Kipeän selän hoidossa on koittanut uusi aika. Varomisen ja jännittämisen sijaan selkä kaipaa liikettä ja monipuolista käyttämistä. Eikä pidä unohtaa mielen merkitystä.

KUN SELKÄÄ vihlaisee tai jomottaa, mitä teet? Todennäköisesti alat vaistomaisesti jännittää kipukohtaa ja varoa sen käyttämistä. Näin tekee elimistökin, jos noidannuoli iskee. Keho suojelee kipeää paikkaa kehittämällä siihen krampin. Aivot järkeilevät, että selkä saa parantua rauhassa, kun sitä ei liikuta.

– Tämä on luonnollista. Kannattaa kuitenkin muistaa, että 99 prosenttia selkäkivuista on vaarattomia, fysioterapian professori Hannu Luomajoki sanoo.

Luomajoki vertaa selkäkipuja nuhaan. Kun edellinen on parantunut, saa hyvin todennäköisesti muutaman kuukauden päästä uuden. Näin selkäkivutkin: useimmat niistä parantuvat parissa viikossa itsestään ja palaavat puolen vuoden päästä ilman, että kyse on mistään sen kummemmasta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Selkäkipu kuuluu elämään. Harva selviää elämän läpi ilman.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pehmeät keinot voittavat

Tutkimus on muuttanut käsitystä selkäkipujen hoidosta. Nyt suositaan lääkkeettömiä keinoja. Kuvantamisessa havaittu kuluma tai lievä skolioosikaan ei merkitse sitä, että ne aiheuttaisivat selkäkipuja. Kun tutkittiin magneettikuvalla parikymppisiä varusmiehiä, joka toiselta löytyi selästä kulumaa. Se tarkoittaa, että 40- vuotiaina kulumaa on jo lähes kaikilla.

Luomajoki vertaa kulumia harmaisiin hiuksiin: jokaiselle tulee niitä ennemmin tai myöhemmin. Nykysuuntaus on se, että selkäkivun takia terveyskeskukseen soittava ohjataan muutaman kysymyksen jälkeen suoraan fysioterapeutille.

Reipasta etunojakävelyä

Useimmat selkävaivat tarvitsevat liikettä. Muutaman päivän lepo voi olla tarpeen, jos kaikki liikkeet sattuvat, mutta sen pidempään ei pidä jäädä paikoilleen. Turhasta selän kuormituksesta otetaan hetki taukoa, mutta ainakin arkiaskareita voi tehdä kivun sallimissa rajoissa.

– Aivot tarvitsevat muuta ajateltavaa kuin kipu. Muuten keskushermoston kipua aistivat osat aktivoituvat ja yllyttävät kipua kuin viritinvahvistin, kertoo selän terveyttä tukevasta liikunnasta väitellyt UKK-instituutin erikoissuunnittelija Annika Taulaniemi.

Hyvää liikettä selälle on kävely. Se vilkastuttaa verenkiertoa ja voi nopeuttaa selän paranemista. Alkuun lähdetään varovasti, mutta tahtia kannattaa nostaa heti, kun olo sen sallii.

– Kävelyn tulisi olla reipasta, ei pelkkää käveleskelyä tai niin sanottua näyteikkunakävelyä. Pieni etunoja aktivoi selän lihaksia. Esikuvaksi Taulaniemi kehottaa ottamaan lapset: he ovat vain harvoin pitkiä aikoja paikoillaan. Samaa kannattaa aikuisen tavoitella.

Hengitystä ja uskallusta

Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että liike on parasta hoitoa selkävaivoihin, mutta vieläkään ei ole yhteisymmärrystä siitä, millaista harjoittelun tulisi olla.

Kävelyn lisäksi uinti, pyöräily ja vesijumppa ovat kuitenkin kaikille sopivia. Hyvää kokemusta on saatu pilateksen tyyppisestä harjoittelusta. Pilates kuuluu niin sanottuihin body & mind -lajeihin, jotka yhdistävät keskittymisen, tietoisen hengityksen ja liikkeen. Pilateksen lisäksi tällaisia harjoitusmuotoja ovat jooga, taiji, qigong ja asahi.

Annika Taulaniemi toteutti väitöskirjaansa varten tutkimuksen, jossa raskasta fyysistä työtä tekevät sairaanhoitajat hoitivat selkäkipujaan ohjatussa pilateksessa. Tarkoitus oli vahvistaa vartalon lihaksia ja parantaa alaselän liikehallintaa.

Vähintään kerran viikossa harjoitelleiden ryhmässä selkäkivut hellittivät selvästi. Myös alaselän liikkeen hallinnan häiriöt vähenivät. Ero vähemmän tai ei lainkaan harjoitelleisiin oli merkittävä. Mikä parasta, myös liikkumiseen liittyvät pelot hälvenivät. Onnistunut kokemus loi uskallusta harjoitella lisää.

Tärkeää on uskallus käyttää selkää monipuolisesti ja hallitusti. Kun oppii liikkeen ja hengityksen avulla kuuntelemaan kehoaan, hermosto rauhoittuu ja asennon aistiminen voi kohentua. Seuraavan aukeaman pilatessarja sopii hyvin selkäkipuiselle, sillä se vahvistaa selkää lempeästi, ilman turhaa kuormitusta. Hengityksen tahtiin virtaavat liikkeet myös vetreyttävät rankaa.

MILLOIN LÄÄKÄRIIN?

Lääkäriin täytyy mennä, jos selkäkivun yhteydessä on tuntopuutoksia tai halvausoireita tai on ongelmia virtsaamisessa tai ulostamisessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla