Sepelvaltimotukoksen ensimmäinen oire on usein äkkikuolema, mutta jopa puolet sairastavat infarktin ilman oireita. Voisiko riskipotilaat löytää ajoissa? Sydänlääkäri vastaa.

Olen kuusikymppinen mies, tyypin 2 diabeetikko. Lääkäri sanoi, että minulla on ollut sydänkohtaus 2010–2018, koska jälki näkyy sydänfilmissä.

En ole koskaan saanut sydäninfarktia ja tunnen olevani todella terve. Mistä moinen löydös?

Asiantuntija  vastaa:

TUTKIMUSTEN perusteella on ollut pitkään tiedossa, että suuri osa sydäninfarkteista sairastetaan oireitta tai niin epätyypillisin oirein etteivät potilaat päädy hoitoon. Muun muassa kuuluisassa Framingham-tutkimuksessa raportoitiin jo1980-luvulla, että lähes puolet sydäninfarkteista sairastettiin niitä diagnosoimatta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Tutkimuksessa seurattiin USA:n itärannikon Framingham-nimisen kaupungin väestön terveydentilaa vuosikymmeniä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kansainvälisessä lääketieteellisessä lehdessä julkaistussa Oulussa tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että monet äkkikuoleman kohdanneista sepelvaltimopotilaista olivat ruumiinavauksen perusteella aiemmin sairastaneet tietämättään sydäninfarktin.

42 %:lta tutkimukseen osallistuneista löytyi infarktiarpi ruumiinavauksessa ilman aiempaa sepelvaltimotaudin diagnoosia. Heitä yhdisti

  • korkea ikä,
  • miessukupuoli,
  • vasemman kammion seinämän paksuneminen
  • äkkikuoleman tapahtuminen ruumiillisessa rasituksessa.

Pieneltä osalta menehtyneistä potilaista oli otettu EKG elinaikana. Se oli jollakin tavoin poikkeava kahdella kolmanneksella.

Tästäkin tutkimuksesta voidaan päätellä, että sepelvaltimotauti niittää ikävää satoa ilman edeltäviä tunnistettavia oireita tai löydöksiä. Hoitoon hakeutumisessa, pääsyssä ja diagnostiikassa on varmasti myös puutteita.

EKG ei ole satunnaisesti rekisteröitynä kovin tarkka diagnoosin antaja.

Poikkeaville EKG-löydöksille löytyy paljon syitä, jotka johtuvat yksilöllisestä ruumiinrakenteesta, muista sairauksista tai jopa mielialasta pikemmin kuin sydänsairaudesta.

Akuutin sydänkohtauksen aikana toistuvasti rekisteröity EKG on hyvinkin tarkka diagnoosin ja ennusteen kertoja.

Automaattinen diagnoosiehdotus EKG:sta on myös ongelmallinen. Automaattidiagnoosi ehdottaa nimittäin huonointa mahdollista vaihtoehtoa, jotta lääkäri osaisi kiinnittää huomionsa juuri tällaiseen mahdollisuuteen.

Esimerkiksi sydämen hapenpuutetta (iskemia) ja vanhaa, sairastettua infarktia ehdottavat automaattidiagnoosit ovat yleisiä.

Yksi tavallisimmista syistä automaattidiagnoosin ehdottamalle sairastetulle sydäninfarktille on keskivartalolihavuus, joka kääntää sydäntä poikittain vatsan päälle. Silloin sydämen sähköinen akseli muuttuu ja EKG:n alaseinäkytkentöihin syntyvät Q-aallot, jollaisia nähdään myös sairastetussa infarktissa.

Sepelvaltimotauti on moni-ilmeinen ja siksi se on altis yli- ja alidiagnoosille.

Pelkkä poikkeava lepo-EKG antaa harvoin riittävät perusteet oireettoman potilaan diagnoosille.

Poikkeava EKG on sen sijaan usein aihe jatkoselvitykselle, ellei poikkeavuuden syy ole entuudestaan tiedossa.

Luotettavasti sepelvaltimotaudin toteaa asiantunteva lääkäri, joka ottaa huomioon valtimotaudin vaaratekijät ja potilaan oireet.

Lisätutkimuksena voidaan tarvita sydämen ultraääni- ja rasitustutkimusta (EKG). Arvio voi johtaa myös sydämen kuvantamistutkimuksiin (sepelvaltimoiden TT-tutkimus, sydämen perfuusiotutkimus, sepelvaltimoiden varjoainekuvaus).

Aikuistyypin diabetes jouduttaa sepelvaltimotaudin kehittymistä, joten huolellinen arvio tilanteesta on paikallaan.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri ja sisätautiopin dosentti

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla