Kuvat
Shutterstock

Tiesitkö, että myös mukavat haasteet voivat aiheuttaa stressiä? Jos palautuminen unohtuu, niin keho kuin mielikin alkaa voida huonosti. Siksi on hyvä tunnistaa pitkittyneen stressin hälytysmerkit.

Kun tilanne haastaa voimamme, stressihormonien määrä verenkierrossa lisääntyy, ja sydämen ja verenkiertoelimistön toiminta ja aineenvaihdunta tehostuvat.

Näin käy, olipa stressikokemus myönteinen tai kielteinen. Esimerkiksi nopeita ratkaisuja vaativa innostava työ voi saada kehossa aikaan samanlaista kuormitusta kuin uhkatilanne.

Saatko aikaan vain jumitatko?

Stressin laatu siis vaihtelee: on olemassa hyvää stressiä ja huonoa stressiä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Hyvään stressiin liittyy innostus, tunne siitä, että saa aikaan asioita. Esimerkiksi voi tuntea niin vahvaa työn imua, ettei malttaisi lopettaa, liikuntafysiologi Minna Tervo sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Työntekijöiden aivoterveyttä tutkinut työterveyslääkäri Heini Ahveninen sanoo, että tutkimusten mukaan ihmiset kokevat töissä yhtä paljon hyvää kuin kuluttavaa stressiä.

– Myönteisessä stressissä aivot pysyvät joustavina ja kestämme kritiikkiä, jolloin stressistä voi tulla voimavara. Negatiivisessa stressissä tekemisestä ei saa enää tyydytystä, ja ongelmiin on vaikea löytää ratkaisuja.

Olipa stressi hyvää tai pahaa, siitä tulee ongelma vasta kun se pitkittyy.

Kärsimättömyys paljastaa tilasi

Mielekästä tekemistä täynnä oleva elämä voi vaikuttaa tehokkaalta: Hoidan vielä tuon ja tuon työasian ennen kuin teen kotihommat, sitten sumplin harrastusaikatauluja ja illalla vielä hikilenkille!

Ylikuormituksesta kertovat usein epämääräiset oireet, joiden syytä on hankala tunnistaa.

– Keskittymiskyvyn herpaantuminen, kärsimättömyys ja kiinnostuksen katoaminen ovat merkkejä stressin pitkittymisestä. Muita oireita ovat nukkumisvaikeudet, jatkuvasti koholla oleva syke ja erilaiset kivut, kuten päänsärky ja selkäkipu, Minna Tervo kuvailee.

Yliaktiivisuuden ensimmäisiä oireita voi olla myös vaikeus pysähtyä ja rentoutua.

– Kaikilla pitkittynyt stressi ei purkaudu ahdistuksena tai masennuksena. Joillakin se voi ilmetä pakkotekemisenä ja työnarkomaniana. Aivot eivät enää erota asioiden suuruusluokkaa, Heini Ahveninen sanoo.

Katkaise kierre palautumalla

Myönteinenkin stressi voi muuttua kuormaksi, jos ei muista huolehtia palautumisesta. Se onkin monille meistä yllättävän vaikeaa.

Tingimme yöunesta, tärkeimmästä palautumiskeinosta. Tutkimusten mukaan peräti noin viidennes suomalaisista nukkuu enintään kuusi tuntia vuorokaudessa.

– Oikeasti huomattavasti harvempi pärjää noin vähillä unilla, Minna Tervo muistuttaa.

Myös satojetuhansien suomalaisten kuormitusta ja palautumista mitanneen yrityksen Firstbeatin datasta käy ilmi, että vain noin puolet meistä palautuu riittävästi arjen kuormituksesta. Monilla syke huitelee jatkuvasti liian korkealla. Ja aivotkin ovat vaarassa.

– Aivojen informaatioverkko kuormittuu nykyään hurjasti, ja elpyäkseen se tarvitsee paljon palauttavaa tekemistä. Jos ohitamme biologiset tarpeemme, kuten riittävän levon, hyvän ravinnon, liikunnan ja seksuaalisuuden, ajaudumme ylikuormitukseen, Heini Ahveninen toteaa.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta

Sisältö jatkuu mainoksen alla