viljaton gluteeni vatsavaivat FODMAP hiilihydraatit kuitu toiminnalliset vatsavaivat
Kuva Shutterstock

Vatsa yllätti taas äksyilyllään. Rennompi elämä, liikunta ja ruokavaliomuutokset tuovat rauhaa vatsallekin, mutta omat tavat eivät muutu hetkessä. Aloita pienistä hyvistä teoista.

Kuplii ja korventaa. Aterian jälkeen vatsa turpoaa potkupalloksi, sattuu ja saattaa jopa oksettaa. Ylävatsavaivat, joista käytetään ammattikielellä nimitystä dyspepsia, ovat yksi yleisimmistä syistä tulla lääkäriin.

Lähes jokaisen ylävatsa oireilee jossain vaiheessa elämää, osalla ikävät oireet ovat sinnikäs riesa.

–Ylävatsalla jylläävä epämiellyttävä tunne voi johtua suolistosairaudesta, kuten mahahaavasta, mutta suurimmalla osalla syy on toiminnallinen. Silloin mitään vikaa ei löydy, toteaa gastroenterologian erikoislääkäri Markku Hillilä.

Stressi herkistää kivulle

Toiminnallisten vatsavaivojen perimmäisten syiden jäljille ei ole vielä päästy, mutta arvellaan, että oireilla olisi kytkös mahasuolikanavan poikkeavaan motoriseen toimintaan ja herkistyneeseen sisäelintuntoon.

Suoliston seinämät saattavat venyttyä tai supistua, jolloin syntyy vaikeasti paikannettava, tylppä jomotus, viskeraalinen kipu.

–Toiminnallisista vatsavaivoista kärsivät aistivat kipua muita herkemmin. Myös stressi ja ahdistus laskevat kipukynnystä. Joskus vatsavaivat ovat niin monimuotoisia, että niiden hoitaminen on ”salapoliisityötä.” Vaikka esimerkiksi ärtyvä suoli äksyilee pitkälti alavatsassa, ei ole tavatonta, että oireita, kuten turvotusta ja pinkeyttä, on myös ylävatsalla.

Samalla ihmisellä voi olla sekä ylä- että alavatsavaivoja.

Toisinaan muutkin sairaudet voivat aiheuttaa vatsaoireita, esimerkiksi sydäninfarktin saanut voi olla vatsakipuinen ja oksenteleva.

Kaurapuuroa ja mustikoita

Vatsavaivoihinsa tuskastuneet alkavat usein omin neuvoin karsia ruokavaliotaan: ensin vähän, sitten enemmän. Lopulta jäljellä voi olla vain kaurapuuro, mustikat ja maustamaton jogurtti. Monet hurahtavat gluteenittomaan ruokavalioon, vaikka gluteeniyliherkkyyttä ei olisikaan.

– Moni kokee, että oireet helpottavat hetkellisesti, mutta se johtuu siitä, että ihminen uskoo ruokavalion voimaan. Tärkeintä on korjata ruokavalio muuten järkeväksi, ei karsia kaikkea mahdollista, sanoo ravitsemusterapeutti Leena Putkonen.

Gluteenittoman dieetin lisäksi suosittu on FODMAP. Siinä vältetään niin sanottuja FODMAP-hiilihydraatteja, joita ovat esimerkiksi sokerialkoholit mannitoli ja sorbitoli sekä inuliini.

–Lääkäritkin saattavat tulostella potilaille listoja sallituista ja kielletyistä ruoka-aineista, vaikka vain harvat joutuvat välttämään monia ruokaaineita. Jos syö lounaalla kaksi vehnäleipää, FODMAP-kuorma jää pieneksi.

Putkonen myöntää kuitenkin, että noin 70 prosenttia ärtyvästä suolesta kärsivistä saa apua ruokavaliomuutoksista, kunhan ne mietitään yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa.

Musta kahvi kiireessä

Vatsavaivojensa syyllisiä voi itsekin jäljittää. Jos kuittaa aamupalan mustalla kahvilla, vatsakin irvistää. Myös unettomuus heijastuu syömiseen, siksi siihen kannattaa hakea apua.

Oireiden pahentajat vaihtelevat, mutta usein rasvaiset ateriat, hotkiminen, hiilihappopitoiset juomat, kahvi, purukumi, herneet, pavut ja kaali kerryttävät mahaan ilmaan.

Piparminttuöljy sen sijaan auttaa tutkimustenkin mukaan vatsavaivoihin, sillä se rentouttaa suoliston lihaksia. Haittana on usein närästys, sillä piparminttuöljy löystyttää myös ruokatorven sulkijalihasta.

Yksi syy suoliston pahoinvointiin on liika istuminen ja vähäinen liikunta. Jos suolisto ”möllöttää” rutussa koko päivän, kaasut pakkautuvat suolen mutkiin ja aiheuttavat kipuja.

Pika-avuksi liikunnastakaan ei ole. Säännöllinen liikunta pitää suoliston liikkeessä ja helpottaa kaasujen poistumista. Liikunnassa kannattaa suosia lajeja, joista tykkää, koska niistä tulee helpommin tapa.

Kuitupitoinen ruokavalio täyttää, pitää kylläisenä ja ehkäisee ummetusta. Kuitua saa hyvin esimerkiksi kasviksista, hedelmistä, marjoista, täysjyväviljasta ja leseistä.

–Tärkeää on syödä rauhallisesti nautiskellen, painottaa Putkonen.

Milloin lääkäriin?

Satunnaisista mahanpuruista ei tarvitse huolestua. Sen sijaan hälytysoireet – nielemisvaikeudet ja nielemiskipu, epämääräinen rintakipu, selittämätön laihtuminen, verioksennukset sekä tervanväriset ulosteet – vaativat aina lisätutkimuksia. Myös yli 55-vuotiaana alkaneet vatsavaivat pitää jäljittää, sillä iän myötä vakavien sairauksien vaara lisääntyy.

Paras tapa selvittää ylävatsavaivoja on tehdä gastroskopia eli mahalaukun tähystys. Siinä tutkitaan taipuisalla tähystimellä ruokatorvi, mahalaukku ja ohutsuolen alkuosa. Tutkimuksen yhteydessä otetaan usein koepaloja.

–Tähystys ei satu ja kestää vain hetken, mutta se voi tuntua epämiellyttävältä ja yökkäilyttää, koska tähystin viedään vatsaan suun kautta. Tarvittaessa tutkittava saa nielupuudutuksen lisäksi esilääkityksen tai nukutuksen. Lapsille tähystys tehdään aina nukutuksessa, Hillilä kertoo.

Tutkimuksella voidaan todeta esimerkiksi keliakia, maha- ja pohjukaissuolihaava, kasvaimet sekä helikobakteeri.

Innostuessaan Juha Vähäkangas lukee kirjan päivässä.

Diabeteksen liitännäissairaus vei jalan pastori Juha Vähäkankaalta. Mustimmassa vaiheessa edes lukeminen ei maistunut. Onneksi lukuilo on palannut. Ja sitä hän haluaa levittää muillekin.

Kun Juha Vähäkankaan, 48, jalka yllättäen ambutoitiin 2015, hän joutui olemana sairaalassa 2,5 kuukautta. Ensi alkuun Juha ei jaksanut lukea riviäkään.

– Olin peloissani. Mietin, onko lukuintoni hävinnyt. Sitten eräs ystävä toi minulle, kuten hän sanoi, kevyen "hömppäromaanin". Ilokseni sain sen luettua ja siitä se taas lähti.

Kun ystävät, tuttavat ja työkaverit kuulivat, että pastori on päässyt lukuvauhtiin, kantoivat he hänelle kassikaupalla lempilukemista: runokirjoja, sarjakuvakirjoja, pokkareita ja dekkareita.

Innostuessaan Juha Vähäkangas lukee kirjan päivässä ja kirjoittaa säännöllisesti sanomalehteen kirja-arvioita ja kolumneja. Sanomalehden verkkosivuille hän kirjoittaa blogia Sielun silmin.

Kuten hän blogissaan kirjoittaa, jokainen onnistuminen leikkauksen jälkeen on kasvattanut itseluottamusta. Niitä ovat olleet esimerkiksi ensimmäinen kävely ruokakauppaan ja postiin, ensimmäinen linja-automatka ja ensimmäinen työtehtävä. Elämä on asettumassa paikoilleen.

– Lukekaa hyviä kirjoja, nauttikaa luonnon antimista ja eläkää ihmisiksi, pastori kehottaa lopuksi.

Juhan kirjasyksyyn top 10

  1. Katja Kallio: Yön kantaja, Otava 2017.
  2. Anneli Kanto: Lahtarit, Gummerus 2017.
  3. Elly Griffiths: Risteyskohdat, Tammi 2017.
  4. Ljudmila Ulitskaja: Daniel Stein, Siltala 2016.
  5. Eino Leinon Helkavirret (sarjakuva-albumi), Arktinen Banaani 2015.
  6. Leo Ylitalo: Sururisti, Nordbooks 2016.
  7. Minna Rytisalo: Lempi, Gummerus 2016.
  8. Leena Lehtolainen: Viattomuuden loppu, Tammi 2017.
  9. Pekka Hyysalo: Fight back, Tammi 2016.
  10. Jenni Haukio (toim): Katso pohjoista taivasta, Otava 2017.

Lue Juha Vähäkankaan tarina Hyvä terveys 12/17. Tilaaja voi lukea lehden ilmaiseksi digilehdet.fi-palvelusta.

erektio-ongelma

Olen 28-vuotias mies, jolla on ongelmia erektion ylläpitämisessä. Olen pari vuotta ollut yhdessä vaimoni kanssa ja viimeisen vuoden aikana olemme rakastelleet lähes joka päivä. Minä haluan vaimoani, mutta erektioni laantuu yhdynnän aikana. Se kuitenkin palaa hetken päästä takaisin. Mistä tämä johtuu? Minulla on epäilys fibromyalgiasta, sillä kärsin kivuista jatkuvasti. Voivatko kivut vaikuttaa erektioon?

EREKTIOHÄIRIÖ ei ole keskeisin kardiologin osaamisalue, mutta aika usein potilaat kysyvät asiasta kardiologilta.Tätä vastausta varten tarkistin myös Duodecimin terveyskirjastosta, mitä siellä aiheesta oli kirjoitettu. Siellä todetaan kyselytutkimuksiin nojautuen, että kolmella neljästä miehestä yhdyntä epäonnistuu erektiovaikeuksien vuoksi joka viidennellä yrityskerralla. Ajoittainen erektiovaikeus on siis tavallista.

Ongelmia voi ilmetä joko erektion alkamisessa tai ylläpitämisessä yhdynnän aikana. Erektiovaikeus yhdistetään hyvin monenlaisiin tekijöihin. Se voi johtua psykologisista syistä, erilaisista sairauksista tai niiden hoitoon käytetyistä lääkkeistä.

Yhdyntä on hyvin intiimi asia ja on ymmärrettävää, että henkinen tila ja aiemmat kokemukset voivat vaikuttaa siihen. Stressi, väsymys, häpeä, syyllisyys, traumaattiset kokemukset ja pelko epäonnistumisesta voivat johtaa erektiovaikeuksiin.

Myös parisuhdeongelmat tai kumppanin käyttäytyminen vaikeuttavat erektiota. Monet krooniset sairaudet, kuten verenpainetauti, valtimosairaudet ja diabetes voivat aiheuttaa erektiohäiriötä.

Lihavuus, runsas alkoholin käyttö ja unilääkkeet liitetään myös erektiovaikeuteen itsenäisinä tekijöinä.

Kysyjän tapauksessa krooninen fibromyalgiasta aiheutuva kipu voi häiritä erektiota. Kovin vaikealta häiriö ei onneksi vaikuta, kun yhdyntä kuitenkin onnistuu lähes päivittäin.

Liitän tähän pari kirjallisuusviitettä, joista löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa: Apter Dan ym: Seksuaalisuus (Duodecim 2007) ja Kontula Osmo: Mielen seksuaalisuus (Duodecim 2012).

Lisää tietoa erektio-ongelmista Terveyskirjastossa.

 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.