Osa lihavista on terveitä kuin pukki, vaikka heille muiden ylipainoisten lailla oletetaan puhkeavan jokin aineenvaihduntasairaus. Lihavuustutkija Kirsi Pietiläinen kertoo, miksi toiset lihavat pysyvät terveinä.

Vaikka lihavuus on portti moniin sairauksiin, pelkät kilot eivät välttämättä kerro sitä, kuinka ihminen voi. Apulaisprofessori Kirsi Pietiläisen Helsingin yliopistossa johtama tutkimusryhmä on havainnut ensimmäisten joukossa maailmassa, että lihavakin voi olla terve.

Terveeksi lihavaksi lasketaan sellainen, jolla ei suuresta painostaan huolimatta ole aineenvaihdunnan häiriöitä. Ei korkeita sokeri-, verenpaine- tai kolesterolilukemia, ei diabetesta tai sydän- ja verisuonisairauksia.

Aikuisista lihavista terveitä on noin joka neljäs, lapsista lähes kaikki. Riski sairastua kasvaa iän myötä. Yli 60-vuotiaista lihavista enää joka kymmenes on terveitä.

Syy mitokondrioissa

Mikä tekee toisesta lihavasta sairaan ja toisesta samanpainoisesta terveen? Tätä kysymystä apulaisprofessori Kirsi Pietiläinen on selvittänyt ryhmänsä kanssa.  Apunaan hänellä on ollut vapaaehtoisia kaksosia, jotka ovat muuten täysin toistensa kaltaisia, mutta toinen on ylipainoinen.

Satojen verikokeiden, rasvakudosnäytteiden ja kuntotestien jälkeen arvoitus on alkanut ratketa.

– Meidän arviomme on, että syyllinen löytyy mitokondrioista.

Mitokondriot ovat solujen energiatehtaita. Ne ottavat vastaan syömämme ruoan ja muuttavat sen sellaiseen muotoon, että kudoksemme ja solumme saavat siitä energiaa.

Rasvasolujen laitamille on litistyneenä satoja mitokondrioita. Aiemmin ajateltiin, ettei mitokondrioilla ollut suurtakaan merkitystä, nyt niiden tärkeys tunnustetaan.

Rasvakudoksen kunto ratkaisee

Osalla lihavista rasvasolujen mitokondriot toimivat juuri niin kuin niiden pitääkin. Ne syövät sokereita ja proteiineja ja polttavat rasvaa, jotta koneistomme pysyisi käynnissä.

Osalla lihavista mitokondriot laiskistuvat ja rasva alkaa kertyä solun sisälle. Kun solu on täynnä, liika rasva jää pyörimään verenkiertoon ja kertyy verisuonten seinämiin ja maksan ympärille.

Huonoon kuntoon päässeet rasvasolut kutsuvat paikalle tulehdussoluja siivoamaan kuolleet solut pois. Tästä syntyy pieniasteinen tulehdustila, joka sairastuttaa lihavan, Pietiläinen kertoo.

– Rasvakudoksen merkitys hyvinvoinnille ei ole ihme, kun muistaa, että kaikilla meistä on kymmeniä kiloja rasvaa. Reippaasti lihavilla sitä on jopa yli sata kiloa.

Liikunnalla puhtia mitokondrioihin

Onneksi mitokondrioiden ja rasvakudoksen elinvoimaisuutta voi tukea. Perimäänsä ei voi vaikuttaa, mutta tupakoimattomuudella, maltillisella alkoholinkäytöllä ja terveellisellä ruokavaliolla voi puskea puhtia mitokondrioihinsa.

Tärkeintä on liikunta.

– Kun liikumme, elimistö saa happea ja lihakset jaksavat polttaa verenkiertoon kertynyttä rasvaa. Sohvaperunoilla lihakset ja kudokset väsyvät eikä yhteistyö enää suju.

