Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Unettomuuden yleisyys ei tee siitä vaaratonta: huonot yöunet uhkaavat terveyttämme. Tärkein hoitokeino on onneksi kaikkien saatavilla.

Jokainen herää joskus tunteeseen, ettei ole nukkunut yhtään. Olo on kohmeloinen ja apea.

Unettomuuden kriteerit täyttyvät, jos on nukkunut vähintään kaksi kuukautta niin, että useampana yönä viikossa on ollut vaikeuksia nukahtaa tai on herännyt öisin toistuvasti.

Huono nukkuja taas kärsii vastaavasta silloin tällöin, kuitenkin melko säännöllisesti viikon tai parin jaksoissa. Joskus jaksojen välissä voi olla vuosikin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uni on hyvinvointimme perusta, ja sen horjuminen suurin uhka terveydelle. Ruokavaliota ja liikuntaa voi tarvittaessa suorittaakin, unta ei.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Huonosta unesta monenlaisia oireita

Uni edistää paranemista, univaje puolestaan huonontaa elimistön puolustuskykyä, aineenvaihduntaa, hormonitoimintaa ja autonomisen hermoston tasapainoa.

Jos uniongelmiin ei puutu ajoissa, ne johtavat uusiin ongelmiin. Univaje lisää paitsi tapaturmien myös sydäntaudin, aikuistyypin diabeteksen, masennuksen ja dementian riskiä.

Jos ongelmavyyhti saa kasvaa vuosia, alkuperäistä syytä voi olla vaikea selvittää ja siksi hoitaakaan.

Koska uni vaikuttaa niin kokonaisvaltaisesti elämäämme, myös sen puute oireilee lukemattomina oireina ja sairauksina.

Jollakin uniongelma tuntuu väsymyksenä ja voimattomuutena, toisilla aloitekyvyttömyytenä ja painon nousuna.

Moni ärtyisä on oikeasti väsynyt.

Unettomuudesta johtuva huonovointisuus voi olla samaan aikaan psyykkistä ja fyysistä, kuten ahdistusta ja sydämentykytyksiä.


Stressi ei ole koko totuus

Yksi suurimmista haasteista unettomuuden hoidossa on, että huonosti nukkuva ei itsekään tunnista ongelman syytä – ei sitäkään, onko se elimistön vai mielen aiheuttamaa.

Jos nukkuu huonosti vain silloin tällöin, sen tuntee nahoissaan. Mutta jos on tottunut nukkumaan huonosti, siitä tulee uusi normaali. Jatkuva väsymys ja huonovointisuus menevät liian usein stressin piikkiin.

– Stressiä on helppo syyttää, mutta se on huono tekosyy uniongelmiin. Monet, joilla on kaamea stressi, nukkuvat ihan mainiosti, huomauttaa dosentti Henri Tuomilehto uniklinikka Oivaunesta.

Stressi voi kyllä pahentaa uniongelmia niillä, jotka ovat muutenkin huonoja nukkujia. Silti stressi ei silloinkaan ole unettomuuden pohjimmainen syy.

Perittyjen ominaisuuksien ja hankittujen tapojen lisäksi unta huonontavat esimerkiksi kuorsaaminen, hengityskatkokset, uni-valverytmin häiriöt tai vaikka kipu. Psyykkisellä puolella masennus on yhtä yleinen syy unettomuuteen kuin unihäiriöt yhteensä.


Tunnista ongelma ja tee muutokset

Uniongelman tunnistaminen edellyttää omien elämäntapojen rehellistä arviointia. Hälytyskellojen pitää soida viimeistään silloin, jos aikaisemmasta poiketen alkaa olla aina myöhässä, eli ennen hyvin toiminut aikataulu ei enää pidä.

Myös jatkuva ajan järjestäminen päiväunille ja aamuärtyisyys antavat aihetta pysähtyä miettimään yöunen laatua ja riittävyyttä.

– Monet kärvistelevät uniongelmien kanssa ihan turhaan. Miksi tyytyä päivästä toiseen selviytymiseen, kun tilanne olisi hoidettavissa, Tuomilehto ihmettelee.

Ensimmäisen hoitokeinon on aina omien elintapojen muuttaminen. Esimerkiksi viikonloppuöinä ei voi paikata arkena syntynyttä vajausta, vaan unelle pitää varata riittävästi aikaa läpi viikon.

Illan viimeiset tunnit tulisi käyttää palautumiseen ja rauhoittumiseen. Nykyään työpäivän ja illan ero on kuitenkin hämärtynyt.

– Kun tietokoneella ollaan vielä iltakymmenen jälkeen, aivot eivät edes tunnista, että on jo aika mennä nukkumaan, Tuomilehto sanoo.


Lääkäri ja unipäiväkirja auttavat syyllisen jäljille

Jos uni ei parane kotikonsteilla parissa kuukaudessa, kannattaa mennä lääkäriin.

