Väsyttääkö, nälättääkö, harmittaako? Voit paremmin, kun kuuntelet tarkasti kehosi viestejä. Ne, jotka ovat kehonsa tuntemuksille luonnostaan herkkiä, ovat keskimääräistä terveempiä. Kehotietoisuutta voi myös treenata, mutta ensin pitää nostaa katse omasta navasta muihin.

Miten mainio keksintö onkaan auton kojelauta. Se kertoo kuskille, onko bensiini vähissä, milloin on aika vaihtaa öljyä, onko turvavyö päällä tai ovatko auton huoltokilometrit tulleet täyteen.

Meillä ihmisillä on samanlainen kojelauta. Ympäri kehoamme on jatkuvasti käynnissä erilaisia mittauksia. Mikä on kudosten happipitoisuus? Onko virtsarakossa painetta? Onko soluilla nestevajausta? Tuntuuko iholla kuuma, kylmä, kuiva, märkä?

Kaikki nämä tiedot kulkeutuvat tulkittavaksi samalle aivoalueelle, joka muodostaa eräänlaisen sisäisen kojelaudan.

Lapsi aistii sisäänpäin

Muistatko, kuinka lapsena makasit sängyssä ja kuuntelit omia sydämenlyöntejäsi? Pum, pum, pum… Mitä jos se nyt lopettaisi!

Ei ole sattumaa, että monille tämä muisto on nimenomaisesti lapsuusmuisto. Vauvalla on vielä suora linja sisäiseen kojelautaansa. Hän kokee aistimuksensa voimakkaina: ähistelee ja tuhistelee, kun vatsa kurisee tai suoli oikoo mutkiaan.

Iän karttuessa tietoisuutemme sisäisistä aistimuksista vaimenee, kun niiden tilalle tulevat muu aistit: valot, värit, äänet, hajut ja maut. Huomiomme suuntautuu sisältä ulos. Osa säilyttää herkän kosketuksen sisäiseen kojelautaansa aikuisinakin, toiset eivät näytä olevan siitä kovinkaan tietoisia.

Viime vuosina tutkijat ovat huomanneet, että jos ihmiset ”kuulevat” omat sydämenlyöntinsä, he ovat usein herkkiä myös muille tuntemuksilleen. Näillä ihmisillä on tutkijoiden mukaan tarkka kehotietoisuus, ja siitä näyttää olevan omistajalleen monenlaista etua.

Jarrutus vai äkkipysäys?

Herkkyys sisäiselle tiedolle voi selittää sitä, miksi jotkut meistä huomioivat tarpeensa ja toiset eivät. Jos ei ole kunnollista yhteyttä sisäiseen kojelautaan, ei myöskään huomaa kehon viestejä. Menee nukkumaan liian myöhään, koska ei suhtaudu vakavasti väsymykseen. Juoksee töihin ilman aamupalaa, koska ei tunne nälkää.

Vaikka varoitusvalot syttyvät yksi kerrallaan, emme kiinnitä niihin huomiota, ennen kuin tulee isompi pysähdys.

Jos yhteys omaan sisäiseen kehotietoon on kunnossa, ongelmia tulee harvemmin. Kun kojelauta vilkuttaa punaista univelasta, itsensä tunteva jättää konsertin väliin ja jää kotiin nukkumaan. Kun on nälkä, hän syö – ja lakkaa syömästä, kun nälkä on sammunut.

Hyvä kehotietoisuus tarkoittaa yleensä kohtuullisia valintoja. Siksi tutkijoita on kiinnostanut sen rooli sairauksissa, joita leimaa jonkinlainen kohtuuttomuus. Esimerkiksi tunnesyömisessä nälkäsignaali tuntuu vaihtuneen vihaksi tai suruksi, joka motivoi syömistä.

Kaikki hyvin täällä

Kehotietoisuus on syvällistä itsetuntemusta. Mieti esimerkiksi hetki, miten reagoit kysymykseen: Mitä kuuluu?

Ne, joiden kehotietoisuus on huono, miettivät elämäntilannettaan: ovatko he onnellisia, ahdistuneita tai masentuneita. Sen sijaan ne, joilla on yhteys sisäiseen kojelautaan, kuulostelevat ensin kehoaan. Ovatko he väsyneitä, nälkäisiä, janoisia, kuumissaan, kylmissään. Heille kuuluu sitä, mitä heidän kehonsa kertoo.

Tunteemme ja mielentilamme ovat pitkälti kiinni sisäisistä aistimuksista. Aivotutkija Antonio Damasion tutkimukset ovat osoittaneet, että monien tunteiden alku on kehon tapahtumissa. Kun kehomme viestittää, että kaikki on hyvin, mielialamme on myönteinen. Jos kojelauta vilkuttaa varoitusvaloa – esimerkiksi väsymystä – olomme alkaa kallistua kielteisen puolelle.

Syy pahalle ololle

Hyvä esimerkki kehollisen kokemuksen, tunteiden ja tietoisuuden yhteydestä on kahvinjuonti. Pitkään on tiedetty, että kupillinen kahvia aiheuttaa joillekin ihmisille väliaikaisen ahdistuksen, herkimmissä jopa paniikkihäiriön.

Syy näyttää palautuvan siihen yksinkertaiseen faktaan, että kahvi kiihdyttää sydämen sykettä. Kun syke kiihtyy ilman selkeää ympäristöstä tulevaa syytä – kuten metsäpolulla vastaan tulevaa karhua – osa ihmisistä kokee sen epämääräisenä ahdistuksena.

Jos ihmisellä on hyvä yhteys sisäiseen kojelautaansa, hän voi tarkistaa mittareista, mitä elimistössään tapahtuu. Hän näkee herkemmin yhteyden kahvinjuonnin ja sydämen sykkeen välillä ja ymmärtää, mitä tuntee ja miksi.

Toisten taas voi olla vaikea ymmärtää, miksi ahdistaa tai masentaa. Hän voi etsiä syytä ympäristöstään tai panna pahan olonsa työn tai läheisten piikkiin, vaikka tosiasiassa hänen kehonsa koettaa viestittää, että jotakin on vialla.

Katse omasta navasta

Jos tietoisuus sisäisestä kojelaudasta on näin terveellinen ominaisuus, voiko sitä harjoittaa?

Kehotietoisuuden tasoa pidettiin vielä muutama vuosi sitten sisäsyntyisenä ominaisuutena, joka ihmisellä joko on tai ei ole. Sisäiseen tietoon voi kuitenkin löytyä kiertotie: eräs tärkeimmistä yhdyskaapeleistamme, vagus-hermo. Pitkä hermo vaeltelee pitkin poikin elimistöämme ja välittää viestit eri puolilta kehoa aivoihin – kuin piuha, joka johtaa moottorista kojelautaan.

Vagus-hermo ei ole pelkkä mekaaninen johto, vaan myös ”tunteellinen” hermo. Tutkimuksissa on havaittu, että kun koemme surua tai innostumme toisen ihmisen puolesta, vagus-hermomme aktivoituu.

Kun taas mietimme itseämme, omia unelmiamme ja tavoitteitamme, vagus-hermossa ei tapahdu muutoksia. Vagus aktivoituu nimenomaan toisia kohtaan tunnetusta myötätunnosta.

Hyvä uutinen on, että vagus-hermoaan voi harjoittaa olemalla hieman kiltimpi ja ajattelemalla läheisistään kauniisti ja myötätuntoisesti. Kun vagus-hermo toimii voimakkaammin, se vie myös kehon signaalit aivoihin voimakkaammin.

Niin ristiriitaiselta kuin se kuulostaakin, itsensä kanssa pääsee yhteyteen vain keskittymällä muihin. Kun nostaa katseen omasta navasta, voi oppia tuntemaan sydämenlyöntinsä.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.