Pietiläinen ampuu alas yhden eniten ääneen lausutuista laihtumiseen liittyvistä vääristä totuuksista. Sanotaan, ettei liikunta laihduta, mutta siinä mennään pieleen:

– Vaikka puolen tunnin kävely ei monta suklaapalaa kulutakaan, lihakset jäävät sen jälkeen käymistilaan moneksi tunniksi. Ne kuluttavat kaloreita vielä nukkuessakin.

Laihtujalle tunti puhinaa

Terveysliikuntasuositus on puoli tuntia päivässä mutta laihduttajalle se ei riitä. Se on vain kolmisen prosenttia hereilläoloajasta.

Pietiläisen mukaan kilojen vahtaajan olisi liikuttava päivässä ainakin tunti, vaikka monessa pätkässä. Näin tulevat myös yhden nykypäivän synnin, runsaan istumisen, haitat kuitatuiksi.

– Kannattaa päättää, että seisoo aina, kun se mahdollista ja kävelee aina, kun siihen on tilaisuus.

Lue lisää:

Ylipaino ja liikunta
Liikunta puuskista elämäntavaksi
Lihottaako ruoka vai perimä?
Vatsaontelon liikarasvan haitat
Uutta potkua painonhallintaan

Suomessa on 2,5 miljoonaa ylipainoista ja 700 000 lihavaa. Tämän päälle tulevat lapset, joiden lihominen on ollut selvästi lisääntynyt tällä vuosituhannella.

Naisten lihominen näyttää tuoreimmissa tilastoissa pysähtymisen merkkejä, samansuuntaista kehitystä on korkeastikoulutetuissa. Nuoret miehet ja lapset sen sijaan jatkavat lihomista.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liikunta auttaa karistamaan liikakilot, eikä siihen tarvita hikirääkkiä.

  1. Treenaa lihaskuntoa, kuntosalilla tai jumpassa. Jos laihdutat ja harrastat vain aerobista liikuntaa, menetät enemmän kallisarvoista lihasmassaa.
  2. Muista kevyt liikunta, kuten kävely. Se vähentää stressihormonien määrää, palauttaa kovista treeneistä ja auttaa säätelemään ruokahalua.
  3. Vaihtele lajeja, niin lihakset saavat uutta ärsykettä ja motivaatio pysyy korkealla.
  4. Lisää arkiaktiivisuutta. Monta kevyttä liikuntapätkää päivässä on parempi kuin hikirääkki kerran viikossa. Jokainen minuutti lasketaan: kävele pysäkinvälit ja nouse tuolista vähintään kerran tunnissa.

Asiantuntija: Katriina Kukkonen-Harjula, liikuntalääketieteen dosentti, erikoislääkäri, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri.

Vierailija

Laihdut liikkuen, kun teet näin

Erinomainen kansantajuinen artikkeli englanninkielellä siitä miksei pelkästään liikunnan lisääminen johda laihtumiseen. Ruokavalio on painonpudotuksessa avainasemassa. Liikunta on terveyden ja toimintakyvyn kannalta hyödyllistä ja painonpudotuksessa säästää lihasmassaa. Mutta pelkästään liikunnan avulla painonpudotus ei onnistu. https://www.vox.com/2016/4/28/11518804/weight-loss-exercise-myth-burn-ca...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Jos ylipainoa on paljon, laihdutuksen alkuun voi olla hyvä ottaa tiukempi jakso, jolla painon lasku saadaan vauhtiin. Lue miten se onnistuu.

Nopeat tulokset antavat voimia jatkaa laihduttamista sittenkin, kun painon putoaminen on hitaampaa. Näin ainakin sanotaan.

– Moni toivoo näkyviä tuloksia nopeasti. Se lisää motivaatiota. Vielä tärkeämpää olisi kuitenkin ymmärtää, mikä on realistinen tavoite. Kilo viikossa on kova vauhti, ja epärealistiset tavoitteet taas syövät motivaation, ravitsemusterapeutti Anette Palssa kertoo.

