Jo se, että lämmität mikroruoan posliinilautasella etkä muoviastiassa ja tuuletat kotiasi päivittäin, vähentää kemikaalikuormaa. Asiantuntija itse jättää kenkien kosteussuojasuihkeen ostamatta.
ONKO SINULLA keittiössä muovisia säilytysrasioita, joiden pinta on naarmuuntunut? Vanhat muoviastiat saattavat sisältää bisfenoliA:ta. Se on muovin pehmennin, joka luetaan yhdeksi pahimmista hormonihäiriköistä. Astian lämmittäminen tai pinnan naarmuuntuminen lisää kemikaalien liukenemista.
Hormonihäiriköt ovat kemikaaleja, jotka häiritsevät normaalia hormonitoimintaa ja aineenvaihduntaa. Niitä tunnetaan noin tuhat. Tärkeimpiä ovat bisfenolit, perfluoratut yhdisteet ja ftalaatit, joita löytyy muoviastioista televisioon ja leluista sohviin. Hormonihäiriköitä on mahdotonta välttää kokonaan. Niitä on sekä teollisuuden synteettisissä että luonnon omissa yhdisteissä. Altistuksen määrää voi kuitenkin omilla valinnoillaan vähentää – ja ehdottomasti kannattaakin.
Asiantuntijoiden omat konstit
Miten tutkijat omassa arjessaan vähentävät kemikaalikuormaansa? Kysyimme asiaa kahdelta asiantuntijalta fysiologian professori Jorma Topparilta ja biotekniikan professori Anna- Liisa Levoselta.
– En syö viinirypäleitä, sillä ne on pumpattu täyteen homeenestoaineita, jotta ne selviävät pitkästä kuljetusmatkasta. Mieluummin syön kotimaisia omenoita, Toppari kertoo.
Anna-Liisa Levonen luottaa pesun voimaan. Hän pesee huolellisesti kaikki syömänsä kasvikset ja hedelmät. Ostaessaan muovisia ruoansäilytysastioita ja juomapulloja Levonen tarkistaa, että niissä ei ole käytetty bisfenoliA:ta. Se ilmoitetaan yleensä merkinnällä ”BPA free”.
Sekä Toppari että Levonen siirtävät muoviastioissa olleen ruoan aina keraamiselle lautaselle ennen lämmittämistä. Vaikka muovista ei kylmänä irtoa haitallisia aineita, lämmittäminen saattaa lisätä kemikaalienvapautumista. Yhtä asiaa Toppari ei hormonihäiriköiden takia tekisi ”suurin surminkaan”. – Kun ostan uudet kengät, myyjä nostaa poikkeuksetta tiskille kenkie nkosteussuojasuihkeen. Jätän ostamatta, sillä suihke sisältää polyfluorattuja yhdisteitä. Ne ovat sellaisia myrkkyjä, joita en halua haistella.
Muuten Toppari kehottaa katsomaan Marttojen ohjeita kemikaalikuorman vähentämiseen. Niitä hän itsekin noudattaa. Yhtenä tärkeimpänä hän pitää kodinsiisteyttä.
– Pölypalleroihin kertyy huonekaluista ja kodinelektroniikasta palonestoaineita, jotka löytävät tiensä meihin hengitysilman kautta. Kotia kannattaa tuulettaa päivittäin kymmenen minuutin ajan. Tuuletus vähentää huoneilmassa leijuvia- hormonihäiriköitä merkittävästi
Ulkoiluasu ja paistinpannu ongelmajätettä?
Hormonihäiriköt eivät aiheuta välitöntä vaaraa. Niiden vaikutukset näkyvät vasta vuosien tai vuosikymmenten päästä. Hormonihäiriköt toimivat elimistön hormonien tavoin ja joko häiritsevät tai estävät niidentoimintaa.
– Haitallisimpia ovat kemikaalit, jotka poistuvat luonnon kiertokulusta äärimmäisen hitaasti, toteaa fysiologian professori Jorma Toppari.
Hän on hormonihäirikkötutkimuksen uranuurtajia Suomessa. Esimerkkinä pitkään pysyvistä tuotteista Toppari mainitsee Gore tex -tyyppiset, vettä hylkivät ulkoiluvaatteet. Niiden pinnoitteissa on käytetty polyfluorattuja yhdisteitä, jotka eivät irtoa käytössä. Ongelmat syntyvät, kun loppuun kulunut vaate hävitetään.
– Nämä pitäisi hävittää ongelmajätteenä, ei laittaa kierrätykseen. Tavallisen jätteen seassa polyfluoratut yhdisteet kertyvät maaperään ja vesistöön ja kiertävät sitä kautta taas ihmisiin.
Samanlaisia ovat pinnoitetut keittoastiat, kuten teflonpannut. Ehjästä astiasta ei irtoa ruokaan haitallisia aineita, mutta naarmuuntunutta ei saa käyttää. Pannu pitäisi toimittaa ongelmajätteisiin, sillä poisheitettynä sen kemikaalit päätyvät luontoon.
