Pallolaajennuspotilaiden ennuste on käytännössä yhtä hyvä riippumatta siitä asennetaanko heille tavallinen metallistentti vai lääkeaineita vapauttava stentti. Norjalaistutkimuksen havainto on mielenkiintoinen, sillä lääkestenttejä pidetään parempina, mutta tutkimusnäyttö nykyaikaisten menetelmien pitkäaikaisvaikutuksista on vähäistä.

Norjalaisten tutkimus julkaistiin New England Journal of Medicine -lehdessä, ja sen perusteella pallolaajennuspotilaista noin 16–17 prosenttia menehtyi tai sairastui uuteen sydäninfarktiin riippumatta siitä saivatko he lääkestentin vai paljaan metallistentin. Tämä havaittiin kuuden vuoden seurannassa.

Joitain eroja potilaiden välillä kuitenkin oli, sillä lääkestentin saaneet säästyivät uusilta pallolaajennuksilta muita potilaita todennäköisemmin, vaikka tämä ei vaikuttanutkaan kuolleisuuteen. Uuden pallolaajennuksen tarvitsi 20 prosenttia metallistentin saaneista ja 17 prosenttia lääkestentin saaneista.

Tulokset perustuvat 9 000 pallolaajennuspotilaan kuusivuotiseen seurantaan. Osana tutkimusta puolet potilaista satunnaistettiin saamaan tavalliset metallistentit tai everolimuusia tai tsotarolimuusia sisältävät stentit.

Pallolaajennuksessa sydänpotilaan sepelvaltimon ahtauma avataan ja ahtaumakohtaan asennetaan stenttiverkko, joka pitää verisuonta auki ja vähentää uusia ahtaumia. Joskus itse stentti kuitenkin aiheuttaa verisuonen sisäkerrokseen liikakasvua ja ahtautumista, mutta tätä voidaan vähentää lisäämällä stenttiin solujen jakautumista estäviä lääkeaineita.

Uutispalvelu Duodecim
(New England Journal of Medicine 2016;375:1242–1252)
http://dx.doi.org/10.1056/NEJMoa1607991

Autoliikenteen päästöjen on monissa tutkimuksissa osoitettu altistavan sydän- ja verisuonitaudeille ja myös aivoverenkierron häiriöille. Tuore yhdysvaltalaistutkimus lisää näyttöä entisestään, ja osoittaa suurten katujen lähellä asuvien kaupunkilaisten sairastuvan muita todennäköisemmin aivoinfarkteihin.Tulokset julkaistiin Stroke-lehdessä, ja ne perustuvat pitkäaikaisen Northern Manhattan Studyn aineistoihin. Tutkimuksessa 3 300 manhattanilaista miestä ja naista seurattiin 15 vuoden ajan, ja tuona aikana heistä 11 prosenttia sairastui aivoinfarktiin.Riski sairastua aivoinfarktiin oli 40 prosenttia suurempi osallistujilla, jotka asuivat alle 100 metrin päässä suuresta ja tiheästi liikennöidystä kadusta, kun vertailukohtana olivat osallistujat, joiden koti oli ainakin 400 metrin päässä. Tarkemmassa analyysissa sairastumisriski oli kuitenkin suurentunut vain savuttomilla osallistujilla. Toisin sanoen tupakoivien sairastumisriskiin suuren kadun läheisyys ei vaikuttanut. Yhdysvaltalaisten tulokset lisäävät todisteita ilmansaasteiden terveyshaitoista ja osoittavat niiden vaihtelevan jopa saman kaupunginosan sisällä. Joidenkin arvioiden mukaan mahdollisesti jopa kolmannes kaikista aivoverenkiertohäiriöistä olisi yhteydessä ilmansaasteisiin. Erityisesti saasteet ovat ongelma köyhissä ja kehittyvissä maissa.Uutispalvelu Duodecim(Stroke 2018;49:835–841)http://doi.org/10.1161/STROKEAHA.117.019580

(2018522) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Diabeteksen taloudelliset vaikutukset mittavia – näkyy myös tuottavuudessa

Diabeteksesta aiheutuu suuria taloudellisia menetyksiä, ja ne tulevat myös jatkossa kasvamaan, tuore selvitys osoittaa. Jos arviot pitävät paikkansa, vuonna 2030 diabetekseen saattaa upota globaalisti jopa 2 200 miljardia euroa vuosittain.Tiedot perustuvat 180 maata kattavaan mallinnukseen, jossa arvioitiin aikuisten diabeteksen vaikutuksia bruttokansantuotteeseen.Mallinnuksen perusteella vuonna 2015 diabetes aiheutti maiden bruttokansantuotteisiin arviolta 1 100 miljardin euron loven, mutta vuoteen 2030 mennessä vuosittainen summa tulee kasvamaan positiivisimmissa laskelmissa 1 800 miljardiin ja nykytahdilla 2 200 miljardiin euroon.Samassa lehdessä julkaistiin myös australialaisselvitys, jossa arvioitiin diabeteksen vaikutuksia tuottavuuteen. Arvion perusteella diabetes ja siitä aiheutuvat kuolemat vähentävät tuottavuutta noin 12 prosenttia, ja vaikutus nähdään varsinkin nuorilla potilailla.Arvioiden mukaan globaalisti noin 425 miljoonaa aikuista sairastaa diabetesta. Suomalaisista noin 500 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta, mutta luku on todennäköisesti suurempi eikä merkittävä osa potilaista tiedä sairastuneensa. Tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 50 000 suomalaista. Uutispalvelu Duodecim(Diabetes Care 2018;41:963–970) http://doi.org/10.2337/dc17-1962(Diabetes Care 2018;41:979–984)http://doi.org/10.2337/dc17-2138

(2018522) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.