Selkäkivun syy voi johtua reisistä ja varpaiden pistely puolestaan selän jumista. Joskus kivun syyn löytäminen vaatii salapoliisin taitoja. Näin vältät yleisimmät jalkojen kiputilat. 

Lonkasta varpaisiin mahtuu monenlaisia luita, niveliä ja lihaksia. Myös vaivojen ja vammojen lista on pitkä. Nuorta kiusaavat useimmiten nyrjähdykset ja ruhjeet, ikääntyneitä rappeutumat, kuten nivelrikko.

Iän myötä myös jalkaterät mataloituvat ja lonkat, polvet ja nilkat alkavat entistä enemmän poiketa ideaalista linjasta. Nämä muutokset voivat aiheuttaa vaivaa ihan jossain muualla kuin alkuperäisessä paikassa. Esimerkiksi moni selkäkipu juontuu ongelmasta jaloissa.

Oli ikä mikä tahansa, suurta osaa jalkavaivoista yhdistää se, että ne olisi vältettävissä tai ainakin lievitettävissä vahvistamalla lihaksia, venyttelemällä ja pitämällä paino kohtuullisena. Huolehtimalla siitä, että kannettava taakka jakautuu tasaisesti nivelille. Mitä raskaampaa kuormaa jalat joutuvat kannattelemaan, sitä varmemmin tulee ongelmia. Nivelten asennot vääristyvät, kuluminen vauhdittuu, ja kivut kasvavat kovan painon alla.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kipu kaukana syystä

Joskus vaivojen tunnistamista vaikeuttaa se, että kipu tai muu oire tulee eri kohtaan kehoa kuin missä varsinainen syy on. Esimerkiksi hermopinteitä voi syntyä jaloissa missä vain varvasväleistä lonkkiin. Ne aiheuttavat erilaisia oireita ympäri kehoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Säteilykivuista yleisin on iskiasoireiksi kutsuttu vaiva, jossa välilevyn hapan sisältö pääsee kosketuksiin jalkaan menevän iskiashermojuuren kanssa. Se voi tuntua kipuna tai pistelynä varpaissa asti tai aiheuttaa jalan tunnottomuutta ja voimattomuutta. Oireita voi nykytiedon perusteella syntyä pelkästä hermon kemiallisesta ärsytyksestä ilman varsinaista hermopinnettäkin.

Myös niveltulehduksen aiheuttama kipu voi säteillä. Esimerkiksi suoliluunivel on lantiossa, mutta sen tulehduskipu heijastuu usein pitkälle jalkaan. Kireät takareisien ja pakaroiden lihakset taas saattavat aiheuttaa kipua alaselkään.

Jos kovat kivut eivät hellitä levolla ja kipulääkkeellä, syy kannattaa selvittää. Jos jalalle ei voi varata koko painolla vuorokauteen, olisi hyvä lähteä lääkäriin. Lihaskrampit ja muut ohimenevät vaivat helpottavat kyllä siinä ajassa.

Lisää voimaa

Jokainen aikuinen tarvitsee lihaskuntotreeniä. Lihasmassa hupenee ja voima vähenee iän myötä, jos lihaksia ei vahvista. Samalla lihasten kyky kannatella luustoa heikkenee. Jos työ ei ole fyysistä, harjoitusaikaa täytyy järjestää erikseen.

Liikunnan äkillinen lisääminen voi aluksi aiheuttaa kipua, vaikka liikkeet tekisi aivan oikein. Siksi aloittelijan kannattaa edetä maltillisesti ja varautua silti jonkinlaiseen rasituskipuun.

Rasituksesta tullut jalkakipu tai lievä vamma menee yleensä ohi levolla ja kipulääkkeellä. Jos jalalle voi varata eikä päällepäin näy turvotusta, vaivaa voi ihan hyvin hoidella kotona muutaman päivän ja katsoa, jos se alkaisi helpottaa.

