Kuva: <span class="photographer">Shutterstock</span>
Kuva: Shutterstock

Vaikka jokaista flunssaa ei voi välttää, vastustuskykyä voi parantaa valikoimalla mitä suuhunsa laittaa. Ensin kannattaa kurkistaa ostoskärryihin.

Tarkastele kaupassa ostoskärrysi sisältöä: oletko valinnut syötäväsi ruokapyramidin mukaisesti? Jos kasviksia, hedelmiä ja marjoja on eniten, hyvä. Lisäksi kärryssä saisi olla täysjyväviljoja, jonkin verran maitotuotteita, pehmeitä rasvoja, kalaa ja kanaa tai kasvisproteiinia. Punaista lihaa, rasvaisia liha- ja maitotuotteita ja runsassokerisia tuotteita pitäisi olla vähiten.

Kokonaisuus ratkaisee. Jos ruokavalio on muuten pielessä, jonkin yksittäisen ravintoaineen tankkauksesta ei näytä olevan hyötyä. Liioittelusta voi olla jopa haittaa, jos muuta tarpeellista jää sen vuoksi saamatta.

Tarvitsetko lisäravinteita?

Ravintoaineet kannattaa ennemmin hankkia ruoasta, koska silloin niitä saa monipuolisesti ja tasapainoisesti, eikä buustaten jotain tiettyä vitamiinia. Lisäksi täysjyväviljoista ja muista kasvikunnan tuotteista tunnistetaan jatkuvasti uusia terveellisiä ja tarpeellisia yhdisteitä, joita ei vielä pystytä pilleripurkkiin eristämään.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Jos epäilet jonkin ravintoaineen puutetta, tarkista, jääkö esimerkiksi kasvisten osuus vajaaksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos kärsii allergiasta ja jokin ruokapyramidin lohko jää hyödyntämättä, kannattaa tarkistaa, miten puutokset saa korvattua esimerkiksi lisäravinteilla.

Vegaaneja suositellaan ottamaan B12-vitamiini pillerinä, sillä sitä saa lähinnä eläinperäisestä ruoasta. Terve aikuinen ei tarvitse D-vitamiinia purkista, jos syö säännöllisesti vitaminoituja maitotuotteita, kalaa ja vitaminoituja levitteitä.

Muista rasvahapot, folaatti, energian määrä...

Ennen kaikkea ihminen tarvitsee riittävästi energiaa terveellisestä ruoasta, sillä muuten saattaa syntyä puutoksia. Jos on ankaralla laihdutuskuurilla ja kalorit jäävät todella vähäisiksi, joidenkin ravintoaineiden saanti voi olla liian pientä. Vanhuksilla puutoksia voi syntyä huonon ruokahalun vuoksi.

Immuniteetti tarvitsee eri toimintoihin esimerkiksi rasvahappoja, eri vitamiineja sekä sinkkiä ja seleeniä. Rasvojen hyviä lähteitä ovat esimerkiksi kala ja kasviöljyt, B-vitamiineja saa viljoista, maidosta ja lihasta, C-vitamiineja kasviksista ja hedelmistä ja D-vitamiineja kalasta ja maidosta.

Folaattia saa syömällä papuja ja vihreitä salaattikasveja, sinkkiä täysjyväviljoista ja seleeniä esimerkiksi kalasta tai pähkinöistä.

Onko täsmävitamiineista apua?

Normaalilla ihmisellä C-vitamiinista ei ole hyötyä flunssan ehkäisyssä, mutta kovassa fyysisessä rasituksessa esimerkiksi huippu-urheilijoilla se on mahdollista. Runsas C-vitamiini voi hieman lyhentää flunssan kestoa.

Myös sinkki saattaa lyhentää flunssan kestoa, mutta sitä tulee nauttia imeskelytablettina heti ensimmäisten oireiden alkaessa. Sinkin saannista sinänsä ei ihmisillä yleensä ole puutetta.

Auta suolistoa, muista kuidut

Suoliston bakteerit ovat tärkeä osa puolustusjärjestelmää. Parhaiten suolistoa voi auttaa kuitupitoisella ruokavaliolla, kuten kasviksilla ja täysjyväviljoilla.

Hapanmaitotuotteista saatavilla probiooteilla voi olla pieni hyöty vastustuskyvylle, mutta lähinnä silloin, jos sattuu kärsimään esimerkiksi pienestä vatsataudista. Ne eivät elä suolistossa kauan, sillä immuunijärjestelmä pitää bakteerien välisiä suhteita tasapainossa tappamalla ylimääräisiä.  

Ostaisinko luomua? 

Ei ole näyttöä, että luomuruoka parantaisi vastustuskykyä. Superfoodeille ei ole virallista määritelmää, mutta yleensä kyse on hyvin ravintoainetiheistä ruoista, joissa on runsaasti esimerkiksi tiettyä vitamiinia tai fenolisia yhdisteitä. Kotimaiset marjat voi hyvin laskea superruoiksi, ja niitä kannattaakin sisällyttää ruokavalioon ja mieluiten cocktailina, jolloin ravintoaineita saa monipuolisimmin.

Yksinkertaistaen voi ajatella, että voimakkaan väriset kasvikset, marjat ja hedelmät buustaavat immuniteettiä, sillä niissä on paljon väriä antavia flavonoideja, esimerkiksi antosyaaneja.

Asiantuntijana ravitsemustieteen tutkijatohtori Maria Lankinen, Itä-Suomen yliopisto sekä immunologian professori Seppo Meri

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla