Mistä siitepölyallerginen tietää, että kevät on tullut? Ehkä allergisesta nuhasta, jonka oireet piinaavat siihen taipuvaisia tähän aikaan vuodesta. Miten tätä rasittavaa vaivaa kannattaisi hoitaa?
Nenä vuotaa ja kutisee, aivastuspuuskat seuraavat toisiaan. Olo on tukkoinen ja nuhruinen, myös poskiontelovaivat piinaavat. Silmän sidekalvot tulehtuvat ja kutiavat kuin niissä olisi roskia. Atooppinen ihottumakin saattaa pahentua. Siitepölyallergisen kevät.
Joillakin voi olla myös astman kaltaista oireilua, kuten yskää, äänen käheytymistä ja hengenahdistusta pahimpien allergiaoireiden aikaan, vaikka varsinaista astmaa ei olisikaan.
Nämä merkit auttavat tunnistamaan allergian:
- Nenä vuotaa ja on tukkoinen, nenästä valuu kirkasta eritettä. Tavallisessa nuhassa nenäerite on paksumpaa ja sitkeämpää.
- Silmät kutisevat, kirvelevät ja punoittavat, myös luomiturvotusta voi tulla.
- Oireita ei ole aina, vaan ne vaativat laukaisevan tekijän.
- Allergia alkaa vaivata useimmilla jo lapsena tai teini-iässä.
Oireiluaika kertoo syyllisen
Hyvä merkki allergisesta nuhasta on myös se, että nenän limakalvot tulehtuvat ja oireilevat kausiluonteisesti. Eniten vaivaavat leppä ja koivu sekä timotei ja pujo. Ympäri vuoden allergiaoireita aiheuttavat eläinten hilse, jauhot tai muut proteiinipitoiset pölyt, kuten huonepölypunkki. Herkistynyt tuottaa näille allergeeneille vasta-aineita (IgE).
Siitepölyä leijuu ilmassa eniten aurinkoisella ja tuulisella säällä. Pahimmillaan lehtipuille allerginen oireilee koko kevään pähkinäpensaan ja lepän kukinnasta maaliskuussa koivun pöllyämiseen toukokuussa.
Ristiallergisen riskikasvikset
Koivuallergiset saattavat olla ristiallergisia, jolloin he saavat kutina- ja ärsytysoireita myös kypsentämättömistä hedelmistä ja juureksista. Ne aiheuttavat yleensä suun limakalvojen ja huulten kihelmöintiä, kutinaa ja punoitusta.
Tällaisia kasviksia ovat esimerkiksi tomaatti, peruna, selleri, porkkana, paprika, kiivi, ananas, mango ja auringonkukansiemenet. Yleisimpiä allergisoivia mausteita ovat kaneli, curry, inkivääri, kumina, korianteri, erilaiset pippurit, kurkuma ja sinappi.
Allergiakauden ulkopuolella monikaan ristiallerginen ei saa oireita ruoista.
Älä välttele varmuuden vuoksi
Allergiataipumusta tai herkistymistä jollekin allergian aiheuttajille voidaan tutkia ihotestillä tai verikokeella. Koska tulokset eivät ole sataprosenttisen luotettavia, hoito aloitetaan oireiden perusteella.
Nykysuuntaus allergian hoidossa on se, että mitään ei vältetä varmuuden vuoksi. Jos siitepölyallerginen ei oireile lemmikeistä, niitä ei kannata karttaa. Tarkoitus olisi, että siitepölyallerginen pystyisi hyvin hoidettuna liikkumaan ulkona myös siitepölyaikana.
Heinäallergisen ei kuitenkaan kannata ihan heinäpellolle mennä. Haasteellisinta allergian hoidossa on ajoittaa allergialääkityksen aloittaminen oikein, mielellään ennen kuin ilma on täynnä siitepölyä. Kun hoidon aloittaa ajoissa, selviää vähemmillä oireilla.
Hoida allerginen nuha hyvin
Taipumus saada allergia periytyy, ja usein oireet alkavat jo lapsena. Joka kolmannella allergia rauhoittuu iän myötä itsestään, mutta etukäteen ei voi tietää, kuka parantuu.
Allerginen nuha ei ole leikin asia, sillä huonosti hoidettuna se voi pahentua ja muuttua vuosien saatossa jopa astmaksi. Samalla ihmisellä voi myös olla sekä allerginen nuha että astma.
Lääke sopii, jos se auttaa
Allergian oireita voidaan lievittää suun kautta otettavilla antihistamiinitableteilla, silmätipoilla sekä kortisonia ja allergialääkettä sisältävillä nenäsuihkeilla.
Oireita helpottavia lääkkeitä, kuten antihistamiineja, nenäsuihkeita ja silmätippoja, voi kokeilla omatoimisestikin, koska niitä saa ilman reseptiä. Jos oireet eivät hellitä, kannattaa mennä lääkäriin.
Silmätipat vähentävät silmien kutinaa ja punoitusta, mutta myös nenäsuihke saattaa lievittää silmäoireita. Nenäsuihke helpottaa nenän limakalvojen ärtyvyyttä, jolloin limakalvojen turvotus vähenee ja nenäkäytävät pysyvät paremmin auki. Kortikosteroidit auttavat parhaiten nenän tukkoisuuteen.
Myös nenäkannulla huuhtelu voi olla hyvä lisä allergian hoidossa ja helpottaa tukkoista oloa.
Asiantuntijana Timo Koskenkorva, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, rhinokirurgi, Oulun yliopistollinen sairaala ja Oulun Mehiläinen.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
