Meditoijat eivät sano hakevansa hyötyä, mutta kaupan päälle saattaa tulla valppautta, luovuutta, stressin ja kipujen hallintaa sekä hyviä unia.

Meditaatiolla on tuhansia vuosia pitkät perinteet uskonnoissa buddhalaisuudesta kristinuskoon. Maallisista versioista uusimpia on 1980-luvun alussa Yhdysvalloissa syntynyt mindfulness, joka tuli Suomeen kymmenisen vuotta sitten. Nyt mindfulness on muun muassa pomovalmennuksen, psykoterapian ja kivunhoidon työkalu, mutta silläkin on juuret buddhalaisuudessa.

Ajatus ei saa pesiä

Mistä siis on kyse? Meditaation traditioita on lukemattomia, tekniikoita tuhansia ja rekvisiitta erilaista. Yhdellä salilla pötkötellään joogamatoilla, toisessa meditointihuoneessa kynttilä valaisee yhteisön kantaäidin kasvoja, kolmannessa paikassa lauletaan mantraa.

Monille traditioille on yhteistä se, että keskitytään menneen tai tulevan sijasta juuri tähän hetkeen. Haetaan rauhoittumista, mielen tasapainoa. Ajatuksetonta hiljaisuutta. Tai kukapa ajatuksia pystyy pysäyttämään, meditaatiossakin ne tulevat ja menevät kuin linnut, mutta niitä ei päästetä pesimään.

Mielen punttisalilla

Mindfulness-keskuksessa Helsingin Etelä-Haagassa Leena Pennanen levittää pörhöisiä mattoja lattialle.

— Mindfulnessissa harjoitellaan mielen hallintaa. Se on mielen punttisali, kouluttaja ja terapeutti Leena Pennanen sanoo. Hän toi mindfulness-menetelmän Suomeen 2003, ja opettaa sitä Suomessa ja Saksassa.

Harjoitus voisi yksinkertaisimmillaan mennä vaikka näin: Otetaan kymmenen minuuttia aikaa ja vain hengitellään. Kohdistetaan huomio hengitykseen. Mieli ei pysy paikallaan kuin ehkä pari hengenvetoa. Annetaan ajatusten tulla ja mennä, mutta ei jäädä niihin kiinni. Tuodaan huomio aina uudestaan takaisin hengitykseen, lempeästi.

Lempeästi vielä! Tätä tarkoittaa mindfulnessin vähän kankea suomennos, hyväksyvä tietoinen läsnäolo.  

— Meditaatiossa on kyse siitä, että kehitetään kykyä nähdä asiat sellaisina kuin ne ovat. Että ajatukset ovat vain ajatuksia ja tunteet vaihtuvat eivätkä välttämättä ole totta. Kun ymmärtää sen arkisissa tilanteissa, osaa ankkuroitua tähän hetkeen, eikä ajatusten ja tunteiden kierre tempaa mukaansa. Olen surullinen nyt, mutta en ehkä enää tunnin päästä. Ja mieli alkaa vähitellen rauhoittua.

Leena Pennanen on käyttänyt mindfulness-harjoituksia myös masennuksesta, ahdistuneisuudesta ja syömishäiriöistä kärsivien kanssa.
— Täytyy muistaa, että terapiassa tämä on tukikeino. Moni tarvitsee ensin muuta apua.

Saunassa nollaat

Oletko äskettäin pysähtynyt tuijottamaan pilviä? Ehkä kesällä enemmänkin.

— Alkeellisin meditaatio on varmasti ollut tuleen tuijottelua, miettii psykologi ja tutkija Mikael Saarinen.

— Usein lapsellekin tulee leikkiessä taukoja, jolloin hän vain on, lepää, seisahtuu tai jotain.

Meditaatiossa voi olla kyse myös jostain, mitä ihmiset tekevät luonnostaan. Kun heittää saunassa löylyä ja tunnustelee mitä siitä seuraa, niin silloin kyllä tietää olevansa lauteilla, eikä ihmeitä ajattele.

— Tavallaan siinä nollataan pää. Puhdistetaan kovalevy kaikesta ylimääräisestä, että voidaan jatkaa vähän leppoisammin ja levänneempänä, vastakohtana jatkuvalle stressaamiselle, ajattelulle ja touhuamiselle, Saarinen
sanoo.

