Deodorantti vai antiperspirantti, mikäs niiden ero olikaan? Entä kuka voisi hyötyä talkista?

Ne onnelliset, jotka eivät juuri hikoile, tuppaavat usein dödöä kainaloon ihan vain tavan vuoksi. Vähän hikoileva voi kuitenkin hyvin pärjätä ilman deodoranttia, kun tupsauttaa pesun jälkeen kuivattavaa talkkia kainaloon.

Jotkut vannovat myös kookosöljyn nimeen. Paksu kookosöljy tekee hien valumista estävän kalvon ja peittää voimakkaalla tuoksullaan hien hajun.

Deodorantit eivät tosiasiassa edes estä hikoilua, vaan niissä oleva alkoholi tainnuttaa hajua aiheuttavat bakteerit hetkellisesti ja hajuste peittää ikävät hajut. Deodorantin teho on usein lyhytaikainen. Stickit ja voidemaiset deodorantit ovat hellävaraisempia kuin alkoholia sisältävät roll-onit ja suihkeet.

 Voimakkaasta hikoilusta kärsivät saavat avun antiperspiranteista, joiden tehoaine on alumiinin suola. Se tekee hien eritystä estävän, tilapäisen kalvon hikirauhasen suulle. Hetkellisestä hikitauosta ei kannata olla huolissaan, koska muut hikirauhasemme ovat koko ajan toiminnassa.

Alumiinin löytää dödöpurkista esimerkiksi nimellä Aluminum Chlorohydrate tai vieläkin tymäkämpänä zirkonin ja alumiinin yhdisteenä Aluminum zirconium tetrachlorohydrex gly. Enemmän hikoilevien ja miesten tuotteet sisältävätkin usein enemmän näitä tehoaineita.

Mistä apua vaihdevuosihikoiluun?

54-vuotias lukijamme haluaa lisätietoa vaihdevuosioireista. Hän kysyy, miten kauan yöllinen hikoilu kestää, koska hän herää hikoiluun joka yö. Mikä todella auttaa tähän vaivaan? Hormonihoitoa kysyjä ei halua.

Lue naistentautien erikoislääkäri Aila Tiitisen vastaus täältä

Jos dödöistä ei ole hyötyä, ihotautilääkäriltä saattaa löytyä apua liikahikoiluun

Iontoforeesissa hikoilevaa aluetta käsitellään sähköllä. Toimenpide joudutaan tekemään useaan kertaan ja vaikutus voi jäädä lyhyeksi.

Botox-hoidossa botuliinia ruiskutetaan lamaamaan hikirauhaset. Liikahikoiluun tulevasta hoidosta saa KELA-korvauksen. Vaikutus kestää muutaman kuukauden.

Laserhoidolla voidaan päästä häiritsevästä hien erityksestä lopullisesti. Hoito tehdään paikallispuudutuksessa eikä siitä jää kainaloihin jälkiä.

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Minulla on pikkutytöstä asti ollut todella tummat silmänaluset sekä myös silmäluomet. Voiko kyseessä olla terveyteen liittyvä asia? Minulla on pienenä ollut atooppinen iho ja silmänympärysihossa verisuonet ovat aika näkyvillä. Hemoglobiinikin on alhainen yleensä: nyt se on noussut, mutta silmien alta tummuus ei häivy. Käytän hyvää silmänympärysvoidetta mutta se ei auta. Mikä auttaisi?

Tummat silmänaluset liittyvät usein atooppiseen taipumukseen, eikä siihen välttämättä liity mitään muita syitä. Eräissä harvinaisissa synnynnäisissä sairauksissa tavataan myös ihon tummumista silmäluomissa ja silmien ympärillä.

Kuvaamasi oireet sopivat kuitenkin parhaiten atopiataipumukseen, johon ei valitettavasti ole parantavaa hoitoa.

Ihoa kannattaa hoitaa hyvällä silmänympärysvoiteella ja käyttää sopivia meikkituotteita. Varovaisesti voi pienelle alueella pari kertaa viikossa kokeilla mietoja retinoidivoiteita. Herkkä atooppinen iho voi kuitenkin reagoida niihin ärtymällä, punoittamalla, jopa ihottumalla. Silmänympärysnaamioista voi olla myös tilapäistä apua.

Jatkossa voidaan iästä riippuen ihon vahvistamiseen käyttää mesoterapiaa, kemiallista kuorintaa ja erilaisia täyteainehoitoja. Silmänympärysihon tehokkaammat erikoishoidot vaativat myös lääkäriltä perehtyneisyyttä eivätkä ne kuulu kosmetologihoitoloiden valikoimiin.
 

Marge Uibu
ihotautilääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen kärsinyt vuosia päänahan kutinasta. Kampaajan mukaan ei ole hilsettä eikä karstaa. Pesen lyhyet hiukseni kerran viikossa miedolla sampoolla ja huuhtelen hyvin. Joskus kutina alkaa pian suihkun jälkeen, useimmiten 2–3 päivän kuluttua. Onko mitään konstia, millä kutina poistuisi? Sampoon vaihtaminen ei auta.

Päänahan kutina saattaa johtua hyvin monesta syystä. Taustalla voi olla sekä liian kuiva että rasvoittuva hiuspohja. Sampoot sisältävät erilaisia allergisoivia tai ärsyttäviä ainesosia. Kutinaa voivat aiheuttaa hajusteet, hiusvärit, muotoilutuotteet ja myös miedot sampoot. Oireita aiheuttavia ainesosia on melkein kaikissa hiustuotteissa.

Hiuspohja ja yleinen terveydentila, muun muassa hormonaaliset muutokset, kannattaa tarkistaa lääkärin vastaanotolla, jolloin selvitetään myös mahdollisten jatkotutkimusten, kuten kosketusallergiatestien, tarve. Kutinan aiheuttajana pitää nykyään jälleen poissulkea myös päätäi. Oireenmukaisena hoitona voi kokeilla apteekista käsikauppavalmisteena saatavia antihistamiinitabletteja.
 

Marge Uibu
ihotautilääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.