Stressi saa terveen sydämenkin pomppimaan. Paras vastavoima on liikunta.
Voi ei, työ on aivan kesken, ja deadline on jo huomenna! Kun stressaannut, sympaattisen hermostosi toiminta kiihtyy.
Verenpaine kohoa, syke kiihtyy ja stressihormonit valtaavat kehosi. Vireystilasi kohoaa, jotta pystyt hoitamaan hommat valmiiksi ajoissa. Jos stressi pitkittyy, elimistö jää hälytystilaan. Tämä alkaa vähitellen rasittaa myös sydäntä.
– Verenpaine nousee ja se kuormittaa sydäntä, mutta myös korkea syke lisää sepelvaltimotaudin riskiä, sanoo kardiologian professori Juhani Airaksinen.
Sympaattisen hermoston aktiivisuus lisää myös sydänlihaksen ärtyvyyttä. Voimakas stressi voikin aiheuttaa sydämen lisälyöntejä eli ylimääräisiä pompotuksia, vaikka sydän olisi muuten terve. Ne tuntuvat ikäviltä mutta ovat yleensä vaarattomia.
Vastavoima henkiselle stressille
Myös fyysinen ponnistelu kuormittaa sydäntä, mutta sen vaikutukset sydämeen ja verisuoniin ovat päinvastaiset kuin henkisellä stressillä. Kuntoilu kasvattaa sydämen iskutilavuutta: yksi lyönti pumppaa enemmän verta ja leposyke hidastuu. Liikunta lisää verisuonten joustavuutta, laskee verenpainetta ja parantaa veren sokeri- ja kolesteroliarvoja.
Liikkumisen jälkeen elimistöä rauhoittava parasympaattinen hermosto aktivoituu ja keho rentoutuu. Liikunta voikin toimia palauttavana vastavoimana henkiselle stressille, kunhan se ei ole liian kuormittavaa hikiliikuntaa.
– Liikkumisestakaan ei pidä ottaa turhia paineita, vaan yrittää löytää sellaisia liikuntatapoja, joista itse nauttii. Luonnossa kulkeminen tuottaa usein hyvää mieltä ja rauhoittaa myös sydäntä, Airaksinen vinkkaa.
Tunnet, mikä on liikaa sinulle
Jokainen meistä tarvitsee jonkin verran stressiä, jotta elämä ei olisi vain tasaista kiikkustuolissa istumista. Airaksisen mukaan ulkopuolisen on vaikea sanoa, mikä on liiallista kuormitusta.
–Jos itsestä tuntuu, että stressi ylittää oman sietokyvyn ja tilanne jatkuu pitkään, tutkimusten mukaan sydänriskitkin lisääntyvät.
Lyhytaikainenkin stressi voi olla sydämelle vaaraksi, jos se on erittäin voimakasta. Lääketieteessä tunnetaan särkyneen sydämen oireyhtymä eli takotsubo, jonka voi laukaista järkytys, kuten tieto läheisen kuolemasta.
–Sympaattinen hermosto menee ikään kuin oikosulkuun, mikä johtaa äkilliseen sydänlihaksen halvaantumiseen. Osalla oireet ovat lieviä, mutta noin prosentti sydänkohtauksista on tällaisia takotsubo-kohtauksia, Airaksinen kertoo.
Asiantuntija Juhani Airaksinen kardiologian professori, Turun yliopisto.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
