsötykset kuin nuorempana, vaikka ulkokuori on muuttunut, sanoo Minttu. 

– Olen itsekin yhä järjetön pähkäilijä, vaikka joidenkin valintojen tekeminen on elämänkokemuksen myötä helpottunut.

Nytkin olisi osattava päättää, minne seuraavaksi matkustaisi. Ostaisiko jo lennot? Pitäisikö lähteä matkalla perheen kanssa vai ystävien vai miettiä vielä vähän...

– Luulen, että olen hidas. Toisaalta, ehkä olenkin vain tarkka, ja eikö se ole hyvä asia?

Pärjäämisen vaatimus ahdistaa

Minttu arvelee, että hänellä on aika vahva itsetunto. Ei ole ollut tarvetta pähkäillä sellaisia asioita kuin naiseus tai kroppakaan. Paitsi hetken teininä.

– Jalkani olivat kamalan laihat! Keksin lainata talvella kasvuveljeni Japun paksuja, pitkiä kalsareita. Kun ne olivat farkkujen alla, jalat eivät näyttäneet tikuilta, Minttu kertoo

Hän lähtee siitä, ettei elämässä kaikessa tarvitse yrittää kiihdyttää tai vastata koveneviin vaatimuksiin. Pärjäämisen vaatimukset ovat sekä naisille että miehille raskaita.

– Pitäisi olla myyvempi ja tauotta esillä somessa ja mediassa. Sellainen ahdistaa.

– Vedän oven kiinni ja sammutan kännykän, kun haluan keskittyä vain tärkeimpiin asioihin. Tärkeintä on voida elää niin kuin parhaaksi näkee ja olla rehellinen itselleen.

Minttu on hyväksynyt, että hitaus kuuluu hänen tapoihinsa. Ja senkin, että välillä on paras sanoa rohkeasti, ettei ymmärrä tai tiedä, mitä pitäisi tehdä.

– Silloin voi kysyä, mikä tässä onkaan meneillään? Entä mitä minulta odotetaan, Minttu sanoo.

 

Katso myös video, jossa Minttu kertoo, miten selviytyy vaikeista tilanteista?

 

Lue lisää Mintun hyvän olon oivalluksista: Hyvä terveys 3/2018. Tilaajana voit lukea koko lehden maksutta digilehdet.fi-palvelusta.