hieronta lihaskivut
Kuva Shutterstock

Lihaskipu hellittää hieronnan aikana mutta palaa takaisin pian. Tarkoittaako tämä, ettei hieronnasta ole hyötyä? Ammattilainen vastaa.

Olemme kovin kärsimättömiä ja haluamme nopeita tuloksia myös hierojan vastaanotolla. Jos kivut ja lihasjännitykset on hankittu monen vuoden aikana tekemällä töitä huonossa asennossa tai käyttämällä kehoa yksipuolisesti, myös niiden hoitaminen vie aikaa.

Keholla on taipumus hakeutua takaisin tuttuun olotilaan. Jos lihakset ovat tottuneet olemaan kireitä, ne vetäytyvät hieronnan jälkeen takaisin lyhentyneeseen tilaan. Esimerkiksi toimistotyöntekijän kroonistuneet niska-hartiavaivat vaativat 5–10 hieronnan sarjan ja lisäksi asiakkaan täytyy olla aktiivinen: hänen tulee korjata työasentoaan, tehdä ahkerasti taukojumppia ja löytää jokin kehoa avaava ja huoltava liikuntaharrastus.

Jos asiakas ei itse laita tikkua ristiin, hierojalla käynti on kuin tekohengitystä tai ensiapua akuutteihin vaivoihin. Varsinainen ongelma ei ratkea.

Minulla on kroonista kipua lapojen välissä. Miksei hierojalla käynti auta?

Tämä on yleinen vaiva istumatyöläisillä. Huonossa istuma-asennossa leuka ja olkapäät työntyvät eteen, jolloin rintarangan alueen lihastasapaino järkkyy. Rintalihakset kiristyvät ja vastaavasti lapojen välinen alue venyy. Lavan alueen kipu ei siis johdukaan ensisijaisesti lihasten kireydestä vaan niiden heikkoudesta.

Lihastasapaino korjaantuu venyttämällä rintalihaksia ja vahvistamalla lapojen välin lihaksia jumpalla.

Eikö ole ihan outoa, että olen muutaman hieronnan jälkeen kipeämpi kuin ennen hoidon aloittamista?

Yksi erityinen asiakasryhmä hierojan vastaanotolla on keski-ikäiset istumatyötä tekevät naiset, joiden selät ovat kroonisesti jumissa. Heidän hermostonsa on niin tottunut lihasjännitykseen, ettei se enää reagoi kipuärsykkeisiin. Pitäisi tuntua pahalta, mutta keho on turta.

Vasta muutaman hierontakerran jälkeen, varsinkin jos asiakas alkaa myös itse jumpata ja venytellä, hermosto alkaa heräillä ja reagoida ärsykkeisiin. Keho voi yhtäkkiä tuntua todella kipeältä.

Tämä on hyvä asia. Asiakas pystyy vihdoin antamaan hierojalle täsmällistä tietoa oireista ja tuntemuksista ja varsinainen hoito voidaan aloittaa.

Miksi hieroja ei hiero kovaa, vaikka pyydän?

Varsinkin monet miehet ja aktiiviliikkujat ovat omaksuneet asenteen: Mitä enemmän sattuu, sitä tehokkaampi hieronta. On monia tilanteita, joissa päästäisiin parempiin tuloksiin käyttämällä kevyempiä otteita.

Esimerkiksi asiakasta, jonka keho on kauttaaltaan jännittynyt vaikkapa stressin takia, kannattaa hieroa rauhallisin ja kevein sivelyin, ravistuksin ja täristyksin, sillä ne vaikuttavat aivoissa juuri niihin alueisiin, jotka säätelevät stressiä.

Aktiiviliikkujienkaan ei kannata vannoa kovan käsittelyn nimiin. Kevyt hieronta rasituksen jälkeen palauttaa ja rentouttaa paremmin. Ehkä jokin kehon ongelma-alue, vaikkapa kinnaava pohje tai takareisi voidaan käsitellä voimakkaasti, mutta hieronta on kokonaisuudessaan kevyttä ja palauttavaa.

