Siitepöly kirvelee silmissä. Nuha tukkii nenän ja hengitystiet. Ystävän koiran lähellä on raskasta hengittää. Sitkeä, limainen yskän häiritsee aamuyön tunteina. Mistä vaivat johtuvat ja miten niistä pääsee?
HARVOIN ilma on täysin puhdasta. Saasteiden ja pienhiukkasten lisäksi siinä leijuu allergeeneja, kuten siite- ja eläinpölyjä. Useimmat meistä sietävät ne ja henki kulkee.
Hengitysteiden allerginen sairaus – nuha tai astma – puhkeaa, kun immuunijärjestelmämme alkaa kehittää vasta-aineita ilmassa leijuville viattomille altisteille.
Vasta-aineet puolestaan aiheuttavat tulehduksen, joka allergisessa nuhassa ilmenee nenässä ja silmissä ja allergisessa astmassa keuhkoputkissa.
– Astma on siis allergista, kun oireilu lisääntyy niiden altisteiden aikana, joille astmaatikkoon herkistynyt, keuhkotautien erikoislääkäri Johanna Pakkasela sanoo.
Lapsuudessa syntynyt astma on usein allergista. Aikuisiällä niin on harvemmin.
– Lisäksi, ikävä kyllä, varsin usein sama ihminen sairastaa sekä allergista nuhaa että allergista astmaa.
Allergia kannattaa hoitaa oireettomaksi
Ihopistokokeilla tai verikokeilla todettu herkistyminen ei vielä välttämättä tarkoita allergista sairautta.
– Sellaisesta puhutaan vasta, jos esimerkiksi koivulle herkistynyt saa keväällä sen siitepölyaikaan oireita. Niitä ovat nuha ja silmien kutina, kirvely ja punoitus.
Oireita hoidetaan antihistamiineilla, kortisonisumutteilla ja silmätipoilla. Jos apteekin itsehoitovalmisteet eivät riitä, lääkäri voi kirjoittaa reseptin vahvempiin.
Jos oireet lääkehoidosta huolimatta kiusaavat, ulkoliikunta kannattaa mahdollisuuksien mukaan ajoittaa aikaiseen aamuun, myöhäiseen iltaan tai sateen jälkeisiin tunteihin, jolloin ilmassa on vähemmän siitepölyä.
Lemmikkikin voi olla siedätyshoitaja
Kun pölyjen välttäminen ei onnistu eikä allergia pysy kurissa lääkkeillä, kannattaa harkita siedätyshoitoa. Eläinallergiassa siedätys on paikallaan, jos on eläinten kanssa tekemisissä työssään tai saa oireita, vaikka ei oleskelisi eläimen kanssa samassa tilassa.
– Oman lemmikin takia siedätyshoitoa ei aloiteta. Usein sille ei ole tarvettakaan, sillä yhteiselossa sietokyky voi kasvaa pikkuhiljaa, sanoo Pakkasela.
Siedätyshoito vaatii sitoutumista, mutta palkinto on huomattava. Suurin osa kolmivuotisen hoidon läpikäyneistä pärjää allergialääkkeiden avulla useita vuosia.
Pitkittynyt tulehdus vinguttaa keuhkoja
Koska allerginen nuha ja muut ylähengitysteiden tulehdukset, kuten keuhkoputkentulehdukset, voivat lisää riskiä sairastua astmaan, ne on hyvä hoitaa mahdollisimman nopeasti.
Astman oireet – yskä ja limaisuus – johohtuvat keuhkoputkien limakalvojen tulehduksesta, joka on pitkittynyt.
Tulehdus myös lisää keuhkoputkia ympäröivien lihasten supistumisherkkyyttä, ja se voi ahtauttaa keuhkoputkia. Silloin kun henkeä ahdistaa ja hengitys vinkuu, omahoito ei enää riitä vaan pitää hakeutua lääkäriin.
Asiantuntijat: Johanna Pakkasela, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, TAYS. Kaisa Toikko. asiantuntija, TtM, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
