Olen 22-vuotias perusterve nainen. Minua vuoden verran vaivannut kynsisieni on nyt ainakin silmämääräisesti poistunut. Sain sienen hoidettua lääkelakan, 6 kk terbinafiini-kuurin sekä hygienian tiukentamisen avulla. Minua kuitenkin vaivaa ajatus sienen uusiutumisesta.Olen ollut todella tarkka siitä, että pesen käteni aina jalkoihin koskettuani, pidän jaloille erillistä pyyhettä ja pesen sen ja sukat erillään muista pyykeistä 60 asteessa. Onko näitä toimenpiteitä syytä jatkaa sienen hävittyäkin? Eniten minua ahdistaa mahdollisuus sienen tarttumisesta muihin kynsiini tai ylipäänsä muualle kehooni, kuten iholle, tai perheenjäseniini. En ole uskaltanut jatkaa esimerkiksi joogassa käymistä, koska pelkään, että paljasjaloin tehtävät harjoitukset aiheuttavat sienen tarttumisen mattoon ja siitä kenties iholleni. Mitkä olisivat järkevät toimintaohjeet tartunnan välttämiseksi jatkossa?

Jalkojen ja niiden kynsien sienitulehduksen aiheuttaa useimmiten rihmasieni nimeltään trichopython rubrum. Tätä sientä esiintyi alun perin vain melko pienillä alueilla Kakkois-Aasiassa, Australiassa ja joissain osissa Afrikkaa. Näiden alueiden asukkaille sieni ei aiheuttanut vaivoja, koska he kulkivat pääasiassa avojaloin tai avonaisin jalkinein. Sienestä alkoi tulla riesa, kun paikalle saapui länsimaisia armeijoita saappaineen, joissa jalat hautuivat. Armeijoiden mukana sieni sitten siirtyi Eurooppaan ja Amerikkaan pari sataa vuotta sitten. Niinpä se on nyt meidän riesanamme, kun kuljemme umpinaisissa kengissä ja jalkamme niissä hikoavat ja muodostavat hyvän kasvualustan sienirihmastolle.

Edellä olevalla tarinalla koetan valaista sitä, että jalkojen sienitulehdus on vähintään yhtä paljon olosuhteiden kuin itse sienen aiheuttama. Rihmastoa meidän ympäristössämme kyllä piisaa, ilmeisesti kuitenkin tavallista enemmän esimerkiksi uimahalleissa ja yleisissä saunoissa, joissa on lämmintä ja kosteaa.

Jos sienen sitten onnistuu samaan jalkansa iholle tai kynnen alle, se kyllä saattaa näistäkin periaatteessa levitä, mutta aika heiveröisesti. Varsinkin hoidon jälkeen entisiä ”sienijalkoja” ei ole mitään syytä eristää, jos kynnet ovat terveen näköiset ja iho ehyt. Hoidon aikana ja kertaalleen ihon tai kynnen parannuttua toki kannattaa kysyjän kuvaamalla tavalla sukat pestä yli 55-asteisessa vedessä, tarpeen mukaan on myös harkittava koko kenkäkannan vaihtoa. Mihinkään muuhun elämän rajoitukseen ei ole tarvista ja joogata voi paljain jaloin huoleti.

Jalkojen sienitulehduksen ehkäisemiseksi on hyvä välttää jalkojen hikoilua kengissä. Samoin on tärkeää aika ajoin tarkistaa jalkaterien iho ja erityisesti varpaiden välit, ja hoitaa mahdolliset ihon rikkoutumat huolella. Uimahalleissa ja vastaavissa lämpimissä ja kosteissa tiloissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä, suositellaan liikkumista varvastossuissa.


Osmo Saarelma
yleislääketieteen erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Tarttuuko sieni?

Ystävämme rubrum on tarttuva ja usein lähes ikuinen kaveri. Sain kynsitartunnan todennäköisesti äitini kylpyhuoneesta yli 20 vuotta sitten. Pöpö on hoidettu pariin kertaan oireettomaksi, kengät vaihetettu ja kaikenlaisia konsteja tehty, silti pullahtaa esiin uudelleen. Perinteinen tarttumapaikka on intti, jossa kuljeskellaan pitkään samoissa sukissa ja käytetään toisinaan entisten sienipotilaiden käyttämiä kenkiä, eikä hygieniakaan ole kaikilla poikalapsilla oikein kehittynyttä...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 23-vuotias hoikka nainen, joka kärsii jatkuvista vatsavaivoista ja valtavan voimakasäänistä vatsan murinasta. Laktoosi-intoleranssi on todettu lapsena. Kaikkia mahdollisia ruokavalioita on kokeiltu, ja nytkin on laktoositon ja gluteeniton ruokavalio. Ylä- ja alavatsa on tähystetty, mutta mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Murina on niin voimakasta, että kuuluu kymmenien metrien päähän. Vaivat rajoittavat pahasti elämää, kun ei kehtaa kotoa enää lähteä juuri mihinkään. Mitään syytä vaivaan ei löydy. Miksei?

Vatsavaivat, joiden taustalta ei asianmukaisista tutkimuksista huolimatta löydy sairautta luokitellaan toiminnallisiksi vaivoiksi. Se tarkoittaa, että suolen toiminta on jollain lailla poikkeavaa mutta syytä ei voida osoittaa. Kyseessä ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Osa ihmisistä on luonnostaan herkkävatsaisia.

Heidän elimistönsä reagoi stressiin tai muihin poikkeustiloihin suolisto-oireilla. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on tavallisin toiminnallinen vatsavaiva. Siihen liittyy tyypillisesti vatsan turvottelua, paikkaa vaihtavia vatsakipuja ja vaihtelevaa suolen toimintaa.

Toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa tärkeintä on noudattaa terveellisiä elintapoja eli minimoida stressi, pyrkiä säännölliseen vuorokausirytmiin, huolehtia riittävästä unesta, harrastaa liikuntaa ja syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Tiettyjen imeytymättömien ns. FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliossa auttaa hillitsemään suolikaasun muodostumista, ja moni saa tästä avun. Ummetusta, ripulia, suolikaasujen ylimääräistä muodostusta ja vatsakipuja voidaan tarvittaessa hoitaa lääkkeillä, mutta toiminnallisissa vatsavaivoissa näiden käyttö tulisi rajoittaa tilapäiseksi.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Vatsan murina hävettää

Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (rypsiöljy, margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella. Viljojen ja/tai maidon sekä rypsiöljyn karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tie parempaan hyvinvointiin, joka ei maksa mitään. Viljaton ja/tai maidoton...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liian korkean verenpaineen kanssa eläminen on hengenvaarallista. Onneksi paineiden tasaamiseen on keinoja.

1. Milloin korkea verenpaine muuttuu verenpainetaudiksi?

Verenpainetaudista puhutaan, kun verenpaine on toistuvissa mittauksissa noin 140/90 elohopeamillimetriä tai tämän yli. Kotimittauksissa tämä vastaa arvoa 135/85. Jos selkeää tulosta ei saada, tutkittava voi pitää vuorokauden ajan verenpainetta rekisteröivää laitetta.

2. Mistä verenpainetauti johtuu?

Kohonnen verenpaineen taustalla voivat vaikuttaa perinnöllisten seikkojen lisäksi elämäntapatekijät, kuten stressi, runsas suolan käyttö, ylipaino, tupakointi, reipas alkoholin juominen tai liikunnan vähäisyys. Myös tulehduskipulääkkeiden runsas napsiminen ja joillakin vähäinenkin lakritsin syöminen

voi nostaa verenpainetta. Iän myötä verisuonet menettävät kimmoisuuttaan ja ylä- ja alapaineen välinen ero, niin sanottu pulssipaine, kasvaa. Joskus verenpainetta kohottavat sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta.

3. Kuinka nopeasti verenpainetauti vaurioittaa?

Korkea verenpaine voi aiheuttaa välittömänkin hengenvaaran, mutta yleensä vaikutukset tulevat vuosien saatossa. Joskus sairauden ensimmäinen oire saattaa olla sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö, kuten aivoverisuonitukos tai aivoverenvuoto, mutta useimmiten tauti on oireeton. Jotkut valittavat päänsärkyä tai huimausta. Kun verenpainetauti saadaan hoidettua, monet kokevat olonsa paremmaksi.

Nykyään verenpainelääkitys pyritään lisävaurioiden välttämiseksi aloittamaan mahdollisimman vikkelästi.

4. Mitkä elimet ovat vaarassa verenpainetaudissa?

Aivot, sydän, munuaiset ja silmät. Silmänpohjan kovettuneet verisuonet saattavat ratkeilla ja tihkuttaa verta, jolloin näkökyky voi heikentyä pysyvästikin. Aivojen pieniin verisuoniin tulee hauraita kohtia ja pullistumia, jotka saattavat repeytyä. Syntyy vuotoja ja tukoksia. Myös verenvirtaus aivojen valkeassa

aineessa heikkenee, mikä kasvattaa Alzheimerin taudin riskin kymmenkertaiseksi. Munuaisten verisuonten vaurioituminen voi johtaa pahimmillaan munuaisten vajaatoimintaan ja keinomunuaishoitoon, dialyysiin. Verenpaineen murjoma sydänlihas saattaa jäädä vajaatoimintaiseksi, jolloin se ei enää jaksa pumpata verta kunnolla eteenpäin, myös rytmihäiriöt yleistyvät.

5. Korjaantuvatko elimistön vauriot, kun paine saadaan alas?

Syntyneitä vaurioita ei voida enää korjata, mutta uusien vaurioiden, kuten aivoverenkiertohäiriöiden syntyminen estyy.

6. Kuinka verenpainetautia hoidetaan?

Ruokavaliossa kannattaa suosia pehmeitä rasvoja, kuitupitoisia marjoja, kasviksia ja hedelmiä sekä hillitä suolan käyttöä tai siirtyä mineraalisuolaan. Myös liikunta, hyvä uni ja rentoutuminen on tärkeää. Aina elämäntapojen korjaaminen ei yksin riitä laskemaan verenpainetta ja silloin tarvitaan myös lääkitystä. Lääkitys aloitetaan, jos verenpaine on yli 140/90 elohopeamillimetriä 4–6 kuukauden elämäntaparemontin jälkeen tai joskus aiemminkin. Lääkityksen teho paranee selvästi, jos tekee samaan aikaan elämäntapamuutoksia. Verenpaine saadaan putoamaan eri keinoja ja lääkkeitä yhdistelemällä.

Asiantuntijat: Risto O. Roine, neurologian professori, Aivoliiton ylilääkäri. Päivi Korhonen, yleislääketieteen professori, Suomen Verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja. Marja Ruuti, laillistettu ravitsemusterapeutti.

Vierailija

Keittääkö painekattila? Näin tasaat paineita

Korkea verenpaine ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire niinkuin on esimerkiksi kuume. Molemmissa tapauksissa olisi hyvä selvittää oireen aiheuttaja. Aikuisista suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine ja verenpainelääkkeitä käyttää noin miljoona suomalaista. Liika natrium (yksi syy tusinasta, joka voi nostaa verenpainetta) ei kerry elimistöön vaan poistuu virtsan mukana. Siis normaalisti, kun elimistö on tasapainossa. Näin ei käy jos noudattaa virallisterveellistä (liikaa...
Lue kommentti