päänsärky, migreeni, särkylääkepäänsärky, sarjoittainen päänsärky, hermosärky
Kuva Shutterstock

Migreeniä poteva ei suinkaan aina makaa sängynpohjalla viileä kääre otsalla, oksenna tai näe sahalaitoja.

Joskus migreeni voi ilmetä voimakkaana väsymyksenä, ajatusten takkuamisena ja toimintakyvyn laskuna.

– Edes pahoinvointi ei liity kaikilla migreeniin, vahvistaa neurologian erikoislääkäri Petra Keski-Säntti Terveystalo Kampista.

Migreeni sekoitetaan usein jännityspäänsärkyyn, sillä niskojen ja hartioiden jännittyminen kuuluu migreeniin. Yksi keino erottaa migreeni jännityspäänsärystä on pohtia, haluaisiko lähteä kohtauksen aikana urheilemaan. Migreenikolla jo pienikin liike tekee yleensä olosta sietämättömän.

Migreenialttius on vahvasti perinnöllistä. Naisilla migreeni on miehiä yleisempi ja puhkeaa usein teini-iässä, kun hormonitoiminta käynnistyy.

Lääkkeillä ei saa pelotella

Jos migreenikohtauksia on useammin kuin 3–4 kertaa kuukaudessa, suositellaan estolääkitystä. Ne ovat alun perin muihin sairauksiin kehitettyjä lääkkeitä eivätkä aina kovin tehokkaita. Kroonisesta migreenistä puhutaan, jos särkypäiviä on yli 15 kuukaudessa.

Täsmälääkkeet eli triptaanit supistavat laajentuneita verisuonia ja hidastavat kipuimpulssien etenemistä aivoissa. Niiden tukena voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä, kuten Buranaa. Toisinaan käytetään myös kipulääkkeiden imeytymistä parantavia pahoinvointilääkkeitä. Etukäteen ei voi tietää, mikä lääke kullekin tepsii, joten kärsivällisyyttä kysytään.

Keski-Säntti on harmissaan siitä, että ihmisiä pelotellaan lääkeriippuvuudella.

–Jos särkyä on paljon, ei voi sanoa, että älä ota lääkettä. Moni alkaa sitten pihtailla lääkkeissä ja toteaa, että otin vain puolikkaan. Huonosti hoidettu kohtaus voi kestää kolmekin vuorokautta.

Sähkö, botuliini tai kortisoni katkaisee kipukierteen

Pitää tarjota vaihtoehtoja. Yksi hoitokeino on stimuloida migreenin synnyssä keskeisen kolmoishermon haaraa otsalla. Sähköärsytys vaikuttaa aivojen syviin osiin ja estää kipuryöpyn liikkeelle lähtöä.

–Se on hyvä kohtaushoitona silloin, jos lääkkeet eivät auta tai niillä on sivuvaikutuksia.

Botuliinitoksiiniin, joka salpaa kipuhermopäätteitä, turvaudutaan erityisesti kroonisessa migreenissä. Pistoksia annetaan 3 kuukauden välein otsaan, ohimoille, takaraivoon ja hartioihin. Botuliinitoksiinilla on Kela:n peruskorvattavuus.

Joskus kipukierre pitää katkaista kortisonikuurilla. Jos migreenikohtaus ei ota muuten laantuakseen, annetaan päivystyksessä voimakkaita kipu- ja pahoinvointilääkkeitä tippana suoneen.

Markkinoille on tulossa myös uudentyylinen lääke, kalsitoniinigeeniin liittyvän peptidin eli  CGRP:n estäjä. Se saattaa olla uusi toivo erityisesti niille, joille käytössä olevan estolääkkeet eivät tehoa tai jotka eivät voi niitä käyttää. CGRP tunnetaan välittäjäaineena, joka villitsee tulehdusta verisuonten seinämissä ja voimistaa kipua.

Kunnon lepo on tarpeen toimumisessa

Migreeniyhdistyksen kyselyssä selvisi, että työssä migreeniä laukaisevat tekijät olivat stressi, näyttöpäätetyö ja kiire. Myös työpaikan ilmapiiri ja esimiehen tuki vaikuttivat kohtausten määrään.

–Usein migreenipotilas ei uskalla olla töistä pois pelätessään leimautumista tai irtisanomista, mikä taas pahentaa särkykierrettä. Migreeni vaatii makuulle, kun ei enää itse tajua pysähtyä, toteaa työterveyslääkäri Rea Lagerstedt.

Pienetkin kevennykset työssä saattavat helpottaa migreenikon elämää. Voisiko esimerkiksi tehdä osan töistä etänä? Jo se, että malttaa pitää kahvi- ja lounastauot, auttaa.

Migreenin yllättäessä pitäisi jäädä reilusti kotiin.

–Lisäksi olisi hyvä miettiä, miten irrottautua töistä ja mistä muista asioista saa hyvää mieltä. Jollekin sitä tuo ystävät ja liikunta, toiselle lukeminen tai teatteri-ilta, Lagerstedt sanoo.

Asiantuntijat: Petra Keski-Säntti, neurologian erikoislääkäri, Terveystalo Kamppi ja Rea Lagerstedt, työterveyslääkäri, Porvoon lääkärikeskus.