— Meditaatiossa opetellaan olemaan paremmin läsnä, ja pienistäkin asioista tulee merkityksellisiä.

Kun ihminen rauhoittuu, havaintokenttä ja kognitiivinen kyky laajenevat. Silloin saa enemmän informaatiota ja pystyy paremmin muokkaamaan sitä.  Ja kun rauhoittuu, elimistö lepää ja saattaa jo hymyilyttää.

Mindfulness on antanut psykoterapian menetelmiin lisänsä 1980-luvulta lähtien. Esimerkiksi masennuksen ehkäisyssä meditaation käytöstä voi joidenkin tutkimusten mukaan olla hyötyä siinä missä lääkkeistäkin. Masentuneella aivot ovat oppineet tietyn tavan reagoida, on tullut uria. Meditaatiossa saatetaan päästä niistä irti.

Kipumörkö tutuksi

Yllättävissä paikoissa käytetään tietoisuusharjoituksia, esimerkiksi HYKSin kipuklinikalla. Tänne tulevat vaikeasta kroonisesta kivusta kärsivät potilaat, ja täälläkin on kyse aivoista. Keskushermosto suhtautuu kipuun änkkäytymällä puolustusasemiin.

— Mahdollisimman rauhallinen suhtautuminen kipuun vähentää sen epämiellyttävyyttä, sanoo kipupsykologi Minna Elomaa.

Mutta rauhallinen suhtautuminen on usein työn takana.

— Kroonisesta kivusta kärsivä voi olla uneton, ahdistunut ja neuvoton. Koko elämä saattaa olla kamppailua kipua vastaan. Sitä pyrkii karkuun, mutta ei pääse. Tulee sellainen olo, että en kestä tätä, ja tunteet ottavat valtaansa. Se taas voimistaa esimerkiksi jännityksiä kehossa.

Tarkoitus on hyväksyä tilanne ja pysäyttää kivun ja ahdistuksen kierre. Lääkkeillä tehdään mitä voidaan. Tietoisuusharjoitukset auttavat tulemaan toimeen kipuun liittyvien tunteiden kanssa.

— Tarkoitus on kohdata mörkö, tulla sinuiksi sen kanssa ja ottaa se vain yhtenä osana elämää. Onnellisuus lisääntyy, kun hyväksyy kivun ja kiinnittää huomion muuhun. Elämässä on paljon muutakin kuin kipu.

Asiantuntijoina: Minna Elomaa, terveyden erikoispsykologi, psykologian lisensiaatti, HYKSin kipuklinikka.
Leena Pennanen, mindfulness- ja joogakouluttaja, kehopsykoterapeutti,
Center for Mindfulness.
Mikael Saarinen, filosofian tohtori, psykologi, SPR:n psykologien valmiusryhmän jäsen

Lue lisää: Tee se itse - pura stressi ajoissa,
Meditaatio hoitaa masennusta

Murheen karkotus
”Tiskivuoro voi olla ekstremeä. Kun tajuat, että alat murehtia jotain, kiinnitä huomio kuppiin, vaahtoon ja lämpimään veteen. Vai viileääkö se on? Kiinnitä huomio kilinään ja kopsahteluun, erilaisiin pintoihin, väreihin ja muotoihin. Käytä kaikkia aisteja. Mieli karkaa taas, mutta niin mieli tekee. Tuo se aina takaisin tiskiin. Näet, että kuppi on puhdas, kirkas ja tuoksuva. Peilaile ja lopuksi kuivaa se.”

Mindfulness-kouluttaja Leena Pennanen

Päänsäryn ohitus
"Päänsärky alkamassa ja istut bussissa. Koeta rentouttaa itsesi jokaisella uloshengityksellä. Keskity tuntemuksiin. Voit puhua itsellesi mielessäsi hengityksen tahtiin: Ei – hätää. Rentouta kasvojen lihakset vaihe vaiheelta. Kipua ei kannata ajaa pois, se ei ehkä mene. Huomioi kipu, ota hyväksyvä asenne. Voit sanoa sille jotain, ystävällisesti. Mutta mitä muuta kehossa tuntuu kuin kipua? Onko tiessä kuoppia? Mitä bussin ikkunasta näkyy? Hengittele rauhassa.”

Kipupsykologi Minna Elomaa

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.