Pallolaajennuspotilaiden ennuste on käytännössä yhtä hyvä riippumatta siitä asennetaanko heille tavallinen metallistentti vai lääkeaineita vapauttava stentti. Norjalaistutkimuksen havainto on mielenkiintoinen, sillä lääkestenttejä pidetään parempina, mutta tutkimusnäyttö nykyaikaisten menetelmien pitkäaikaisvaikutuksista on vähäistä.

Norjalaisten tutkimus julkaistiin New England Journal of Medicine -lehdessä, ja sen perusteella pallolaajennuspotilaista noin 16–17 prosenttia menehtyi tai sairastui uuteen sydäninfarktiin riippumatta siitä saivatko he lääkestentin vai paljaan metallistentin. Tämä havaittiin kuuden vuoden seurannassa.

Joitain eroja potilaiden välillä kuitenkin oli, sillä lääkestentin saaneet säästyivät uusilta pallolaajennuksilta muita potilaita todennäköisemmin, vaikka tämä ei vaikuttanutkaan kuolleisuuteen. Uuden pallolaajennuksen tarvitsi 20 prosenttia metallistentin saaneista ja 17 prosenttia lääkestentin saaneista.

Tulokset perustuvat 9 000 pallolaajennuspotilaan kuusivuotiseen seurantaan. Osana tutkimusta puolet potilaista satunnaistettiin saamaan tavalliset metallistentit tai everolimuusia tai tsotarolimuusia sisältävät stentit.

Pallolaajennuksessa sydänpotilaan sepelvaltimon ahtauma avataan ja ahtaumakohtaan asennetaan stenttiverkko, joka pitää verisuonta auki ja vähentää uusia ahtaumia. Joskus itse stentti kuitenkin aiheuttaa verisuonen sisäkerrokseen liikakasvua ja ahtautumista, mutta tätä voidaan vähentää lisäämällä stenttiin solujen jakautumista estäviä lääkeaineita.

Uutispalvelu Duodecim
(New England Journal of Medicine 2016;375:1242–1252)
http://dx.doi.org/10.1056/NEJMoa1607991

Uniapneasta eli yöllisistä hengityskatkoksista kärsivien kognitiiviset mielentoiminnot saattavat heikentyä tavallista todennäköisemmin. Havainto perustuu aikaisempien tutkimusten yhteisanalyysiin. Analyysissa oli mukana neljätoista tutkimusta, joihin oli osallistunut yhteensä lähes 4,3 miljoonaa ihmistä. Tulokset vaihtelivat hieman tutkimusten menetelmällisistä asetelmista riippuen, mutta ne pääpiirteittäin viittasivat uniapnean ja kognitiivisten mielentoimintojen heikentymisen väliseen yhteyteen. Terveisiin ikätovereihin verrattuna uniapneaa potevilla oli kognitiivista heikentymää noin neljänneksen todennäköisemmin.
Kognitiivisiin mielentoimintoihin lasketaan monenlaiset ajatteluun ja hahmottamiseen liittyvät kyvyt sekä muistitoiminnot. Nyt julkaistussa analyysissa ei tosin havaittu varsinaisia muistivaikutuksia, vaikka siitäkin on aiemmin saatu viitteitä.
Tulokset eivät osoita, mistä yhteydet johtuvat, mutta mahdollisia selityksiä on monia. Taustalla voivat olla muun muassa uniapneaan liittyvä happivajaus, oksidatiivinen stressi tai krooninen väsymys, mutta uniapneaoireet saattavat myös olla kehittymässä olevan muistisairauden varhainen oire. Joka tapauksessa uniapneaa sairastavien iäkkäiden potilaiden muistia ja muita kognitiivisia toimintoja kannattaisi seurata tarkoin, tutkijat suosittavat. On myös mahdollista, että osa vaikutuksista poistuisi uniapnean tehokkaan hoitamisen avulla.
Tutkimus julkaistiin JAMA Neurology -lehdessä.
Muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot ovat lievästi heikentyneet arviolta 120 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä monella on jonkinasteinen dementia.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Neurology 2017;DOI:10.1001/jamaneurol.2017.2180)http://doi.org/10.1001/jamaneurol.2017.2180

(2017925) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Triathlonkuolemat kasautuvat viisikymppisiin miehiin – monilla piilevä sydänsairaus

Triathlonkisoissa kuolevat ovat tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yleensä keski-ikäisiä ja iäkkäämpiä miehiä. Äkkikuolemat ja sydänkohtaukset iskevät varsinkin uimaosuuden aikana, Annals of Internal Medicine -lehden julkaisemat tulokset osoittavat.
Tutkijoiden arviot perustuvat tietoihin virallisissa triathlonkisoissa vuosina 1985–2016 menehtyneistä. Tietoja saatiin Yhdysvaltojen triathlonliiton arkistoista, rekistereistä sekä medialähteistä. Tarkasteluaikana yhteensä 135 henkilöä kohtasi äkkikuoleman, menehtyi sydänkohtaukseen tai kuoli ulkoisista syistä kisan aikana.
Menehtyneet olivat keskimäärin 47-vuotiaita ja 85 prosenttia heistä oli miehiä. Suurin osa äkkikuolemista ja sydänkohtauksista sattui uimaosuuden aikana ja tapaturmaiset kuolemat pyöräilyosuudella. Kuolemia sattui sekä pitkissä että lyhyissä kisoissa.Saatavilla olleiden ruumiinavaustietojen perusteella 44 prosentissa kuolemantapauksista löytyi merkkejä ateroskleroosista tai sydänlihassairaudesta, mikä oli selvästi enemmän kuin tutkijat osasivat odottaa.
Samanlaisia havaintoja on tehty myös maratoonareilla. Myös heillä äkkikuolemat iskevät miehiin ja jo valmiiksi sydän- ja verisuonitauteja poteviin. Tapaukset eivät ole kovin yleisiä, mutta riittävän yleisiä, jotta iäkkäiden miesten kannattaisi selvittää sydänriskejään ennen kisoihin osallistumista.
Uutispalvelu Duodecim
(Annals of Internal Medicine 2017;DOI:10.7326/M17-0847)http://annals.org/aim/article/2654457/death-cardiac-arrest-u-s-triathlon...

(2017925) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.