Tunnista pitkittyneen stressin hälytysmerkit - ja opi palautumaan

Lyhytaikaisessa stressissä elimistön palauttavat mekanismit huolehtivat stressihormonien hajottamisesta, kun stressitekijä poistuu. Jos stressireaktio jää päälle, elimistö ei pääse rentoutumaan ja se alkaa oireilla näin:

• UNIVAIKEUDET. Yöunen laatu heikkenee, jos elimistö ei pääse palautumaan stressireaktiosta. Aamulla väsyttää, vaikka oletat nukkuneesi riittävästi.
• HERMOSTUNEISUUS, KÄRSIMÄTTÖMYYS JA MUISTAMATTOMUUS. Et jaksa olla läsnä lastesi tai puolisosi kanssa.
• SAIRASTELUKIERRE. Kohonneet stressihormonitasot heikentävät elimistön kykyä taistella sairauksia vastaan. Voi ilmetä vaikkapa toistuvina flunssina tai epämääräisinä iho-oireina.
• PÄÄNSÄRKY TAI MUUT KIVUT. Ylikuormitus voi ilmetä myös kipuherkkyytenä, jolloin pienikin kipu koetaan voimakkaammin.
• AHDISTUS JA UUPUMUS. Etkö saa enää mitään aikaan eikä mikään tunnu miltään? Se voi olla pitkittyneen stressin vakavin oire.

Jos tunnistit tilasi, pysähdy miettimään:

ONKO ELÄMÄSSÄ tapahtunut muutoksia työssä, perhe-elämässä, menetkö ajoissa nukkumaan, pysyykö alkoholinkäyttö kohtuudessa ja tuovatko sosiaaliset suhteet iloa?

–Jos kuormittava kori on täynnä, myös palauttavaa koria pitää täyttää, liikuntafysiologi  Minna Tervo sanoo.

On myös hyvä muistaa, että vaikka liikunta hoitaa stressaantunutta mieltä, liian kovatehoinen liikunta voi kuormittaa entisestään. Kun syke on stressin vuoksi valmiiksi korkealla, kannattaa rääkin sijaan harrastaa kevyempiä puuhia: kävellä luonnossa tai tehdä pihatöitä.

Paremmin jaksaa, jos vielä tauottaa suorittamista – myös harrastuksissa.

– Tekipä mitä vain, pitää malttaa lopettaa ajoissa eikä puurtaa itseään väsyksiin.

URHEILUVALMENNUKSESSA toiminut Minna Tervo sanoo, että voisimme ottaa stressinhallinnassa mallia urheilijoilta: he aikatauluttavat ohjelmaansa päivittäistä lepoa ja kevyempiä viikkoja, jotta keho ei joudu ylikuormitustilaan.

–Työ- ja muussakin elämässä pitäisi raskaiden ja kevyiden jaksojen vaihdella.

Kannattaa pitää päivittäin mikrolomia, jolloin hengähtää, ja viikoittain miniloma, jolloin ei tee töitä tai suorita mitään.

SUPERSUORITTAJIIN, jotka eivät tunnu väsyvän mistään, ei pidä itseään verrata. Heillä voi tosin olla enemmän palauttavia keinoja kuin muilla.

–Painetta kestäviä yhdistää se, että heidän päiviinsä kuuluu jokin tyhjä hetki.

Asiantuntija: Minna Tervo, liikuntatieteen tohtori, liikuntafysiologi, hyvinvointivalmentaja.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta