Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Pitääkö flunssavirukset loitolla D-vitamiini, probiootit vai tulehduskipulääke? Kysyimme asiantuntijalta, miten flunssaa kannattaa ehkäistä.

Myytti 1. Flunssalta voi välttyä ottamalla tulehduskipulääkkeen heti ensi oireisiin.

Väärin. Kipulääke ei estä flunssatartuntaa. Se voi kuitenkin vähentää flunssan oireita, kuten lihassärkyä, kurkkukipua ja kuumeilua. Se siis helpottaa flunssan sairastamista.

Se, mistä särkylääkkeestä itse saa parhaiten apua, selviää kokeilemalla. Tulehduslääkkeistä ketoprofeeni auttaa joillakin kurkkukipuun ibuprofeenia paremmin.

Joku selviää flunssaan liittyvistä kivuista vatsaystävällisemmällä parasetamolilla, joka on kipulääke. Aikuiset voivat käyttää myös tehokasta asetyylisalisyylihappoa, jota on esimerkiksi flunssalääke Finrexinissä.

Myytti 2. D-vitamiini ehkäisee flunssaa.

Väärin. Vaikka D-vitamiini on monien sairauksien, kuten diabeteksen ja masennuksen, ehkäisyssä tärkeä hivenaine, se ei uusimpien tutkimusten mukaan ehkäise flunssaa.

Vielä muutama vuosi sitten tutkimukset puolsivat D-vitamiinin hyötyjä flunssan torjunnassa. D-vitamiinipuutos voi kyllä edesauttaa sairastumista hengitystieinfektioihin, ja osa suomalaisista saa ruoasta edelleen liian vähän D-vitamiinia. Siksi olisi hyvä huolehtia, että saa vähintään suositusten mukaisen määrän D-vitamiinia, vaikka sitten purkista. Suurten D-vitamiinimäärien syöminen ei kuitenkaan näytä ehkäisevän flunssaa eikä nopeuttavan siitä paranemista.

Myytti 3. Probiootit auttavat välttymään tartunnalta.

Osittain totta. Terve suolisto edistää myös hyvää vastustuskykyä. Jotkut suoliston hyvän bakteerikannan lisäämiseen tarkoitetut probioottivalmisteet ovatkin kontrolloiduissa tutkimuksissa vähentäneet hiukan hengitysinfektioita ja nopeuttaneet niistä paranemista.

Toisaalta on monia tutkimuksia, joissa probiooteilla ei ole havaittu olevan mitään tehoa hengitystieinfektioihin tai äkillisiin ripulitauteihin. Se näyttää kuitenkin varmalle, että probiootit vahvistavat immuunipuolustusta. Ne siis voivat tehostaa vastustuskykyä, vaikkakin niiden vaikutus on pientä.

Myytti 4. Hyvä käsihygienia pitää taudin loitolla.

Osittain totta. Puhtaat kädet estävät tutkitusti flunssaan sairastumista. Hengitysvirukset, kuten flunssavirukset, leviävät kosketus- tai pisaratartuntana. Säännöllinen käsien pesu on paras tapa välttää kosketustartunta.

Kädet pitäisi pestä aina ennen ruokailua, jotta käsiin kertyneet mikrobit, kuten virukset ja bakteerit, eivät kulkeutuisi suuhun vaikkapa leipää syödessä. Kädet on hyvä pestä myös aina niistämisen jälkeen, tai jos on jotenkin muuten saanut flunssaisen räkää sormiinsa.

Monet viruksista säilyvät pinnoilla tunteja, jotkut jopa vuorokauden. Niitä voi olla niin kuntosalilaitteissa, bussin tangoissa, ruokakaupassa muidenkin koskettelemissa paketeissa ja purnukoissa kuin odotushuoneen tai kirjaston lehdissäkin. Siksi olisi hyvä pestä kädet aina, kun tulee ulkoa kotiin tai työpaikalle.

Hysteeriseksi käsien pesijäksi ei kuitenkaan kannata heittäytyä: liika pesu kuivattaa ihoa, pahentaa ihottumia ja heikentää suojaavaa rasvakerrosta.

Flunssakaudella voi pitää mukanaan myös pientä käsidesipulloa, jolla pöpöt saa käsistä silloin kun saippuapesu ei ole mahdollista. Vesi-saippupesu on kuitenkin virustartuntojen vähentämisessä paras vaihtoehto, käsidesi sen sijaan tepsii hyvin esim. sairaalabakteerien leviämisen torjunnassa.

Flunssa leviää ehkä harvemmin pisaratartuntana hengitysilmasta, mutta huonolla tuurilla niin voi käydä, jos aivastaja tai yskijä levittää pisaroita suoraa kasvoihin. Aivastuksesta syntyvät pisarat laskeutuvat maahan muutaman metrin säteelle ja pisaroiden laskeutuminen kestää pari minuuttia. Jos osuu lähistölle noiden minuuttien aikana, voi myös saada flunssatartunnan.

Limakalvoja ei pitäisi koskettaa muuten kuin aivan vasta pestyillä käsillä. Jos silmäkulmaa tai nenää alkaa kutittaa bussissa tai kauppareissulla, niitä ei pitäisi koskea paljailla sormilla vaan ennemmin puhtaalla paperinenäliinalla. Muuten voi itse siirtää viruksen suoraan limakalvolle ja virustartunta voi käynnistyä.

Asiantuntija: LKT, virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta.

Vierailija

Suojaudu flunssaviruksilta tehokkaasti

2. Brittitutkijat ovat selvittäneet urheilijoiden D-vitamiinistatuksen yhteyttä ylähengitystieinfektiohin. Tutkimukseen osallistui 225 urheilijaa, joiden verestä mitattiin S-D-25 4 kk:n talviharjoittelukaudella. Urheilijat jaettiin S-D-25:n perusteella kolmeen ryhmään: alle 30 nmol/l (vakava puutostila), 30-50 nmol/l (puutostila) ja yli 120 nmol/l (normaali). Mitä pienempi S-D-25, sitä useammin oli infektioita ja sitä kauemmin ne kestivät. Urheilijan ihanteellinen S-D-25 lienee > 120 nmol/l...
Lue kommentti