Ensimmäiseksi selvitetään, onko unettomuuden taustalla jokin sairaus, kuten kilpirauhasen liikatoiminta, sydämen vajaatoiminta, hengitystiesairaus tai levottomat jalat. Myös aikaisemmin määrätyt lääkkeet voivat aiheuttaa unettomuutta.

Vastaanotolla unettomuutta selvitetään haastattelemalla ja tutkimalla.

Jos uneton on ehtinyt pitää unipäiväkirjaa, lääkärin on helpompi päästä kiinni huonon nukkumisen syihin.

Unipäiväkirjaan kirjataan parin viikon ajan ylös pitkälleen menemiset, nukahtamiset ja heräämiset. Lisäksi on hyvä kertoa tuntemuksistaan: milloin päivällä väsytti ja mikä piristi oloa.

Lääkäri voi opastaa tekemään unta edistäviä muutoksia elämäntapoihin, esimerkiksi pudottamaan painoa, vähentämään alkoholinkäyttöä tai lisäämään liikuntaa. Ja määrätä uni- tai muita lääkkeitä, jos ne ovat tarpeen unettomuuskierteen katkaisussa.

Unitutkimuksen tulos yllättää usein

Tehokas tapa selvittää vähäunisuuden syitä on uniklinikan tekemä unitutkimus. Koska nukkuja ei tiedä, mitä nukkuessa tapahtuu, hän ei voi itse huomata elimellisiä unen heikentäjiä, kuten hengityskatkoksia. Tutkimuksen tulos onkin melkein aina yllätys.

Unihäiriöitä aiheuttavat sairaudet, kuten narkolepsia ja uniapnea, vaativat hoitoa, mutta niissäkin elämäntaparemontti voi parantaa unen laatua – kuten oikeastaan kaikessa, mikä unta pilkkoo.

Unitutkimukseen voi hakeutua suoraan yksityiselle klinikalle tai lähetteellä terveyskeskuksen tai työterveyden kautta. Kela-korvaus on nykyään alle puolet tutkimuksen hinnasta, joten omavastuuksi jää noin 400 euroa.

Tutkimuksen teko lykkääntyy usein juuri sen hinnan vuoksi.

– Tavallinen tarina valitettavasti on, että unitutkimukseen tullaan, kun nukkumisessa on ollut ongelmia jo

toistakymmentä vuotta. Hoito on huomattavasti helpompaa, jos uniongelmat eivät ole vielä ehtineet sotkea koko elämää, Tuomilehto toteaa.

Unitutkimus tehdään pääsääntöisesti tutkittavan kotona. Nukkujaan kiinnitetyt anturit mittaavat esimerkiksi aivosähkökäyrää, hengitystä, liikehdintää ja verenpainetta. Laitteiden kanssa nukutaan yksi yö.

 

Lue lisää Unettomuuden Käypä hoito -suosituksesta.

Nämä vaivat voivat valvottaa

  1. LEVOTTOMAT JALAT -oireyhtymä on liikehäiriö, jossa jalat alkavat nukkuessa liikkua itsekseen. Jaloissa voi tuntua kipua ja kuumotusta, joka pahenee iltaa kohti. Yöllä sitten herää joko kipuun tai liikehdintään. -> APUA Säännöllinen liikunta helpottaa vaivaa. Sitä kannattaa kuitenkin välttää lähellä nukkumaanmenoa, samoin kofeiinipitoisia juomia, alkoholia ja tupakointia. Myös lääkkeitä vaivaan on olemassa.
  2. UNIAPNEASSA kuorsaukseen liittyvä hengitysteiden ahtaus aiheuttaa nukkuessa hengityskatkoksia. Ne voivat kestää parista sekunnista puoleen minuuttiin. Jokainen hengityskatkos häiritsee unta, vaikka ei itse tiedostaisikaan heräävänsä niihin – tai havahtuvansa unesta ollenkaan. -> APUA Ylipainoiselle tärkein hoito on laihduttaminen. Myös alkoholin välttäminen iltaisin ja nukkuma-asennon muuttaminen voi auttaa. Tennispallo selässä estää selällään nukkumisen.
  3. VAIHDEVUODET heikentävät monen naisen unta. Jos kärsii muutenkin vaihdevuosioireista, eli saa kuumia aaltoja tai muita fyysisiä oireita estrogeenitason laskemisesta, se voi herätellä kesken unen. -> APUA Hormonihoito voi parantaa unen laatua.
puhdistunut

Minä pääsin unettomuudesta ja ärtyisyydestä täysin irti kun lopetin masennusläkkeen käytön.

Sellaisia haittoja ei ollut ennen lääkkeen käyttöä. Apuna on ollut Antti Heikkilän suos.ruokavalio sekä kalanmaksaöljy.

Sisältö jatkuu mainoksen alla