Ihanteellinen verenpaine on alle 120/80 mmHg. Verenpaine alle 130/85 mmHg luokitellaan vielä normaaliksi. Verenpaine katsotaan kohonneeksi, jos yläpaine on 140 mmHg tai enemmän ja/tai alapaine 90 mmHg tai enemmän. Kohonnut verenpaine lisää sairastuvuutta ja kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin. Kohonnut verenpaine on erityisesti aivoverenkiertohäiriöiden tärkeä taustatekijä.

Melkein kaikkien verenpaine kohoaa iän myötä. Alapaineen keskiarvo kohoaa noin 55 vuoden ikään saakka, yläpaine vielä yli 80-vuotiaaksi asti. Noin puolella 35–64-vuotiaista suomalaismiehistä ja kolmanneksella naisista joko ylä- tai alapaine ylittää normaalin rajat. Heistä kuitenkin vain puolet tietää asiasta.

Verenpaineeseen vaikuttavat perinnöllinen alttius ja elintavat. Parhaat tavat laskea verenpainetta ovat ylipainon vähentäminen, suolan- ja alkoholinkäytön vähentäminen, liikunnan lisääminen ja tupakoinnin lopettaminen. Ne kaikki vähentävät lääkityksen tarvetta.

Verenpaineen mittaus

Verenpainetaso määritetään laskemalla vähintään neljän eri päivinä tehdyn kaksoismittauksen keskiarvo. Kotimittauksessa saadaan tavallisesti hieman alempia lukemia kuin terveydenhuollossa mitattaessa. Tämä voi johtua mittauksen aikaisesta jännityksestä.

Puoli tuntia ennen mittausta pitäisi välttää raskasta ponnistelua ja tupakointia sekä kahvin, teen tai kolajuomien nauttimista, sillä ne nostavat hetkellisesti verenpainetta. Paine mitataan viiden minuutin istumisen jälkeen vähintään kahdesti. Koska verenpaine vaihtelee eri päivinä, suuntaa antava tulos saadaan laskemalla vähintään neljänä eri päivänä tehtyjen mittausten keskiarvo.

Mittaus tehdään periaatteessa vasenkätisillä oikeasta ja oikeakätisillä vasemmasta kädestä. Ensimmäisellä kerralla mitataan verenpaine kummastakin kädestä. Jos oikealta ja vasemmalta mitatut paineet eroavat toisistaan yli 10 mmHg, mitataan verenpaine jatkossa siitä kädestä, josta mitattu lukema oli korkeampi.

Hoito

Jos verenpainetaso todetaan korkeaksi, on syytä tutkia sydän- ja verenkiertoelinten tila, verenpaineeseen ja sen hoitoon vaikuttavat sairaudet sekä kartoittaa elintavat. Tutkimusten alkuun päästään virtsa- ja verikokein. Muutamalla prosentilla potilaista kohonneen verenpaineen taustalla on jokin parannettavissa oleva syy.

Kohonnutta verenpainetta alentaa ruokavalio, jossa on niukasti tyydyttynyttä rasvaa, runsaasti hedelmiä ja kasviksia sekä rasvattomia tai vähärasvaisia maitovalmisteita. Kaksi rasvaisesta kalasta tehtyä ateriaa viikossa takaa riittävän kalarasvojen saannin. Noin kolmannes kohonneesta verenpaineesta kärsivistä miehistä ja peräti puolet naisista saa ravinnostaan suosituksia vähemmän kaliumia. Täysjyvävalmisteet, kasvikset, marjat ja hedelmät ovat hyviä kaliumin lähteitä.

Jos elintapamuutokset eivät laske verenpainetta riittävästi, tarvitaan lääkkeitä. Kohonneen verenpaineen lääkehoito vähentää viidessä vuodessa aivovaltimohalvauksia 30–40 prosenttia ja vakavia sepelvaltimokohtauksia 16 prosenttia. Muun muassa ikä, elintavat ja sairaudet vaikuttavat siihen, millä verenpainetasolla lääkitys aloitetaan ja mikä on sopiva lääke. Useimmiten hyvään hoitotulokseen pääseminen vaatii monen eri lääkkeen käyttöä. Tilannetta arvioidaan säännöllisillä seurantakäynneillä.

Lähde: Käypä hoito -suositus
www.kaypahoito.fi

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Kun verensokeri on pysyvästi koholla, olet sairastunut tyypin 2 diabetekseen. Mikä siihen johtaa, miten sitä voi välttää?

Millaisia ovat alkavan tyypin 2 diabeteksen oireet?

Erityisesti syömisen jälkeen saattaa vähän väsyttää ja raukaista. Suu tuntuu kuivalta ja janottaa, voi ilmetä keskittymisvaikeuksia ja levottomuutta, näön sumentumista sekä jalkojen puutumista ja pistelyä.

Kun verenkierrossa on paljon ylimääräistä glukoosia, sitä alkaa erittyä myös virtsaan, jolloin virtsaamistarve voimistuu.

Aiemmin puhuttiin vanhuustyypin diabeteksesta, mutta termi on vanhentunut, sillä osa sairastuneista on nuoria. Yhdysvalloissa ja Englannissa sairastuneiden joukossa on myös lapsia ja teiniikäisiä.

Onko löytynyt uusia tekijöitä, jotka vaikuttavat sairastumiseen?

Diabeteksen puhkeamisessa on vielä paljon tuntematonta, mutta ylipainon, vähäisen liikkumisen ja perintötekijöiden lisäksi yksi vähemmän tunnettu riskitekijä on pitkään jatkunut univaje. Jo yksi huonosti nukuttu yö voi pistää verensokeritasot hetkeksi hyrskyn myrskyn. Unen puute kääntää hormonitoiminnan sellaiseksi, että ruokahalu voimistuu, kylläisyyden tunne vähenee ja insuliinin toimintaa heikkenee.

Myös ympäristömyrkyt, kuten raskasmetallit ja torjunta-aineet muuttavat hormonien ja geenien toimintaa. Ympäristömyrkkyjä on esimerkiksi elintarvikkeiden pakkausmateriaaleissa, hygieniatuotteissa, muoveissa ja kaloissa.

Voiko sairastaa tietämättään?

Voi, jopa vuosia tai vuosikymmeniä, sillä tyypin 2 diabetes on usein petollisen vähäoireinen tai oireeton.

Ei ole lainkaan tavatonta, että silmälääkäri huomaa taudin ensimmäisenä. Liika sokeri verenkierrossa saa silmänpohjan pienet verisuonet ratkeilemaan ja vuotamaan.

Joskus äkillisen sydäninfarktin takaa paljastuu tyypin 2 diabetes.

Miksi huomaamaton tautikin on vaarallinen?

Pitkään jatkuessaan korkea verensokeri vahingoittaa verisuonia, sydäntä ja hermostoa.

Silmänpohjan verisuonten vaurioituminen voi jopa sokeuttaa. Jos munuaisten verisuonet vaurioituvat, ihminen voi joutua keinomunuaishoitoon tai elinsiirtoon.

Hermovauriot taas aiheuttavat erimuotoisia tuntohäiriöitä, kuten puutumista, pistelyä ja lämpötunnon vaihtelua raajoissa. Hermojen vaurioituminen voi tehdä myös sen, että ihminen ei tunne esimerkiksi kengässään hiertävää kiveä, jolloin jalat voivat haavautua.

Diabeetikoita myös ientulehdukset piinaavat terveitä enemmän.

Jopa 60–70 prosenttia aikuisiän diabeetikoista kuolee sydän- ja verisuonitauteihin.

Voiko diabeteksesta parantua?

Tyypin 2 diabetesta pidetään elämänmittaisena sairautena, mutta sen voi hoitaa erinomaiseen tasapainoon syömällä terveellisesti, nukkumalla hyvin ja liikkumalla tarpeeksi.

Osa pääsee lihavuusleikkauksen jälkeen eroon diabeteslääkkeistä. Leikkaus parantaa insuliinin toimintaa ja lisää kylläisyyden tunnetta.

Voidaan ajatella, että jos verensokeri on pysynyt vuoden normaalina ilman lääkitystä, on parantunut.


Mikä on tehokkainta tyypin 2 diabetesta hoitoa?

Tärkeintä on painonpudotus. Tutkimusten mukaan tyypin 2 diabeetikoilla laihduttaminen on kuitenkin terveitä vaikeampaa. Silloin, kun laihtumisesta olisi eniten hyötyä, elimistö pistää kaikin keinoin hanttiin.

Taivaita ei kuitenkaan tarvitse tavoitella, sillä jo pieni, noin viiden prosentin painonpudotus voi saada ihmeitä aikaan.

Lääkehoidossa pyritään valitsemaan valmisteita, jotka eivät lihota tai altista hypoglykemioille ja jotka jopa auttavat laihtumaan. SGLT2-estäjäryhmän lääkkeet poistavat myös glukoosia virtsaan, ja osa diabeetikoista saattaa keventyä sen vaikutuksesta jopa parikymmentä kiloa.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Lue lisää tyypin 2 diabeteksesta Käypä hoito -suosituksesta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti