Nykyään välilevyn pullistumia ei juuri leikata – ja siihen on syynsä

Nostin painavan laatikon hyllylle ja tunsin äkillisen vihlaisun selässä. Nyt kipu säteilee jalkaan. Lääkärissä oireiden syyksi todettiin välilevyn pullistuma. Kipu on todellista ja rajoittaa elämää, mutta leikkauksesta ei edes puhuttu. Miksi ei?

– Välilevyn pullistuma on lähtökohtaisesti itsestään paraneva sairaus, ja ensisijaisesti sitä ei hoideta leikkauksella, sanoo selkäkirurgi, dosentti Marko Neva.

Leikkausten määrä on huippuvuosista selvästi vähentynyt. Syy ei ole vain se, että pullistumat yleensä paranevat itsestään, vaan myös se, että leikkauksesta voi aiheutua myöhemmin ongelmia.

– Leikkauksessa kehittyy aina arpea, ja osalle ihmisistä muodostuu hermojuurten alueelle paksua arpikudosta. Pahimmillaan arpikudos liimaa hermojuuren ympäristöönsä kiinni, mikä voi itsessään aiheuttaa kroonisia hermokipuja.

Arpikudoksen takia myös mahdollinen uusi, pienikin pullistuma samassa välilevyssä voi aiheuttaa erittäin hankalia kipuja. Näkökulma on tärkeä, sillä vaikka valtaosa selviää yhdellä pullistumalla, vaiva voi myös uusiutua. Leikkauksista uusintoja on noin 15 prosenttia, ja ne ovat ensimmäisiä haasteellisempia.

Leikkauksiin liittyvät riskit, kuten hermovauriot, infektiot ja verenvuodot, ovat pieniä, mutta uusintaleikkauksissa ne suurenevat.

Pullistuma vetäytyy

Miten kipeän selän kanssa sitten pärjää? Ensin on hyvä muistaa, että kipuileva selkä ei ole peruuttamattomasti rikki. Selän rakenteet ovat edelleen tukevia, ja elimistö kyllä käynnistää paranemisprosessin. Aika ja luonto tekevät tehtävänsä, ja paranemista voi edistää itse.

– Kun pullistuma ärsyttää hermoa, kipu voi alkuun olla kovaa ja pelottavaakin. Kuitenkin suurin osa välilevyn pullistumista paranee kolmen kuukauden seurannassa.

Potilas saa kipulääkkeitä, ensisijaisesti parasetamolia ja tulehdusta estävää kipulääkettä kuten ibuprofeenia, jotka helpottavat liikkumista. Ja juuri liikkeen merkitystä Neva tähdentää. Makuulle jääminen ei paranna, vaan selälle on hyväksi lähteä heti tekemään niitä arkisia asioita, joita pystyy. Liike ylläpitää verenkiertoa, aineenvaihduntaa ja lihaskuntoa ja nopeuttaa sillä tavoin toipumista.

Omatoimisesti tai fysioterapeutin avulla voi etsiä venytyksiä tai asentoja, joista on apua kivun hallinnassa. Myös kiropraktikko voi hoitaa kipua, helpottaa rangan liikkuvuutta ja ohjata sopiviin liikkeisiin. Parin käynnin perusteella näkee, auttaako hoito ja kannattaako sitä jatkaa.

Yleensä oireet alkavat helpottaa muutamassa viikossa elimistön omien luonnollisten uusiutumis- ja korjausprosessien ansiosta. Pullistuma alkaa vetäytyä takaisin tai elimistö alkaa pikkuhiljaa hajottaa sitä.

Tilannetta voi seurata rauhassa useamman viikon ajan. Jos kipu jatkuu, parin kolmen kuukauden kohdalla voi olla hyvä käydä lääkärissä. Ja aiemminkin, jos oireet ovat vaikeat tai aiemmin on todettu muita sairauksia, joilla voi olla yhteys selkäkipuun.

Joskus leikkaus pitää tehdä

Jos säteilykivut jatkuvat voimakkaina, työntekoa ja elämää rajoittavina pidempään kuin 2–3 kuukautta, harkitaan magneettikuvausta ja sen perusteella tehdään päätös mahdollisesta leikkauksesta. Leikkauksessa vapautellaan puristuksessa olevat hermojuuret ja lisäksi tarvittaessa poistetaan hermojuuria painava välilevymateriaali.

Toisinaan tarvitaan jopa päivystysleikkaus. Syy voi olla tuore, voimakas hermojuurihalvaus tai niin sanottu cauda equina -oireyhtymä, jossa selkäydinkanavan alaosassa sijaitseva hermokimppu jää puristuksiin. Sen takia pakaroista, reisien sisäsyrjiltä ja sukupuolielimistä katoaa tunto, eikä potilas tunne virtsarakon ja suolen täyttymistä, eikä pysty niitä tyhjentämään.

Kolmas syy on sietämätön kipu, johon edes kipulääkkeet eivät tehoa.

Leikkaus kuten muutkin hoidot ovat sen hetkisiä oireita lieventäviä. Vaikka kipu helpottaa yleensä heti, rappeutunutta välilevyä edes leikkaus ei uudista. Leikkaus ei myöskään estä uutta välilevyn pullistumaa.

Artikkeli on osa juttua, joka on julkaistu Hyvä terveys -lehden numerossa 4/2026. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.