Olen 54-vuotias mies ja hemoglobiiniarvoni oli viimeksi 184. Pitäisikö olla huolissaan?

MIEHILLÄ hemoglobiiniarvon ylittäessä 167 g/l (normaali nestetasapaino ilman kuivumista) puhutaan erytrosytoosista. Silloin punasoluja on veressä liian paljon. Naisilla vastaava raja on 155 g/l. Punasolujen

tehtävänä on hapen kuljetus ja luovutus elimistön tarpeisiin.

Liiallisen punasolumäärän taustalla voi olla monenlaisia syitä. Korkean hemoglobiiniarvon syynä voi olla elimistön korjaustoimi. Jos jostain syystä hapen saanti elimistössä ei ole riittävää, sitä korjataan lisäämällä hemoglobiinia.

Hemoglobiinin rakenne voi myös olla poikkeava niin, että sen hapenkuljetuskyky on normaalia heikompi. Joillakin potilailla luuydin villiintyy tuottaen tarpeettoman paljon punasoluja.

Elimistön hapenpuute lisää punasolujen määrää. Suomen oloissa tavallisin syy on keuhkoahtaumatauti (COPD). Tämä syntyy keuhkorakkuloiden vaurioiduttua, tavallisesti tupakoinnin seurauksena niin, ettei happea siirry keuhkoista riittävästi vereen. Vuoristossa elävien ihmisten hemoglobiini suurenee, koska ilmassa on normaalia vähemmän happea.

Synnynnäiset sydänviat, muun muassa oikovirtaukset, voivat myös johtaa hemoglobiinitason nousuun. Hapettuneen veren ohivirtaus valtimoverenkierrosta uudelleen keuhkoverenkiertoon hapettumaan aiheuttaa tehottomuutta hapen kuljetuksessa. Nykyisin nämä yleensä havaitaan lapsena tai nuorena aikuisena.

Joissakin suvuissa hemoglobiinin rakenne on poikkeava ja tarvitaan normaalia enemmän punasoluja riittävään hapen kuljetukseen. Poikkeavia punasolutyyppejä ovat esimerkiksi HB Helsinki ja Hb Linköping.

Luuydin voi joskus alkaa tuottaa liikaa punasoluja ja usein myös muita verisoluja. Silloin myös valkosoluja (leukosyytit) ja verihiutaleita (trombosyytit) on normaalia enemmän. Tähän polysytemia veraksi kutsuttuun tautiin sairastutaan yleensä myöhään keski-iässä tai eläkeiässä.

Liiallisen luuytimen verisolutuotannon taustalla on usein geenimuutos. Luuytimessä on sairas verisolurypäs, joka valtaa alaa terveeltä luuytimeltä tuottaen elimistön tarpeeseen nähden liikaa verisoluja. Sairaus ei ole kovin yleinen ja se etenee yleensä hitaasti. Uudet hoidot ovat parantaneet elinennustetta, joka aiemminkin on ollut lähes 15 vuotta diagnoosin jälkeen.

Onko tavallista korkeammasta hemoglobiiniarvosta sitten jotakin haittaa?

Korkea hemoglobiini lisää veren jäykkyyttä haitaten erityisesti veren virtausta hiussuonistossa. Voi ilmetä päänsärkyä, silmien ja ihon punakkuutta ja vaikeammissa tapauksissa tukoksia ja myös verenvuotoja.

Kun polysytemia veran diagnoosi on tehty, aloitetaan yleensä pieniannoksinen asetosalisyylihappolääkitys (ASA) verisuonitukosten estämiseksi.

Hemoglobiini 184 g/l on siinä määrin korkea, että lisätutkimukset ovat aiheellisia. Edellä mainitut sekundaarisen hemoglobiininousun syyt on syytä kartoittaa ja tarvittaessa hoitaa. Ellei sellaisia ole, tulisi tutkia ainakin täydellinen verenkuva ja tarvittaessa myös luuydinnäyte.

 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Liikkuja

Mitä vaaraa on korkeasta hemoglobiininista?

Olen eläkeläisnainen, elän mahdollisimman terveellisesti ja liikun paljon ja kuntoni on keskimääräistä parempi. Hemoglobiiniarvoni on 149, veljilläni 170:n päälle ilman mitään suuria elämänmuutoksia. Itse uskon, että kyse on paljon geneettisestä piirteestä. Tuttavallani hemoglobiiniarvo oli äskettäin 60, ja se tuli ilmi ihan muiden tutkimusten yhteydessä. Mitään oireita ei ollut eikä mitään vikaa ole löytynyt tiiviistä tutkimuksista huolimatta. Nyt se on saatu nousemaan 120:een.
Lue kommentti