Stressiin liittyvien haitallisten ajattelutapojen oivaltaminen ja niiden tietoinen muuttaminen voivat vähentää ahdistusta. Se tosin vaatii rankkaa ajatustyötä ja perusteellista itsetutkistelua. Seuraavassa on viisi yleisintä ajattelutapaa. Tunnistatko itsesi!

Perfektionismi: ”Kaiken minkä teen, teen täysillä. Minun lapseni eivät lähde talosta ryppyisissä vaatteissa. Päivässä ei ole minuuttiakaan hukattavaksi. Ja meillähän ei anneta likaisten astioiden lojua tiskipöydällä!”

Jos ongelmasi on perfektionismi, suurin haasteesi on oppia hyväksymään elämän epätäydellisyys ja keskeneräisyys. Perfektionismi on opittu selviytymiskeino, tapa saada huomiota ja hyväksyntää. Siitä voi oppia pois.

Katastrofiajattelu:
”Olen varmaan unohtanut jotain tärkeää. Tämä ei voi onnistua näin vähällä suunnittelulla. Apua, entä jos tulee sade? Hän on myöhässä, nyt on varmaan sattunut jotain hirveää. Se on varmasti syöpää, miksi en mennyt lääkäriin aiemmin?”

Murehtiminen ja katastrofien pelko ovat tavallaan valinta: elämässä on valoisa ja pimeä puoli, ja voit valita, kumpaa tuijotat. Myös sinulle voisi olla hyväksi opetella psykologisia pois oppimisen tekniikoita. On hyvä muistaa, että joskus katastrofiajattelu voi olla oire yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä, joka on hoitoa vaativa sairaus.

En kestä tätä enää hetkeäkään -malli: ”Miksi tämä ei taaskaan toimi, miksi mulle aina käy näin! Ei jaksa, miksi tää jono vetää niin hitaasti. Ei huvita pelata enää, olen jo häviöllä. No jos tämä ei kelpaa, antaa olla.”

En kestä enää hetkeäkään -tyypin paras ensiapu voivat olla syvähengitystekniikat. Hänen on saatava itsensä rauhoittumaan fyysisesti, olemaan läsnä tilanteessa.

Pitäkää minusta:
”Ei niin voi tehdä omille työkavereilleen, parempi että hoidan sen itse. En kehtaa sanoa, mitä mieltä olen. Ei tehdä tästä nyt numeroa, kyllä minä ehdin. Et sinä ole ollenkaan lihava, mutta katsopas minua!”

Hänen, joka tahtoo kaikkien pitävän itsestään, ei ole aina helppo pitää itsestään. Jos palvelus toiselle johtuu miellyttämisen halusta, se saa sinut lopulta tuntemaan olosi vihaiseksi tai väheksytyksi. Petät itseäsi etkä ole rehellinen kenellekään.

Vaadin ja edellytän -ajattelu:
”Miksi nuo eivät voi hävittää voikukkia nurmikoltaan, leviävät sieltä koko naapurustoon. Ura ja vanhemmuus pitää pystyä yhdistämään. Lihavuus on oma vika. En vaadi muilta enempään kuin itseltäni.”

Jos olet kova vaatimaan itseltäsi ja muilta, pulmasi on sukua perfektionismille. Mieti, mistä armottomuutesi tulee. Muista, ettet voi muuttaa ketään muuta kuin itseäsi.

Asiantuntijana psykologi Ilona Rauhala

Lue lisää perfektionismista.


Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.