Sisukas saattaa pärjätä opinnoissa ja työelämässä jopa paremmin kuin laiska lahjakas. Haitalliseksi sisukkuus muuttuu jos se onkin vain armottomuutta itseä ja muita kohtaan.

JATKATKO YRITTÄMISTÄ, vaikka kohtaisit vastoinkäymisiä? Harjoitteletko uutta taitoa sinnikkäästi, kunnes se sujuu vaivattomasti?

Onneksi olkoon, sinulla on sisua.

– Kun sinulla on henkistä kanttia ja voimaa, saat siitä paljon hyötyä, vaikka sinulla ei olisi erityistä lahjakkuutta. Sisukas saattaa pärjätä jopa paremmin kuin laiska lahjakas, kertoo tutkija Pentti Henttonen.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Sisukkuus on luonteenpiirre, jota todennäköisesti sekä perimä että kasvuympäristö muovaavat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Lapsuuden kokemukset vaikuttavat siihen, löydämmekö oman sisäisen voimamme. Lapsi tarvitsee sopivia haasteita, jotta voi kasvaa ja kehittyä niiden kautta.

Hyvä ja paha sisu vaikuttavat hyvinvointiin

Sisua voi kuitenkin olla myös liikaa. Silloin ihminen jatkaa toimintaa uppiniskaisesti ja hampaat irvessä.

– Haitallinen sisu saa sinut ottamaan vastaan liian suuria haasteita. Ajattelusi sumentuu ja vaadit itseltäsi ja muilta liikaa.

Helsingin yliopiston ja VTT:n yhteishankkeessa tutkitaan, miten sisu vaikuttaa hyvinvointiin ja työelämässä selviytymiseen. Noin 500 vastaajalle tehtiin kysely, jossa mitattiin hyvää ja pahaa sisukkuutta sekä itseraportoitua hyvinvointia.

– Hyödyllinen ja haitallinen sisu olivat yhteydessä toisiinsa, mutta silti toisistaan riippumattomia. On mahdollista, että ihmisellä on paljon haitallista, mutta ei juuri lainkaan hyödyllistä sisua tai toisin päin, Henttonen kertoo.

Tutkimuksen mukaan hyödyllinen sisu lisää selvästi hyvinvointia, haitallinen puolestaan heikentää sitä.

Yhdessä nämä selittivät yli puolet hyvinvoinnista.

Tiedätkö milloin kannattaa lopettaa?

Liika sisukkuus voi johtaa itsepäisyyteen, joka heikentää suoriutumista.

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa sisukkaimmat koehenkilöt käyttivät liikaa aikaa yksittäisiin tehtäviin eivätkä osanneet lopettaa silloin, kun olivat häviöllä.

Arkielämän esimerkki tästä ovat pitkät ja hankalat pääsykokeet, joissa ei ole aikaa ratkaista kaikkia tehtäviä. Silloin kannattaa valita, mihin tehtäviin keskittyy.

Tunnistatko itsessäsi hyödyllisen tai haitallisen sisun piirteitä? Itsetuntemus voi auttaa kehittämään näitä ominaisuuksia itsessämme.

Jos sinulla on paljon haitallista sisua, sinun kannattaa opetella armollisuutta itseäsi ja muita kohtaan.

Asiantuntijat: Pentti Henttonen, projektisuunnittelija, Helsingin yliopisto. Ilmari Määttänen, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta

Sisältö jatkuu mainoksen alla