Normaali viikkosiivous riittää myös allergiaperheessä, superpuhtauteen ei tarvitse pyrkiä. Imurin tärkein ominaisuus on huolellinen käyttäjä: allergeenit vähenevät, kun huolehtii pölypussin tyhjentämisestä ja suodattimen vaihtamisesta.

Jokaisessa suomalaiskodissa on kissa-allergeenia! Siis jokaisessa, vaikka asunnossa ei olisi koskaan kissaa majaillutkaan. Allergiaa aiheuttava allergeeniproteiini on niin pieni, että se kulkeutuu sisälle satunnaistenkin vierailijoiden mukana.

Koira-allergeeni on kissa-allergeenia suurempi, eikä leviä kovin kauaksi tiloista, joissa koiria on ollut. Silti koira-allergeeniakin löytyy noin 85 prosentista kodeista.

Eniten lemmikki-eläinten allergeeneja löytyy tiloista, joissa kissat tai koirat oleskelevat: olohuoneesta ja makuuhuoneesta. Lemmikin hilseestä, kuolasta tai muista eritteistä ne tarttuvat mattoihin, vuodevaatteisiin, pehmoleluihin ja pehmustettuihin huonekaluihin. Pienen pieniä kissa-allergeeneja voi löytyä jopa seinistä.

Matoista allergiakotiin kannattaa valita lyhytnukkaisimmat. Pitkään nukkaan kertyy pölyä ja allergeeneja siivouksesta huolimatta. Vuosia vanha matto on varsinainen pölypesäke, vaikka sitä olisi imuroitu ja tuuletettu ahkerasti. Pahimpia pölyn kerääjiä ovat korkeanukkaiset villa- ja polyesterimatot.

Pölypussi vaihtoon

Huolellinen siivous on erityisen tarpeellista, jos joku perheestä on allerginen. Syytä siivoushysteriaan ei silti ole. Normaali viikkosiivous, johon kuuluu imurointi ja pintojen pyyhkiminen, riittää.

Tutkimusten mukaan useammin kuin kerran viikossa tapahtuvasta imuroinnista ei ole hyötyä allergioiden hoidossa. Hieman tiheämpi tahti saattaa olla tarpeen, jos kotona on lemmikki tai perhe on iso, lastenallergologi Péter Csonka Terveystalosta toteaa.

Keskuspölynimuri on hyvä investointi allergiaperheessä, sillä siitä ei pääse poistoilmaa takaisin asuntoon. Myös tavallisella, keskihintaisella lattiaimurilla pärjää, kunhan siinä on tehokas poistoilmasuodatin (ns. HEPA-suodatin).

Kenties vielä imurin teknisiä ominaisuuksia tärkeämpää on, kuinka sitä käyttää:

– Imurin pölypussi tulisi vaihtaa usein, jo silloin kun se on puolillaan. Myös suodattimet kannattaa vaihtaa aina, kun se näyttää likaisen harmaalta, Csonka neuvoo.

Unohda vahvat pesuaineet

Pelkkä imurointi ei riitä pitämään pölyjä ja allergeeneja kurissa. Lisäksi tarvitaan lattioiden ja tasojen pyyhkimistä nihkeällä liinalla. Tässäkin kerran viikossa on hyvä tahti.

Imuroinnin jälkeen kannattaa odottaa hetki, että pölyt ehtivät laskeutua ennen pyyhkimistä.

Vahvat pesuaineet ja etenkin kaikki desinfiointiaineet voi hylätä. Vedellä nihkeäksi kostutettu mikrokuituliina toimii useimmissa paikoissa.

Lue lisää:

Allergialle lähtökäsky
Allergialle stoppi alkuunsa
Hengitysilma vaalii terveyttä
Terveysportti: Lika ja pöpö suojaavat lasta
Terveyskirjasto: Astman hoito

  • allergisesta nuhasta kärsii 1/3 suomalaisista
  • kissa- ja koira-allergisia on noin 5 prosenttia
  • koivun ja lepän siitepölyille allergisia on noin 15 prosenttia
  • heinille allergisia on noin 10 prosenttia
  • pujolle allergisia on noin 5 prosenttia
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 23-vuotias hoikka nainen, joka kärsii jatkuvista vatsavaivoista ja valtavan voimakasäänistä vatsan murinasta. Laktoosi-intoleranssi on todettu lapsena. Kaikkia mahdollisia ruokavalioita on kokeiltu, ja nytkin on laktoositon ja gluteeniton ruokavalio. Ylä- ja alavatsa on tähystetty, mutta mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Murina on niin voimakasta, että kuuluu kymmenien metrien päähän. Vaivat rajoittavat pahasti elämää, kun ei kehtaa kotoa enää lähteä juuri mihinkään. Mitään syytä vaivaan ei löydy. Miksei?

Vatsavaivat, joiden taustalta ei asianmukaisista tutkimuksista huolimatta löydy sairautta luokitellaan toiminnallisiksi vaivoiksi. Se tarkoittaa, että suolen toiminta on jollain lailla poikkeavaa mutta syytä ei voida osoittaa. Kyseessä ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Osa ihmisistä on luonnostaan herkkävatsaisia.

Heidän elimistönsä reagoi stressiin tai muihin poikkeustiloihin suolisto-oireilla. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on tavallisin toiminnallinen vatsavaiva. Siihen liittyy tyypillisesti vatsan turvottelua, paikkaa vaihtavia vatsakipuja ja vaihtelevaa suolen toimintaa.

Toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa tärkeintä on noudattaa terveellisiä elintapoja eli minimoida stressi, pyrkiä säännölliseen vuorokausirytmiin, huolehtia riittävästä unesta, harrastaa liikuntaa ja syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Tiettyjen imeytymättömien ns. FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliossa auttaa hillitsemään suolikaasun muodostumista, ja moni saa tästä avun. Ummetusta, ripulia, suolikaasujen ylimääräistä muodostusta ja vatsakipuja voidaan tarvittaessa hoitaa lääkkeillä, mutta toiminnallisissa vatsavaivoissa näiden käyttö tulisi rajoittaa tilapäiseksi.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Vatsan murina hävettää

Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (rypsiöljy, margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella. Viljojen ja/tai maidon sekä rypsiöljyn karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tie parempaan hyvinvointiin, joka ei maksa mitään. Viljaton ja/tai maidoton...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liian korkean verenpaineen kanssa eläminen on hengenvaarallista. Onneksi paineiden tasaamiseen on keinoja.

1. Milloin korkea verenpaine muuttuu verenpainetaudiksi?

Verenpainetaudista puhutaan, kun verenpaine on toistuvissa mittauksissa noin 140/90 elohopeamillimetriä tai tämän yli. Kotimittauksissa tämä vastaa arvoa 135/85. Jos selkeää tulosta ei saada, tutkittava voi pitää vuorokauden ajan verenpainetta rekisteröivää laitetta.

2. Mistä verenpainetauti johtuu?

Kohonnen verenpaineen taustalla voivat vaikuttaa perinnöllisten seikkojen lisäksi elämäntapatekijät, kuten stressi, runsas suolan käyttö, ylipaino, tupakointi, reipas alkoholin juominen tai liikunnan vähäisyys. Myös tulehduskipulääkkeiden runsas napsiminen ja joillakin vähäinenkin lakritsin syöminen

voi nostaa verenpainetta. Iän myötä verisuonet menettävät kimmoisuuttaan ja ylä- ja alapaineen välinen ero, niin sanottu pulssipaine, kasvaa. Joskus verenpainetta kohottavat sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta.

3. Kuinka nopeasti verenpainetauti vaurioittaa?

Korkea verenpaine voi aiheuttaa välittömänkin hengenvaaran, mutta yleensä vaikutukset tulevat vuosien saatossa. Joskus sairauden ensimmäinen oire saattaa olla sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö, kuten aivoverisuonitukos tai aivoverenvuoto, mutta useimmiten tauti on oireeton. Jotkut valittavat päänsärkyä tai huimausta. Kun verenpainetauti saadaan hoidettua, monet kokevat olonsa paremmaksi.

Nykyään verenpainelääkitys pyritään lisävaurioiden välttämiseksi aloittamaan mahdollisimman vikkelästi.

4. Mitkä elimet ovat vaarassa verenpainetaudissa?

Aivot, sydän, munuaiset ja silmät. Silmänpohjan kovettuneet verisuonet saattavat ratkeilla ja tihkuttaa verta, jolloin näkökyky voi heikentyä pysyvästikin. Aivojen pieniin verisuoniin tulee hauraita kohtia ja pullistumia, jotka saattavat repeytyä. Syntyy vuotoja ja tukoksia. Myös verenvirtaus aivojen valkeassa

aineessa heikkenee, mikä kasvattaa Alzheimerin taudin riskin kymmenkertaiseksi. Munuaisten verisuonten vaurioituminen voi johtaa pahimmillaan munuaisten vajaatoimintaan ja keinomunuaishoitoon, dialyysiin. Verenpaineen murjoma sydänlihas saattaa jäädä vajaatoimintaiseksi, jolloin se ei enää jaksa pumpata verta kunnolla eteenpäin, myös rytmihäiriöt yleistyvät.

5. Korjaantuvatko elimistön vauriot, kun paine saadaan alas?

Syntyneitä vaurioita ei voida enää korjata, mutta uusien vaurioiden, kuten aivoverenkiertohäiriöiden syntyminen estyy.

6. Kuinka verenpainetautia hoidetaan?

Ruokavaliossa kannattaa suosia pehmeitä rasvoja, kuitupitoisia marjoja, kasviksia ja hedelmiä sekä hillitä suolan käyttöä tai siirtyä mineraalisuolaan. Myös liikunta, hyvä uni ja rentoutuminen on tärkeää. Aina elämäntapojen korjaaminen ei yksin riitä laskemaan verenpainetta ja silloin tarvitaan myös lääkitystä. Lääkitys aloitetaan, jos verenpaine on yli 140/90 elohopeamillimetriä 4–6 kuukauden elämäntaparemontin jälkeen tai joskus aiemminkin. Lääkityksen teho paranee selvästi, jos tekee samaan aikaan elämäntapamuutoksia. Verenpaine saadaan putoamaan eri keinoja ja lääkkeitä yhdistelemällä.

Asiantuntijat: Risto O. Roine, neurologian professori, Aivoliiton ylilääkäri. Päivi Korhonen, yleislääketieteen professori, Suomen Verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja. Marja Ruuti, laillistettu ravitsemusterapeutti.

Vierailija

Keittääkö painekattila? Näin tasaat paineita

Korkea verenpaine ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire niinkuin on esimerkiksi kuume. Molemmissa tapauksissa olisi hyvä selvittää oireen aiheuttaja. Aikuisista suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine ja verenpainelääkkeitä käyttää noin miljoona suomalaista. Liika natrium (yksi syy tusinasta, joka voi nostaa verenpainetta) ei kerry elimistöön vaan poistuu virtsan mukana. Siis normaalisti, kun elimistö on tasapainossa. Näin ei käy jos noudattaa virallisterveellistä (liikaa...
Lue kommentti