viljaton gluteeni vatsavaivat FODMAP hiilihydraatit kuitu toiminnalliset vatsavaivat
Kuva Shutterstock

Vatsa yllätti taas äksyilyllään. Rennompi elämä, liikunta ja ruokavaliomuutokset tuovat rauhaa vatsallekin, mutta omat tavat eivät muutu hetkessä. Aloita pienistä hyvistä teoista.

Kuplii ja korventaa. Aterian jälkeen vatsa turpoaa potkupalloksi, sattuu ja saattaa jopa oksettaa. Ylävatsavaivat, joista käytetään ammattikielellä nimitystä dyspepsia, ovat yksi yleisimmistä syistä tulla lääkäriin.

Lähes jokaisen ylävatsa oireilee jossain vaiheessa elämää, osalla ikävät oireet ovat sinnikäs riesa.

–Ylävatsalla jylläävä epämiellyttävä tunne voi johtua suolistosairaudesta, kuten mahahaavasta, mutta suurimmalla osalla syy on toiminnallinen. Silloin mitään vikaa ei löydy, toteaa gastroenterologian erikoislääkäri Markku Hillilä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Stressi herkistää kivulle

Toiminnallisten vatsavaivojen perimmäisten syiden jäljille ei ole vielä päästy, mutta arvellaan, että oireilla olisi kytkös mahasuolikanavan poikkeavaan motoriseen toimintaan ja herkistyneeseen sisäelintuntoon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suoliston seinämät saattavat venyttyä tai supistua, jolloin syntyy vaikeasti paikannettava, tylppä jomotus, viskeraalinen kipu.

–Toiminnallisista vatsavaivoista kärsivät aistivat kipua muita herkemmin. Myös stressi ja ahdistus laskevat kipukynnystä. Joskus vatsavaivat ovat niin monimuotoisia, että niiden hoitaminen on ”salapoliisityötä.” Vaikka esimerkiksi ärtyvä suoli äksyilee pitkälti alavatsassa, ei ole tavatonta, että oireita, kuten turvotusta ja pinkeyttä, on myös ylävatsalla.

Samalla ihmisellä voi olla sekä ylä- että alavatsavaivoja.

Toisinaan muutkin sairaudet voivat aiheuttaa vatsaoireita, esimerkiksi sydäninfarktin saanut voi olla vatsakipuinen ja oksenteleva.

Kaurapuuroa ja mustikoita

Vatsavaivoihinsa tuskastuneet alkavat usein omin neuvoin karsia ruokavaliotaan: ensin vähän, sitten enemmän. Lopulta jäljellä voi olla vain kaurapuuro, mustikat ja maustamaton jogurtti. Monet hurahtavat gluteenittomaan ruokavalioon, vaikka gluteeniyliherkkyyttä ei olisikaan.

– Moni kokee, että oireet helpottavat hetkellisesti, mutta se johtuu siitä, että ihminen uskoo ruokavalion voimaan. Tärkeintä on korjata ruokavalio muuten järkeväksi, ei karsia kaikkea mahdollista, sanoo ravitsemusterapeutti Leena Putkonen.

Gluteenittoman dieetin lisäksi suosittu on FODMAP. Siinä vältetään niin sanottuja FODMAP-hiilihydraatteja, joita ovat esimerkiksi sokerialkoholit mannitoli ja sorbitoli sekä inuliini.

–Lääkäritkin saattavat tulostella potilaille listoja sallituista ja kielletyistä ruoka-aineista, vaikka vain harvat joutuvat välttämään monia ruokaaineita. Jos syö lounaalla kaksi vehnäleipää, FODMAP-kuorma jää pieneksi.

Putkonen myöntää kuitenkin, että noin 70 prosenttia ärtyvästä suolesta kärsivistä saa apua ruokavaliomuutoksista, kunhan ne mietitään yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa.

Musta kahvi kiireessä

Vatsavaivojensa syyllisiä voi itsekin jäljittää. Jos kuittaa aamupalan mustalla kahvilla, vatsakin irvistää. Myös unettomuus heijastuu syömiseen, siksi siihen kannattaa hakea apua.

Oireiden pahentajat vaihtelevat, mutta usein rasvaiset ateriat, hotkiminen, hiilihappopitoiset juomat, kahvi, purukumi, herneet, pavut ja kaali kerryttävät mahaan ilmaan.

Piparminttuöljy sen sijaan auttaa tutkimustenkin mukaan vatsavaivoihin, sillä se rentouttaa suoliston lihaksia. Haittana on usein närästys, sillä piparminttuöljy löystyttää myös ruokatorven sulkijalihasta.

Yksi syy suoliston pahoinvointiin on liika istuminen ja vähäinen liikunta. Jos suolisto ”möllöttää” rutussa koko päivän, kaasut pakkautuvat suolen mutkiin ja aiheuttavat kipuja.

Pika-avuksi liikunnastakaan ei ole. Säännöllinen liikunta pitää suoliston liikkeessä ja helpottaa kaasujen poistumista. Liikunnassa kannattaa suosia lajeja, joista tykkää, koska niistä tulee helpommin tapa.

Kuitupitoinen ruokavalio täyttää, pitää kylläisenä ja ehkäisee ummetusta. Kuitua saa hyvin esimerkiksi kasviksista, hedelmistä, marjoista, täysjyväviljasta ja leseistä.

–Tärkeää on syödä rauhallisesti nautiskellen, painottaa Putkonen.

Milloin lääkäriin?

Satunnaisista mahanpuruista ei tarvitse huolestua. Sen sijaan hälytysoireet – nielemisvaikeudet ja nielemiskipu, epämääräinen rintakipu, selittämätön laihtuminen, verioksennukset sekä tervanväriset ulosteet – vaativat aina lisätutkimuksia. Myös yli 55-vuotiaana alkaneet vatsavaivat pitää jäljittää, sillä iän myötä vakavien sairauksien vaara lisääntyy.

Paras tapa selvittää ylävatsavaivoja on tehdä gastroskopia eli mahalaukun tähystys. Siinä tutkitaan taipuisalla tähystimellä ruokatorvi, mahalaukku ja ohutsuolen alkuosa. Tutkimuksen yhteydessä otetaan usein koepaloja.

–Tähystys ei satu ja kestää vain hetken, mutta se voi tuntua epämiellyttävältä ja yökkäilyttää, koska tähystin viedään vatsaan suun kautta. Tarvittaessa tutkittava saa nielupuudutuksen lisäksi esilääkityksen tai nukutuksen. Lapsille tähystys tehdään aina nukutuksessa, Hillilä kertoo.

Tutkimuksella voidaan todeta esimerkiksi keliakia, maha- ja pohjukaissuolihaava, kasvaimet sekä helikobakteeri.

Sisältö jatkuu mainoksen alla