Onko olosi levoton ja muistikin pätkii? Hyviä uutisia: tilanne kohenee luonnostaan, kun opettelet keskittymään.  

Jatkuvat keskeytykset häiritsevät työntekoa ja aivoja ja aiheuttavat siten keskittymisen häiriöitä.

Häiriöllä on epävirallinen nimikin: ADT (attention deficit trait), keskittymiskyvyn vaikeus. ADT on nimenomaan itse aiheutettu häiriö, vaikka se muistuttaa ADD:ta, joka on neurologinen häiriö. Koska ADT on toistuvan käytöksen tulos, siitä voi oppia poiskin.

ADT:n tunnuspiirre on asioista toiseen pompahtelu. Kun luet sähköposteja, selaatkin välillä nettiä, sitten muistat hoitamattoman asian. Kännykästä on ihan pakko tarkistaa vähän väliä ne uutiset.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Oletko riippuvainen?

Mielemme on niin tottunut seikkailemaan jatkuvassa ärsyketulvassa, ettei rauhoittuminen tahdo onnistua iltaisinkaan. Kotonakin on vaikea rauhoittua katsomaan elokuvaa ilman kännykkää sylissä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Internet ja sen tuottamat uutisvirrat on taitavasti rakennettu tuottamaan pieniä palkintoja. Ne antavat välitöntä mielihyvää, jännitystä ja löytämisen iloa. Näin saadaan aivojen mielihyväkeskus aktivoitua.

Kun mielihyvää saadaan vähän ja usein mutta ennustamattomasti, se on omiaan altistamaan addiktiolle eli riippuvuudelle. Näin syntyy peliriippuvuus. Netin koukuttavuus tapahtuu samalla mekanismilla: pikku palkinnoilla. 

Testaa keskittymiskykysi

  • Teetkö usein montaa asiaa yhtä aikaa?
  • Oletko kadottanut kykysi rauhoittua?
  • Onko nukkumaan rauhoittuminen illalla vaikeaa?
  • Huomaatko toistuvasti räplääväsi kännykkää elokuvan aikana?
  • Tuntuuko kirjan lukeminen niin tylsältä, että mieli harhailee jo ennen kuin olet päässyt ensimmäisen sivun loppuun?
  • Tulviiko mieleesi jatkuvasti uusia hoitamattomia asioita?
  • Huomaatko sählääväsi arjessa tai tekeväsi töissä toistuvasti huolimattomuusvirheitä?

Tulkinta:  Mitä enemmän Kyllä-vastauksia, sitä puutteellisempi keskittymiskykysi on.

Lähde: Huotilainen, Minna & Moisala, Mona: Keskittymiskyvyn elvytysopas. Tuuma 2018.

Se mitä toistat, vahvistuu

Aivot oppivat eli se mitä toistat, vahvistuu. Kun totutat aivosi pomppimaan asiasta toiseen, ne eivät enää osaa tehdä yhtä asiaa kerrallaan.

Keskittymistä säätelevät aivoalueet vaativat käyttöä. Jos et tietoisesti harjoita keskittymistä, hermoyhteydet hapertuvat ja keskittyminen vaikeutuu. Taito, jota et käytä, ruostuu. 

Malta odottaa

Kestävässä mielihyvässä palkkio tulee jälkikäteen pitkäjänteisen toiminnan tuloksena. Tässä on myös keskittymiskyvyn avain: tarkkaavaisuus pitäisi pystyä pitämään pidemmän aikaa yhdessä asiassa, vaikka mielihyvää ei heti tulisikaan.

Keskittymiskykyä kehittää hidas homma: käsityö, palapeli, korjaustyö tai kirjan luku.

Tee asia kerrallaan

Keskittymisen aivoalueet vaativat harjoittelua eli sitä, että opettaa itseään tekemään vain yhtä asiaa kerrallaan. Itseään voi kouluttaa sietämään pientä puurtamista ilman mielihyvää.

Sisäistä hälyä voi opetella rauhoittamaan. Yksi keino siihen on mindfulness eli tietoinen läsnäolo, jonka perusidea on keskittynyt tekeminen. Aivot eivät pysty tekemään kahta asiaa yhtä aikaa, vaikka siltä tuntuisi.

 On tutkittu, että ihmisistä vain kaksi prosenttia on aidosti niin sanottuja multitaskaajia.

Aktivoi aivoja

Tunnistatko sen hetken, kun lenkillä aivot alkavat tuottaa ideoita? Tai kun teet tylsää työtä, ensin ei tapahdu mitään. Mutta sitten lunta luodessasi tai autolla ajaessasi huomaatkin suunnittelevasi seuraavaa vuotta.

Keskittynyt tekeminen, kuten värityskirjan värittäminen tai silittäminen, auttaa aivoja aktivoimaan keskittymisen alueita. Hypähtely hiljenee. Joku nimittää tilaa aivojen tyhjäkäynniksi. Tiedon jäsentelyn kannalta uni on tietenkin se oleellisin tapa.

Valveilla ollessa taas tyhjäkäynti mahdollistaa luovan tilan, jossa ideat ja suunnitelmat kypsyvät. Jos koskaan ei ole virikkeetöntä aikaa, on vaarassa menettää kosketuksen omaan itseensä.

Keskittyminen tuottaa iloa

Keskittyminen vaatii tylsyyden sietämistä, mutta se palkitsee. Ja tuottaa työn iloa. Keskittynyt väsyy työstä mutta ei työhön.

Aivot ovat virkeimmillään aamupäivästä ja silloin myös keskittyminen on helpompaa. Tuolloin hyötyisimme siitä, että työssä olisi keskittymisrauha.

Käytännössä tämä tarkoittaa karsimista ja oman työrauhan varjelemista.

Päätä, mikä on ykköstyösi ja omista sille aikasi. Mieti työsi ja elämäsi tärkeysjärjestys. Menestyjä ei hukkaa voimiaan keskeytyksiin vaan suuntaa tarkkaavaisuuden oleelliseen.

Asiantuntija psykologian tohtori Mona Moisala, Helsingin yliopisto

Sisältö jatkuu mainoksen alla