Jos jaloissa on jo kipuja, vammoja tai virheasentoja, treeniohjeet kannattaa hankkia ammattilaiselta, kuten fysioterapeutilta tai jalkaterapeutilta. Suurimman hyödyn saa, jos harjoittelee liikkeitä yhdessä ammattilaisen kanssa, kunnes ne alkavat sujua.

Liikeradat avoimina

Kaikenlainen rasitus ja liikunta supistavat lihaksia. Venyttely ja liikeratoja avaavat liikkeet taas auttavat lihaksia palautumaan supistuneesta ja kiristyneestä tilasta. Jokainen lihas kiinnittyy molemmista päistään luuhun jänteillä, joten lihaskireyden välttäminen vähentää myös niihin kohdistuvaa painetta. Siksi ennen liikuntaa olisi hyvä tehdä lyhyitä ja pumppaavia venytyksiä. Liikeratoja voi avata vaikkapa keppijumpalla. Kehon lämmittely ennen liikuntasuoritusta vähentää vammojen vaaraa.

Venyttely liikunnan jälkeen auttaa supistuneita lihaksia palautumaan normaaliin pituuteensa. Ilman venyttelyä lihakset vain kiristyvät ja lyhenevät, ja kipuja tulee väistämättä.

Kehonhuolto on tarpeen, vaikka liikunta olisi vähäistäkin. Viikonloppuliikkujalle voi riittää pari venyttelykertaa viikossa. Jos tekee seisomatyötä tai harrastaa runsaasti liikuntaa, venyttelyn merkitys kasvaa. Joogassa ja pilateksessa liikkuvuusharjoittelut ja venytykset tulee tehtyä lihastreenin lomassa.

Linjaukset kuntoon

Kun lihakset ja luusto ovat kunnossa, lonkka, polvet ja nilkat asettuvat kaikki samalle suoralle linjalle. Varpaatkin osoittavat seistessä suoraan eteenpäin. Joillakin asento poikkeaa tästä jo synnynnäisesti.

Myös huono ryhti, lihasvoiman epätasapuolisuus, kulumat ja nivelkivut voivat muuttaa askellusta ja voimistaa virheasentoja tai synnyttää niitä. Virheasennot aiheuttavat kipua niissä nivelissä, joita ne rasittavat tai vääntävät.

Yleisimmässä virheasennossa polvet ovat kääntyneet sisäänpäin, joten varpaatkin osoittavat samaan suuntaan. Asentovirheitä pystytään jonkin verran korjaamaan tehtävään suunnitelluilla pohjallisilla.

Yksilöllinen pohjallinen voi saada kehon painon jakautumaan tasaisemmin. Silloin ylirasittuva nivel pääsee vähän vähemmällä.

Pohjallisten avulla voidaan ehkäistä – ja jossakin määrin myös oikaista – esimerkiksi sisäänpäin kääntyneen nilkan aiheuttamaa sääriluun kiertymää tai penikkatautia, eli säären sisäosan kipeytymistä. 

Jos linjaus on silmin nähden vääristynyt, kannattaa näyttää jalkojaan fysioterapeutille, jalkaterapeutille tai erikoislääkärille jo ennen vaivojen ilmaantumista.

Lihastreenillä voi vaikuttaa asentovirheisiin. Heikomman puolen lihasvoiman lisääminen auttaa kuormaa jakautumaan nivelille tasaisemmin. Myös jalkaterien pienten lihasten aktivoiminen voi helpottaa jalkakipuja yllättävän paljon. Aktivointina toimii paljain jaloin liikkuminen, paljasjalkakenkien käyttäminen tai jalkapohjien hierominen piikkipallolla tai rullaaminen jumppakepillä.

Asiantuntijana liikuntatieteen erikoislääkäri ja fysiatri Juha Leppävuori sekä Minna Stolt TtT, dosentti ja jalkaterapeutti, Turun yliopisto.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla