Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Paasto voi olla lähtölaukaus laihdutukselle, mutta vaikean lihavuuden hoitoon se ei sovi ollenkaan.

Onnistunut paasto voi tuoda keveyttä ja torjua sairauksiakin, mutta paastoajan on osattava väistellä sudenkuoppia. Syömättä jättäminen ei ole ratkaisu paino-ongelmaan, sillä se saattaa sekoittaa jopa aivojen nälänsäätelyn.

Puhtia vai pulmia paastoamisesta?

Moni laihduttaja kokee paaston innostavana lähtölaukauksena painonpudotukseen, sillä juuri paaston alussa paino tippuu usein nopeassa tahdissa. Keventyminen heti alkajaiseksi ei ole kuitenkaan varsinaista laihtumista. Kyse on nesteen menetyksestä, suolen tyhjentymisestä ja lihasten pienentymisestä.

Ravitsemusterapeutti Hanna Partasen asiakaskokemusten mukaan viime vuosina paljon puhutulla 5:2-paastolla on puolessa vuodessa tiputettu noin 8–10 kiloa. Partanen kuitenkin huomauttaa, että joka viides 5:2-paastoaja keskeytti ahmimisen takia.

Koska paastoissa syömisen joustava hallinta puuttuu, voi seurauksena olla nälänsäätelyn häiriintyminen. Ravitsemusterapeutti Patrik Borgin mukaan monelle tuppaa käymään niin, että paastojaksoina saavutetut hyödyt syödään tuplana takaisin muina päivinä. Näin käy varsinkin naisille, kun taas miehet saavat Borgin mukaan pätkäpaastosta irti hieman enemmän positiivisia tuloksia.

Mikäli perusruokavalio ei ole painonhallintaa tukeva, ei laihduttamista kannata asiantuntijoiden mukaan aloittaa paaston turvin. Sen sijaan mikäli ruokavalio on tasapainossa eikä ole ahmimistaipumusta, paasto voi toimia laihduttamisen tehostajana.

Lue lisää Miten saan ahminnan kuriin?

Tehostaako paasto aineenvaihduntaa?

Vastoin yleistä myyttiä paasto ei puske lisäpuhtia aineenvaihduntaan. Päinvastoin kun ihminen ei syö juuri mitään, aineenvaihdunta hidastuu – päivässä noin 300–400 kilokalorin arvoisesti. Aineenvaihdunta palautuu entiselleen, kun syöminen jälleen aloitetaan.

Myöskään kehon puhdistajana paasto ei toimi, mutta rasvakudokseen varastoituneet ympäristömyrkyt lähtevät liikkeelle laihtumisen seurauksena. Tälläkin on taipumus hidastaa aineenvaihduntaa.

Lue lisää 3 tärkeintä aineenvaihdunnan tukipilaria

Puhdistaako paasto kehon myrkyistä?

On olemassa vain hitusen näyttöä siitä, että paastoamiseen perustuvat – tai muut – puhdistuskuurit ajaisivat myrkkyjä ulos kehosta.

Puhdistumisen kokemusta selittääkin usein se, että paastotessa jää pois runsaasti prosessoitua ruokaa, jossa on haitallisia rasvoja ja lisättyä sokeria. Välttämällä muutaman päivän näitä runsaskalorisia ja vähäravinteisia ruokia voi tehdä kropalleen ilahduttavia ihmeitä.

Kehon omaa ”puhdistuspalvelua” ei kannata aliarvioida: munuaiset, maksa, iho ja myös keuhkot häätävät normaalisti varsin tehokkaasti useimmat nautituista myrkyistä.

Mikäli myrkyt kasautuisivat kehoon tavalla, josta keho ei omilla välineillään selviydy, olisi seurauksena kuolema tai vähintäänkin kriittinen tila.

Lue lisää Kehon omat taikatemput

Suojaavatko pätkäpaastot sairauksilta?

Paaston terveysvaikutuksia punnittaessa ongelma on se, että tietoa on vain lyhyeltä ajalta. Esimerkiksi suositun 5:2-paaston osalta ei ole tutkittu, miten kaksi paastopäivää viikossa vuoden ajan saati useita vuosia noudatettuna vaikuttaa terveyteen.

Tutkimusten perusteella on kuitenkin mahdollista, että lyhytaikainen paastoaminen säännöllisesti noudatettuna alentaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä syöpiin. Lisäksi pätkäpaastot saattavat suojata aivoja Alzheimerin ja Parkinsonin taudilta.

Cell Stem Cell -lehdessä julkaistussa hiiritutkimuksessa selvisi, että 2–4 päivän toistuvat paastojaksot puolen vuoden ajanjaksolla tuhosivat vanhoja ja vaurioituneita immuunisoluja. Samainen tutkimusryhmä osoitti, että syöpäpotilaiden paastoaminen kolme päivää ennen kemoterapiaa suojasi immuunijärjestelmää tuhoilta.

Yhden päivän vesipaasto viikossa voi alentaa riskiä sairastua diabetekseen niillä, joiden riski on suuri, ilmenee San Franciscon yliopiston tutkimuksesta. Vesipaastoa ei kuitenkaan lääketieteen piirissä suositella kenellekään.

Lue lisää Uskallanko ryhtyä 5:2-dieetille?

Älä paastoa, jos olet

  • sairas
  • vaikeasti lihava
  • raskaana
  • imetät
  • yli 70-vuotias
  • alhaisen verenpaineen omaava
  • kärsinyt syömishäiriöstä.

Asiantuntija: Riitta Korpela, ravitsemusfysiologian professori, Helsingin yliopisto.