Mikä funktionaalinen elintarvike?

1. Mistä tuoteryhmistä löytyvät tärkeimmät funktionaaliset elintarvikkeet, elintarvikekemian dosentti Marina Heinonen Helsingin yliopistosta?

Isoin ryhmänsä ovat sydän- ja verisuonitautiriskiä vähentävät elintarvikkeet, kuten kasvistanolit ja -sterolit esimerkiksi margariineissa. Toinen laaja ryhmä on ruoansulatuskanavan hyvinvointia edistävät tuotteet, joita ovat monenlaiset maito- ja jogurttituotteissa olevat probiootit sekä viljatuotteissa olevat kuidut.

2. Millaiseen tuotteeseen voi liittää termin funktionaalinen elintarvike?

Funktionaalisissa elintarvikkeissa on yleensä terveysväite, joka kertoo tuotteen vaikutuksesta terveyteen. Aiemmin termin käyttö on ollut säätelemätöntä ja tuotteen valmistajan itsensä harkittavissa. EU-tasolla asiaan on tullut muutos, kun markkinoilla saa jatkossa olla vain sellaisia funktionaalisia elintarvikkeita, joiden vaikutus terveyteen on hyväksytysti osoitettu ihmiskokein.

3. Mistä kuluttaja tietää, mikä on oikeasti funktionaalinen elintarvike?

Joskin tuotemainonnassa on alettu hyödyntää sanontaa "hyväksytysti terveysvaikutteinen" silloin, kun terveysväite on Euroopan Elintarvikeviraston hyväksymä. EFSAn mittava urakka tähtää siihen, ettei kuluttajia enää johdettaisi harhaan. Jatkossa kuluttaja voi olla varma siitä, että jos tuotteessa on terveysväite, se myös pitää paikkansa.

4. Onko niin sanotuissa funktionaalisissa elintarvikkeissa ollut liikkeellä valetuotteita?

Kyllä, sillä EFSAn arvioimista terveysväitteistä 90 prosenttia on ollut riittämättömiä. Tuote ei siis ole vaikuttanut nauttijansa terveyteen väitetyllä tavalla.

5. Mistä voi tarkistaa, onko tuote sitä mitä väittää olevansa?

Valveutunut kuluttaja voi käydä EFSAn sivuilla ja katsoa, mitä tuotteesta sanotaan. Jos esimerkiksi haluaa saada selvää, onko tuotteessa mainittu osa, esimerkiksi karotenoidi, soluja hapettumiselta suojaava antioksidantti, hän voi laittaa hakusanaksi englanninkielisen sanan antioksidantista tai karotenoidista ja katsoa mitä EFSA vastaa. Vastauksena on lyhyt tiivistelmä hakusanasta.
 
6. Onko funktionaalisista elintarvikkeista rajatapauksia, kuten vaikkapa omega 3 -kananmunat?

"Sisältää omega 3 -rasvahappoja" on ravitsemusväite, joka on eri asia kuin terveysväite. Ravitsemusväitteessä väitetään ainoastaan, että tämä tuote sisältää kyseistä ainetta. Se ei väitä, että aine vaikuttaa niin tai näin elimistöön tai että se jollain tavalla kohentaisi terveyttä. Tällaiset väittämät ovat terveysväitteitä.
Esimerkiksi omegakolmosista saa sanoa, että kyseinen tuote on hyvä omega 3 -lähde. Silloin jää muun informaation varaan että kuluttaja ymmärtää, mitä omega 3 on. Mutta niin ei voi sanoa, että omegakolmoset edistävät sydän- ja verisuoniterveyttä. Silloin pitäisi osoittaa, että tietty omega 3 -rasvahappo alentaa sydän- ja verisuonitaudin riskiä.

7. Mitä hyötyä funktionaalisista elintarvikkeista on eli miten ne tehoavat?

Hyväksytyt funktionaaliset elintarvikkeet voivat muun muassa alentaa kolesterolia tai verenpainetta. Jos näin väitetään, hyödyn täytyy olla mitattavissa yleensä viikkojen kuluessa.

8. Kannattaako perusterveen ihmisen käyttää esimerkiksi kolesterolia alentavia rasiamargariineja?

Ei kannata, jos kolesterolin suhteen ei ole mitään ongelmaa. Funktionaalisia elintarvikkeita kannattaa käyttää sitten, kun tietää itsellä olevan jonkin terveysriskin. On syytä muistaa, ettei funktionaalinen elintarvike ole lääke. Elintarvikkeet eivät paranna mitään sairautta.

Sen sijaan suoliston hyvinvointia tukevia kuituja ja hammasterveyttä ylläpitävää ksylitolia voi ja kannattaa kenen tahansa käyttää. Myös probiootteja, kuten maitohappobakteereja sisältäviä elintarvikkeita voi aivan hyvin käyttää, vaikka ei ihmeempää kremppaa olisikaan.

