Aivoinfarktista toipuva Eve Hietamies iloitsee pienistä asioista – "Osaan taas laittaa pussilakanan peittoon"

Miten onnellinen voikaan olla siitä, että muistaa, miten tehdään lasagnea.

Eve Hietamiehellä, 60, on ollut vuosikymmeniä oma lasagneresepti, jota perheen miehet, puoliso Alan ja poika Christopher, rakastavat. Kun Eve sai kesäkuussa 2024 aivoinfarktin, hän menetti osittain muistinsa. Resepti meni samassa rytäkässä.

– Yhtenä hetkenä vietimme poikani valmistujaisjuhlia kotipihallamme, ja seuraavana heräsin Meilahden sairaalasta, Eve kertoo.

– Jos olisin saanut infarktin esimerkiksi nukkuessani, en todennäköisesti olisi enää täällä. Juhlavieraat huomasivat perunapeltoon naamalleen kaatuneen rouvan nopeasti ja hälyttivät paikalle ambulanssin. Sain apua parissa minuutissa.

Sairaalasta herätessään Eve ei osannut puhua, kävellä eikä syödä itse. 

– Nyt, hieman yli vuosi tapahtuneen jälkeen, olen lähes oma itseni. Muistikin on palannut, lasagnereseptiä myöten. Ihmisaivot ovat uskomaton elin.

Yksi Even tulevaisuudenhaaveista on pystyä vielä kirjoittamaan kirjoja. Toistaiseksi se ei onnistu, vaikka suomen kieli on palannut puheeseen lähes täydellisesti.

Hiljainen elämä tuntuu hyvältä

Ennen sairastumistaan Eve kertoo olleensa se, joka kannatteli muita.

– Hoidin kodin, lapsen, koiran, omat vanhempani ja työni. Käytin naapurin mummoja kaupassa autolla. Yhtäkkiä minä olin se, jolle annettiin haarukka käteen ja opetettiin käyttämään sitä niin, etten pistä piikeillä poskeeni.

Itsenäisyyden menettäminen tuntui pahalta, ja Eve masentui.

– Elämästäni oli viety kaikki nautinto. En saanut juoda edes kahvia. Muistan sairaalasta yhden viikon, kun pystyin vain itkemään.

Eve on iloinen siitä, että sai paljon oikea-aikaista terapiaa. Puhe-, toiminta-, ryhmä-, fysio- ja psykoterapioiden ansiosta hän alkoi huomata nopeasti kehitystä toimintakyvyssään.

Kotioloissa hän pärjää jo melko itsenäisesti, mutta ei vielä uskalla lähteä yksin omaa pihaa kauemmas. Päiviin kuuluu koiralenkki tutun naisporukan kanssa, puutarhan hoitoa ja pelailua tabletilla.

– Sosiaalisissa tilanteissa kuormitun helposti. Silloin ääneni puuroutuu ja saatan kaatuilla. Minusta on tullut erakko, mutta hiljainen elämä on oikeastaan aika mukavaa, Eve sanoo.

– Minut tekevät onnelliseksi pienet arkiset asiat, joihin pystyn itsenäisesti: koiran ulkoiluttaminen, kuppi kahvia ja se, että osaan taas laittaa pussilakanan peittoon.

Lue lisää Eve Hietamiehen hyvän olon oivalluksia Hyvä terveys -lehdestä 12/25, joka ilmestyy 8.10.2025. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.