Aivojen mantelitumakkeen stimuloiminen heikolla sähkövirralla voi tutkijoiden mukaan tehostaa uusien asioiden muistamista. Havainto on vielä alustava, mutta saattaa joku päivä auttaa muistia parantavien hoitojen ja laitteiden kehittämisessä.Tutkijat tekivät havaintonsa kokeessa, jossa 14 epilepsiapotilasta oli sairaalassa kallonsisäisessä monitoroinnissa, jolla pyritään paikantamaan epilepsiakohtausten sijainti aivoissa.Kokeessa potilaille näytettiin kuvia 160 erilaisesta esineestä, ja heitä pyydettiin arvioimaan, kuuluivatko esineet ulos vai sisätiloihin. Potilaiden tietämättä heidän aivojensa mantelitumakkeisiin johdettiin heikko sähkövirta 80 kuvan yhteydessä. Potilaita pyydettiin tunnistamaan kuvia sekä koepäivänä että seuraavana päivänä, ja joukkoon lisättiin myös potilaille uusia kuvia. Koepäivänä kysyttäessä potilaiden vastauksissa ei havaittu eroja riippumatta siitä oliko kuvien jälkeen annettu stimulaatiota vai ei, mutta seuraavana päivänä näkyi selkeä ero. Seuraavan päivän kyselyissä koehenkilöt tunnistivat ja muistivat selvästi paremmin kuvia, joiden jälkeen heidän mantelitumakkeitaan oli stimuloitu sähköllä. Tällöin lähes 80 prosenttia potilaista muisti kuvia paremmin, mutta vaikutus vaihteli muutamasta kuvasta moninkertaisesti parempaan muistamiseen. Sähköstimulaatioon liitetty vaikutus oli suuri varsinkin potilailla, joilla oli jo muistin heikentymää epilepsian takia.Tutkijat korostavat havaintojensa olevan vielä hyvin alustavia eikä niiden perusteella kannata vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tulokset ovat kuitenkin riittävän vakuuttavia, jotta tutkijat aikovat seuraavaksi hioa menetelmäänsä paremmaksi ja selvittää, saadaanko samanlaisia tuloksia kokeissa, joissa jäljitellään arkielämän muistitehtäviä.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa Proceedings of the National Academy of Sciences -julkaisussa. Uutispalvelu Duodecim (PNAS 2017)http://www.pnas.org/

(20171219) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Erilaiset stressin hallitsemiseen ja vähentämiseen tarkoitetut menetelmät voivat tuoreen tutkimuksen mukaan auttaa epilepsiaa potevia vähentämään sairauteensa liittyviä kohtauksia. Tutkimus julkaistiin Neurology-lehdessä.
Tutkimukseen osallistui 66 epilepsialääkityksellä olevaa potilasta, joiden kohtaukset eivät pysyneet kurissa lääkityksestä huolimatta. Osana tutkimusta kaikki potilaat tekivät psykologin opastuksella harjoituksia, joita heidän toivottiin toistavan kahdesti päivässä.
Puolet potilaista sai opastusta rentoutustekniikkaan, jossa hengitysharjoitusten lisäksi lihaksia vuoroin jännitetään ja rentoutetaan. Toinen puolisko toimi verrokkiryhmänä, ja heitä ohjattiin huomion keskittämiseen muun muassa listaamalla päivän tapahtumia.Ennen tutkimusta tutkijat uskoivat rentoutusryhmäläisten hyötyvän harjoituksista verrokkeja enemmän. Kuitenkin kun he vertasivat ryhmiä tutkimuksen päätteeksi, lihasrentoutusryhmäläisten epilepsiakohtausten havaittiin vähentyneen 29 prosenttia, mutta suurin piirtein yhtä suuri muutos havaittiin verrokkiryhmässä.Havainnot olivat hieman yllättäviä, mutta tutkijat uskovat stressinhallinnan parantuneen kummassakin ryhmässä jo psykologikäyntien ansiosta. Myös jokapäiväinen keskittyminen ja oman voinnin ja stressitason seuraaminen todennäköisesti paransivat tilannetta kummassakin ryhmässä.
Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila, jonka voivat aiheuttaa erilaiset synnynnäiset ja hankitut tekijät. Epilepsiassa esiintyy toistuvasti kohtauksia, joissa tajunta hämärtyy ja samalla voi esiintyä kouristuksia tai muita oireita. Epilepsiaa sairastaa noin yksi suomalainen sadasta.
Uutispalvelu Duodecim
(Neurology 2018;DOI:10.1212/WNL.0000000000005109)http://n.neurology.org/content/early/2018/02/14/WNL.0000000000005109

(2018221) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydämen vajaatoimintaa sairastavien eteisvärinää hoidetaan yleensä lääkkeillä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan parempaan tulokseen päästäisiin sydämen sähköistä toimintaa muokkaavalla ablaatiohoidolla. Hyödyt näkyvät vähäisempinä sairaalahoitojaksoina sekä alhaisempana kuolleisuutena.Katetriablaatiossa sydämen sähköistä toimintaa muokataan verisuoniteitse tehtävällä sydämen sisäisellä toimenpiteellä. Operaatiolla eristetään eteislihassäikeitä, jotka sotkevat sydäneteisten sähköistä toimintaa, jolloin sähköinen aktiivisuus säilyy järjestyneenä.Menetelmää on käytetty eteisvärinän hoidossa pitkään, mutta tätä ennen sen paremmuutta suhteessa lääkitykseen ei ole todistettu potilailla, joilla on myös sydämen vajaatoiminta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa tulokset saatiin satunnaistamalla 360 potilasta joko katetriablaatioon tai tavanomaiseen lääkehoitoon. Kaikilla potilailla oli sydämen rytmihäiriötahdistimet.
Runsaan kolmen vuoden seurannan aikana ablaatioryhmäläisistä 28 prosenttia menehtyi, mikä oli selvästi vähemmän kuin lääkitysryhmän 45 prosenttia. Myös sydän- ja verisuonitaudeista johtuva kuolleisuus oli heillä selvästi vähäisempää.

Tulokset ovat ensimmäinen laadukkaaseen aineistoon perustuva osoitus siitä, että ablaatiohoito vähentää sydämen vajaatoimintaa sairastavien eteisvärinäpotilaiden kuolleisuutta enemmän kuin lääkehoito. On silti mahdollista, että tämä ei koske kaikkia potilaita kaikissa tilanteissa. Tämän vuoksi lisätutkimuksia tarvitaan vielä.

Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriöistä, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Eteisvärinä suurentaa aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä. Katetriablaation on osoitettu pienentävän aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa.

Uutispalvelu Duodecim
(NEJM 2018;378:417 - 427)http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa1707855

(2018221) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.