Hän on huolissaan television laihdutusohjelmien antamasta kuvasta, että paino voisi jatkuvasti laskea useita kiloja viikossa. Se on mahdollista vain, jos henkilöllä on todella merkittävää lihavuutta tai runsaasti nestekertymiä. Jo kilon viikkotahti vaatii paljon päivittäistä ponnistelua. Puoli kiloa viikossa olisi realistisempi tavoite, vaikka sitäkään ei saavuta ilman vaivannäköä.

Liian tiukka alku laihduttamiselle voi laukaista ahmimisreaktion.

Syömisen hallinta voi muutenkin hajota, jos aloitus jättää liian nälkäiseksi.

– Tiukemmassa aloituksessa on myös tärkeää syödä paljon kasviksia, reilusti proteiinia ja kohtuullisesti rasvaa. Miehet sietävät hiilihydraattien karsimista melko hyvin, mutta naisten keho saattaa mennä jumiin, jos hiilihydraateista karsitaan liikaa. Laihduttaessa on tärkeää kuulostella omaa oloa. Olisi loistavaa, jos joku olisi tukemassa ja tarvittaessa ohjaisi oikeaan suuntaan, oli apuna sitten asiaan perehtynyt ystävä tai alan ammattilainen, Palssa toteaa.

Pussikuurille vai ei?

Välillä jo unohdetut VLC- tai ENE-dieetit tekevät paluuta. Niitä suositellaan myös terveydenhuollossa. Niukka, alle 800 kalorin päivittäinen energiansaanti on vauhdikas tapa pudottaa ensimmäisiä

kiloja. Toisaalta näin tiukka aloitus voi olla joillekin liikaa, eikä syömistä kuurin jälkeen saadakaan hallintaan.

– Pussikuurit eivät opeta uusiin ruokailutottumuksiin, vaan todellinen muutos alkaa vasta kuurien jälkeen. Jos laihduttamisen haluaa aloittaa erittäin niukkaenergisellä jaksolla, on entistä tärkeämpää, että kuurin jälkeen saa apua ruokavaliomuutoksen tekemisessä.

Anette Palssa suosittelee ennemmin normaalilla ruoalla toteutettavaa niukkaenergistä jaksoa kuin valmiiden ENED-valmisteiden käyttämistä.

– Kun syö tavallista ruokaa aluksi hyvin vähäenergisesti, on helpompaa jatkaa pysyvien muutosten tekemiseen. Ja jos määriteltyjen päiväannosten jälkeen on vielä nälkä, proteiinia voi syödä lisääkin, eikä painon lasku siitä juuri hidastu, Palssa toteaa.

Tee näin, jos haluat aloittaa vauhdilla (energiaa alle 800 kcal päivässä)

Tätä dieettiä voi noudattaa enintään kaksi viikkoa ilman lääkärin tai ravitsemusterapeutin ohjausta. Jos on säännöllisellä lääkityksellä, tulee aina keskustella lääkärin kanssa ennen niukkaenergisen dieetin aloittamista.

Päivän ruoat

  • Kasviksia 500–800 grammaa, josta hyvin tärkkelyspitoisia. kuten juureksia, enintään 300 grammaa. Ei perunaa, bataattia tai maissia.
  • Proteiinia kaksi 100 gramman annosta vähärasvaista lihaa tai kalaa, kaksi desiä rasvatonta raejuustoa ja yksi desilitra rasvatonta rahkaa.
  • Rasvaa 30 grammaa, esimerkiksi kaksi ruokalusikallista oliivi- tai rypsiöljyä.
  • Marjoja 1–2 desiä. Ei hedelmiä viljaa vain yksi näkkileipä tai pieni annos puuroa. Ei muita viljatuotteita tai sokeria.
  • Monivitamiinivalmiste
  • Nestettä 2–3 litraa vettä, kivennäisvettä, teetä, yrttijuomia ja sokeroimattomia juomia. Kahvia 1–2 kupillista päivässä.