Edellä mainitut ”sementtiselkäiset” toimistotyöntekijät ovat oma lukunsa. He haluavat usein, että heidän lihaksiaan murjotaan, koska kehon tuntoherkkyys on heikentynyt. Kovat otteet eivät auta. Lihakset tarvitsevat uusia ärsykkeitä, kuten rentouttavia sivelyjä, jotta ne saadaan pikku hiljaa houkuteltua takaisin “elävien kirjoihin”.

 

Asiantuntija: Nea Forss, fysioterapeutti, ammatillinen opettaja, Helsingin Hieronta-Akatemia.

Entinen huippu-urheilija ja nykyinen psykoterapeutti Kirsi Valasti laati ohjelman, jolla pyrähdät juoksuun.
Entinen huippu-urheilija ja nykyinen psykoterapeutti Kirsi Valasti laati ohjelman, jolla pyrähdät juoksuun.

Tänä keväänä minäkin pyrähdän juoksuun. Miten toimia, ettei into lopahtaisi heti alkuun? Valmentaja Kirsi Valasti neuvoo.

  1. Pidä juoksuosuuden lyhyinä, minuutin pyrähdykset kävelyn lomassa riittävät. Lisää vähitellen juoksun osuutta. Kun tulee päivä, jolloin lenkki ei maistu, harrasta suosiolla pehmeämpää liikuntaa: uimista, jumppaa tai pyöräilyä.
  2. Juokse vain juoksujalkineilla, ei pelitossuilla tai kävelykengillä. Kengän on vaimennettava iskua, mutta se ei saa tukea liikaa. Vaatteet voi valita makunsa mukaan eikä vesipulloa tarvita alle kahden tunnin lenkillä.
  3. Kivut johtuvat yleensä siitä, että keskivartalon tai pakaran lihakset pettävät. Hieronta ja lepo helpottavat, mutta lopullisen ratkaisun tuo vain lihasten vahvistaminen. Juoksijan pitää muistaa kasvattaa lihaskuntoa lenkkeilyn välipäivinä.

 

Aloita näin

1. VIIKKO

MA juoksu ja kävelyä 25–30 min

TI pehmeää liikuntaa, kuten vesijuoksua tai kevyttä jumppaa

KE lepopäivä

TO lihaskuntotreeni

PE pehmeää liikuntaa

LA juoksua ja kävelyä 25–30 min

SU lepopäivä

2.–3. VIIKKO

Sama ohjelma, mutta juoksu-kävelylenkkejä voi pidentää 5 minuutilla joka viikko.

Asiantuntija: Kirsi Valasti, valmentaja ja psykoterapeutti.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Juoksuharrastuksen aloittaminen
Liikunta
Juoksuharrastuksen aloittaminen
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen 31 v aktiiviliikkuja. Oikea pohkeeni on jonkin aikaa ollut todella kireä ja kipeä. Venyttely ei auta. Kävely sattuu hieman ja juoksu, silti olen niitä harrastanut. Pitäisikö välttää? Onko magnesiumsuihkeesta hyötyä?

LIHASPERÄISEN kivun hoidosta on vähän tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Revähdyksen tai venähdyksen aiheuttamaan kipuun auttaa kylmä paremmin kuin kuuma, kun taas ilman vammaa syntyneen lihaskivun hoidossa lämpöhoito voi toimia paremmin.

Kipualueelle levitettävät kipugeelit auttavat lihaskivun hoidossa kuten myös suun kautta otettavat tulehduskipulääkkeet (esim. ibuprofeeni). Magnesiumsuihkeen hyödystä ei ole tutkimusnäyttöä. Kevyt venyttely, kevyt liike ja kevyt hieronta auttavat usein. Kipua pahentavaa liikuntaa tulee välttää. Kovassa kivussa kannattaa levätä.

Lihasperäinen kipu alkaa lievittyä muutamien päivien kulussa. Revähdyksessä se voi kestää vähän pidempään, mutta jos mitään äkkinäistä liikettä tai vääntöä ei ole tapahtunut, on vammaperäinen kipu epätodennäköinen.

Toispuoleisen pohjekivun taustalla voi joskus olla myös laskimotukos, mutta siihen liittyy yleensä myös pohkeen alueen turvotusta ja kipu on erilaista kuin lihaskivussa. Mikäli kipu ei käyttäydy kuten tyypillinen lihaskipu, kannattaa käydä lääkärin vastaanotolla.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.