Yökastelu

Lähinnä lasten ongelma, mutta voi vaivata aikuistakin. Sukua unissakävelylle.

SYITÄ: Lapsilla rakenteelliset ja perinnölliset syyt tai esimerkiksi ongelmat perhesuhteissa. Miehillä eturauhasvaivat tai runsas alkoholin käyttö. Naisilla gynekologiset leikkaukset. Iälläillä neurologiset sairaudet, etenkin dementia.

HOITO: Korjaantuu lapsilla iän mukana. Apua voi olla hälytyslaitteista, rakon venyttämisestä juomalla paljon päivän aikana tai lääkityksestä. Aikuisilla hoitona on lääkitys ja hankalimmissa tapauksissa leikkaus.

Kauhukohtaukset

Nukkuja nousee noin tunnin kulutta nukahtamisesta ja huutaa kovaa. Pupillit ovat laajat, sydän hakkaa ja verenpaine on koholla. Kohtaus kestää enintään minuutin ja loppuu itsestään.

SYITÄ: Lapsilla normaalia etenkin kuume- ja tulehdussairauksien yhteydessä tai hyvin rasittavan päivän jälkeen. Sukua unissakävelylle. Voi jatkua aikuisenakin.

HOITO: Tyynnyttely, säännöllinen päivärytmi. Jos kohtauksia tulee joka yö, taustalla voi olla epilepsia.

Unihalvaus

Nukahtaessa tai herätessä ilmenevä tila, jossa lihasjänteys ei palaudukaan heti univaiheen eli REM-unen jälkeen. Nukkuja herää ja huomaa kauhukseen, ettei pysty liikuttamaan raajojaan.

SYITÄ: Epäsäännöllinen uni-valverytmi, univaje ja stressi.

HOITO: Laukeaa itsestään tai kun joku puhuttelee tai tönäisee nukkujaa. Usein toistuvia, ahdistavia unihalvauksia voidaan hoitaa depressiolääkkeillä, vaikkei kyse ole masennuksesta.

Harhat

Nukahtamishetkeen liittyviä näkö- tai tuntoharhoja sanotaan hypnagoogisiksi hallusinaatioiksi, heräämishetkeen liittyiä hypnapompisiksi. Ne voivat olla hyvin ahdistavia ja elävänoloisia. Jälkeenpäin nukkuja oivaltaa itse, että kyse oli harhoista.

SYITÄ: Narkolepsia, ankara väsymys.

HOITO: Narkolepsian hoito. Jos harhat ahdistavat, depressiolääkkeet voivat helpottaa oloa.

REM-unen käyttäytymishäiriö

Hyvin harvinainen. Normaalisti kehon poikkijuovaiset lihakset eivät toimi unennäön aikana, mutta tässä häiriössä lihasjänteys säilyy. Oireet liittyvät painajaisiin, joissa nukkuja alkaa raivokkaasti puolustaa itseään. Koska lihakset toimivat, hän saattaa vahingoittaa itseään tai vieressä nukkuvaa.

SYITÄ: Jokin keskushermostosairaus, eräät lääkkeet (esim. trisykliset masennuslääkkeet), alkoholivierotus. On jonkin verran viitteitä, että esiintyisi etenkin Parkinsonin taudin varhaisessa vaiheessa.

HOITO: Lääkehoito, joka vähentää REM-unta.

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.