9. Mistä tiedän, parantaako funktionaalinen elintarvike oikeasti terveyttäni?

Elintarvikkeet eivät paranna, ehkäise tai hoida. Sen sijaan tuotteet voivat edistää terveyttä. Itse mittaisin tätä sillä, että otattaisin arvoni ennen ja jälkeen jonkun tuotteen nauttimista. Tai sitten kirjaisin ylös esimerkiksi ummetuksen oireita ja katsoisin, mitä oireille on kuukauden kuluttua käynyt, kun olen käyttänyt säännöllisesti suolistoterveyttä edistäviä valmisteita.

10. Mitä uutta kuuluu funktionaalisille elintarvikemarkkinoille?

Esimerkiksi mood food, mielialaan vaikuttava ruoka tai beauty food, kauneusruoka, tekevät tuloaan. Tuotteiden valmistajat joutuvat tekemään selvää, vaikuttaako vaikkapa sisäisesti nautittu kollageeni elimistöön niin, että näyttäisimme nuoremmilta. Tai tekevätkö hyvät rasvahapot, teaiini, teobromiini tai jokin tietty aminohappo meistä onnellisempia? Vaikuttavatko ne esimerkiksi erilaisten hermovälittäjäaineiden rakentumiseen?

Mielialaa kohentavia ainesosia elintarvikkeissa voisivat kenties olla aminohappo tryptofaani, virkistäjistä kofeiini, teaiini ja guarana ja keskittymiskykyä lisäävinä omega 3 -rasvahapot ja vaikkapa vihreä tee. Myös suklaan eri ainesosat saattavat lisätä mielihyvää.

Beauty food -elintarvikkeilla tarkoitetaan tuotteita tai ainesosia, joilla voidaan edesauttaa kauneutta. E-vitamiini, omega 3 -rasvahapot, kreatiini, pii (silika), kollageeni ym. sisäisesti nautittuna voisivat olla terveysvaikutteisia tuotteita, jos niiden osoitettaisiin edistävän ihon ja hiusten hyvinvointia. Vielä mood- tai beauty food eivät ole terveysväittäminä sallittuja.

11. Minkälaisia terveysarvoltaan paranneltuja tuotteita on markkinoilla, Helsingin yliopiston lääketieteellisen ravitsemusfysiologian professori ja Valion tutkimusjohtaja Riitta Korpela?

Vähärasvaiset tuotteita tai sellaisia, joissa rasvan koostumusta on muutettu. Tuotteita, joihin lisätty kuitua, vitamiineja tai kivennäisaineita. Tuotteita, jotka on tarkoitettu erityisruokavalioita noudattaville: esimerkiksi laktoosittomat tai vähälaktoosiset tuotteet. On kolesterolia ja verenpainetta alentavia, kuten stanoleita ja bioaktiivisia peptidejä sisältäviä tuotteita, on probioottisia eli terveysvaikutteisia bakteereja, ksylitolilla makeutettuja ja keinomakeutettuja tuotteita, vähäsuolaisia ja -sokerisia tuotteita.
 
12. Miksi tällaisia tuotteita on kehitetty?

On ensinnäkin haluttu tehdä sopivia elintarvikkeita jollekin erityisryhmälle, vaikkapa maitosokeria huonosti sietäville tai kohonnutta kolesterolia tai verenpainetta poteville. Toinen syy on se, että joistakin ravintoaineista on suomalaisilla selvästi pulaa: vanhastaan on lisätty jodia mm. suolaan, koska maaperässämme sitä on vähän. Vehnäjauhoihin on lisätty B1 -vitamiinia ja mm. maitotuotteisiin D-vitamiinia. Kehitystyöllä pyritään turvaamaan kansalaisten riittävä ravintoaineiden saanti.

13. Mitä terveysarvoltaan parannellut tuotteet kertovat ruokakulttuurimme muutoksesta?

Kun liikumme entistä vähemmän, voimme syödä entistä vähemmän energiaa, siis kaloreita, jotta emme lihoisi. Siksi ruoan täytyy olla entistä täysipainoisempaa vähäisemmissäkin määrissä. Otetaan esimerkiksi vanhus, joka oleskelee sisätiloissa eikä juurikaan liiku. Hänen energiantarpeensa on kenties vain 1000 kcal, silti hänen on saatava ruuasta kaikki tarvitsemansa ainesosat.

Olemme matkalla personoituun ravitsemukseen. Kun geenitutkimus etenee, opimme ymmärtämään, mihin ravitsemuksellisiin asioihin kunkin pitäisi omassa ruokailussaan kiinnittää huomiota. Ihminen haluaa vaikuttaa omaan terveyteensä ja mieluiten luonnollisin keinoin. Ja koska ruoalla pystymme edistämään terveyttämme, miksi emme niin tekisi.

Lue lisää
Terveysvaikutteiset elintarvikkeet
Vatsavaivat