Polyfluorattuihin pinnoitteisiin voi törmätä myös hampurilaisravintolan paperikääreissä, joista rasva ja nesteet eivät valusyöjän sormille. Myös pizzalaatikossa niitä on, jos rasva ei tihku pahvinläpi.
Vanhat muovilelut joutavat pois
Euroopassa monia haitallisia kemikaaleja on jo kielletty, mutta paljon on vielä tehtävää. Viimeksi EU kielsi perfluorioktaonaatin, jonka on todettu estävän sikiön testosteronituotantoa. Se voi aiheuttaa siittiönkehityshäiriöitä, kuten virtsaputken alahalkeisuutta tai piilokiveksisyyttä. Ne vaativat leikkaushoitoa.
Viime aikoina kieltolistalle on päätynyt myös muovinpehmentimenä käytettävää ftalaattia sisältäviä tuotteita. Ftalaatin käyttö ei enää ole sallittua tuttipulloissa ja alle 3-vuotiaille tarkoitetuissa leluissa. Ennen vuotta 2006 valmistetuissa pehmeissä muovileluissa tätä hormonihäirikköä voi vielä olla. Kovissa leluissa, kuten Legoissa, sitä ei ole.
Ftalaatille voi altistua myös sairaalassa, sillä sitä käytetään letkuruokintaan ja tiputukseen käytettävissä muoviletkuissa.
Vaurioittaa siittiöitä, lisää lihavuutta
Hormonihäiriköiden huomattiin vaikuttavan lisääntymiskykyyn jo 1990-luvulla. Siittiöiden määrä on laskenut juuri kemikaalikuorman takia. Sen sijaan uudempi löydös on se, että hormonihäiriköt vaikuttavat myös aineenvaihduntaan.
Nyt tiedetään, että hormonihäiriköt edistävät yhtenä tekijänä lihavuuden, metabolisen oireyhtymän ja rasvamaksankehittymistä ja näihin liittyviä sairauksia, kuten diabetesta ja sydän-ja verisuonisairauksia.
– Hormonihäiriköitä ei yksistään voi syyttää lihavuusepidemiasta. Yhdessä epäterveellisen, rasvaisen ruokavalion kanssa ne voivat kuitenkin edistää lihavuutta, bioteknologian professori Anna-Liisa Levonen toteaa.
Levosen mukaan on tärkeää ymmärtää, että jokainen meistä altistuu tahtomattaan hormonihäiriköille, joko synteettisille tai luonnollisille. Metabolisille hormonihäiriköille altistumme pääasiassa ruoan kautta. Sinne haitalliset kemikaalit päätyvät pakkausmuoveista, torjunta-aineista sekä puhdistusaineista ja lääkkeistä.
Koskaan ei ole myöhäistä karsia
Herkimpiä kemikaalien haitoille ovat syntymättömät ja pienet lapset, joiden kehitys on vielä kesken ja kyky poistaa vaarallisia aineita elimistöstä rajallinen. Altistusta kannattaa silti karttaa läpi elämän. Rinta- ja eturauhassyöpä ovat yleisimpiä syöpiä, ja hormoneilla on niissä molemmissa suuri rooli.
– Näiden syöpien synnystä ei voida syyttää bisfenoliA:ta tai muita kemikaaleja. Mutta hormonihäiriköiden osuutta ei pidä ohittaa, Toppari toteaa.
Myös kivessyövän yleistymisessä hormonihäiriköillä epäillään olevan osuutensa. Altistus tapahtuu jo sikiöaikana ja syöpäsolut alkavat kasvaa murrosiän hormonaalistenmuutosten alettua. Kivessyöpä puhkeaa useimmiten 20–40- vuotiailla.
Tällä hetkellä tutkitaan myös sitä, kuinka hormonihäiriköidenhaitat siirtyvät omille lapsille tai jopa seuraavalle sukupolvelle. Äidin raskaudenaikaisen kemikaalialtistuksen vaikutus tiedetään jo aika hyvin. Myös isän siittiöiden kautta voi altistua hormonihäiriköiden haitoille, mutta mekanismit tunnetaan vielä huonosti.
Anna-Liisa Levonen haluaa rauhoitella huolta, jonka hormonihäiriköt aiheuttavat.
– Tärkeintä on ymmärtää, ettei ole ihan sama, mitä syö ja juo ja välttää turhaa altistumista mahdollisuuksien mukaan. Järkevä varovaisuus riittää, ei ole tarvetta muuttaa metsään erakoksi.
Asiantuntijat Jenni Küblbeck tieteellinen koordinaattori, Itä-Suomen yliopisto. Anna-Liisa Levonen bioteknologian professori, Itä-Suomen yliopisto. Jorma Toppari fysiologian professori, Turun yliopisto
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
