Kerrankin lääkäri, joka kuuntelee potilasta. On kuin mustaa huumoria, että tämä kommentoija oli ollut tietämättään Suomen tunnetuimman valelääkärin hoidossa. Hän oli ollut kuunteleva ja empaattinen.
Empatia ei olekaan vain hoidon kivaa kuorrutusta tai sivujuonne, vaan se voi olla koko hoidon vaikuttavin voima, yli kaikkien varsinaisten hoitojen. Näin kertoo viime toukokuussa julkaistu tutkimus.
Siinä oli mukana lähes 1 500 alaselkäkivuista kärsinyttä potilasta, joiden keski-ikä oli 53 vuotta. He kävivät samoilla lääkäreillä yhteensä tuhansia kertoja vuoden mittaisen seurannan aikana.
Mukana tutkimuksessa oli tavallista empaattisempi lääkäri, joka aidosti viihtyi asiakastyössä.
Tämän lääkärin osallistuminen hoitoon ennakoi kipujen ja liikkumisvaikeuksien pitkäaikaista lievittymistä paremmin kuin opioidit eli vahvat kipulääkkeet, lannerankaleikkaus tai ei-lääkkeelliset vaihtoehdot.
Empatia rakentuu luottamukselle
Lämmin empaattinen hoitosuhde voi kestää minuutin tai kymmenen vuotta. Siihen ei tarvita tutkintoja, ja sama kokemus voi syntyä myös ystävän tai naapurin seurassa.
Osalle se voi syntyä kirjeiden, etävastaanottojen tai mobiilisovellusten välityksellä. Esimerkiksi introvertille chat- tai videokeskustelu voi tuntua turvallisemmalta kuin fyysinen läsnäolo.
Tunne empatiasta syntyy monesta eri tekijästä. Jo ammattilaisen vastaanoton ensimmäisillä minuuteilla rakentuu paljon luottamuksesta.
Lue koko juttu Hyvä terveys -lehden numerosta 14/2024!
Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
