Yhtään periaatetta ei ole jäljellä, mutta on neljä asiaa, joista neljä teiniä kasvattanut kirjailija Roope Lipasti pitää kiinni.
Roope Lipasti on vieraana Meidän Perheen ja Vauva.fin Teinit, niitä on vain pakko rakastaa -podcastin jaksossa, jossa pohditaan teinien vanhemmuutta.
Kirjailija ja Teini talossa -bloggaaja Roope Lipasti on saanut harjoitella teinin vanhemmuutta jo vuosia, sillä nuorinkin hänen neljästä lapsestaan on nyt jo keskellä syvintä teini-ikää.
Lipasti myöntää, että hänellä ei ole vanhempana enää yhtään periaatetta jäljellä, mutta näistä neljästä hän pitää kiinni: hän haluaa tietää, mitä nuorelle kuuluu, miten koulu menee sekä kenen kanssa ja missä nuori liikkuu.
– Kiinnostus nuorta kohtaan on ylin rakkauden osoitus. Sen enempää ei voi vanhemmalta vaatiakaan, Lipasti sanoo.
– Ja joinain päivinä periaatteeksi riittää se, että pitää lapsen hengissä.
Joinain päivinä periaatteeksi riittää se, että pitää lapsen hengissä.
Kun esikoinen tuli teini-ikään, Lipasti kertoo olleensa ehdoton siitä, että nuoren pitää nousta ylös sängystä ennen neljää päivällä. Siitä on luovuttu jo aikaa sitten, LIpasti nauraa.
– Jäljelle on jäänyt se, että kun vitut lentelevät teinin huoneesta, siitä jaksaa edelleen ärähtää. Mutta ei sekään ole siksi, että niistä tulisi yhteiskuntakelpoisia, sitä on vain ihan valtavan ärsyttävää kuunnella vuodesta toiseen.
Lipastin perheessä pari lasta tuli murrosikään kuin varkain, mutta yhden kohdalla murrosikä ei todellakaan jäänyt huomaamatta.
– Olen käynyt kaiken maailman korkeakoulut, ja sitten huomaan huutavani teinille pää punaisena. Ajattelin, että tämä ei ole totta. Ei murrosikään voi olla mitään yhtä ohjekirjaa, koska jokainen lapsi on erilainen.
Lipasti vertaa teini-ikää vauva-vaiheeseen: vaikka se olisi kuinka vaikea, se kestää vain tietyn ajan.
Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.
Roope Lipastin neuvo teinien vanhemmille:
Parhaan tsempin lapsen murrosikään Roope Lipasti kertoo saaneensa tutulta yläkoulun opettajalta.
– Hän kuvaili, kuinka nuoren aivot menevät sumppuun ja silloin sinne ei mene yhtään mitään. Mutta kyllä ne lopulta avautuvat. Opettajan sanoin: "Kun lapset tulevat seiskalle, ne ovat pieniä. Mennessään kasille, ne ovat hulluja. Ja ysillä niistä tulee taas ihan järkeviä."
